- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
97-98

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mars ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

98

Marshall — Mars-la-Tour

104

1806-30, oli m. m. meriluutnanttina sodassa
Yhdysvaltoja vastaan 1812-14, 1815 St. Helenan
komentajana, 1824-25 Burmaa vastaan lähetetyn
es-kaaderin päällikkönä saaden laivastokapteenin
;irvon. Ensimäinen ,,kapteeni" M:n suosittuja
kertomuksia oli „Frank Mildmay or the naval
officer" (1829). Nämä vilkkaasti ja luontevasti
kirjoitetut meriromaanit ja seikkailukertomukset.
,,The king’s o\vn" (1830), „Newton Förster"
(1832), ,.Peter Simple" (1834; suom.), y. m.,
kaikkiaan 24, ovat kirjallisuuden enimmin
luettuja tuotteita ja varsinkin mitä sopivinta
poikain lukemista. [Hannayn kirjoittama M:n
elämäkerta (1889).] " J. H-l.

Mars (myös M a r m a r, M a m c r s, M a s p
i-ter, Mavors (ks. t.), Juppiterin ohella
vanhojen Italian kansojen pääjumala. Alkuperin M. oli
rauhaisten toimien, maan, karjan ja ihmisten
suojelija, jolta anottiin apua katoa ja tauteja
vastaan, mutta sekoittui sittemmin yhteen kreik.
Ares jumalan kanssa. M:sta, joka vanhan tarun
luukaan oli Romuluksen ja Remuksen (ks. n.) isä,
tuli niinmuodoin Rooman sodanjumala.
Erityinen ylipappi, f 1 a m e n martialis, ja
pappis-kunta, sai ii, toimittivat M:n palvelukseen
kuuluvat uhrit ja muut menot. M:n ikivanha
alttari oli n. s. Marskentällä (Campus Martius).
Maaliskuu (martius), sodan alkamis-aika, oli
saanut nimensä M:n kunniaksi. M. U 11 o r ille
(kostaja) rakensi Augustus komean temppelin
Cæsarin muistoksi ja Juliusten sukupyhätöksi.
M:n lisänimiä on myös Quirinus (ks. t.). —
[Koscher, „Apollon und M." (1874). Robiou, ,,Nom
et caractères du M. des anciens Latins" (1874).]

E. H-l.

Mars (cf), aurinkokunnan neljäs kiertotähti
auringosta laskien (lukuunottamatta Eros
nimistä asteroidia). M:n keskietäisyys auringosta
on 1.5237 (maan etäisyys auringosta yksikkönä),
= 227 milj. km; koska sen radan eksentrisiteetti
on verrattain suuri, = 0,o»3s, vaihtelee etäisyys
206 milj. km:stä 248 milj. km:iin. Radan
kalte-vuus ekliptikaa vastaan on 1°51’. M:n
kiertoaika auringon ympäri on 686 p. 23 ’/2 t., sen
synodi nen kiertoaika on 779 p., minkä ajan
kuluttua M:n oppositsionit siis uudistuvat. Joka
16:s vuosi M. on oppositsionissaan myöskin
likellä periheliumiaan, joten sen asema silloin on
erittäin suotuisa havaitsemista varten (esim.
1909, syyskuu, ja 1924, elokuu). M:n halkaisija
on 0,5s maapallon halkaisijasta (napa-akseli =
6,750 km, ekvaattorihalkaisija = 6.820 km), sen
volymi on 0,i<7, massa 0,io5 ja tiheys 0,7u, jos
maan vastaavat suureet ovat yksikköinä. M:n
kiertoaika akselinsa ympäri on 24 tunt. 37 min.
23 sek. ja sen akselin kaltevuus 24°52’. Nämä
luvut eivät poikkea suuresti maapallon vastaavista
luvuista, joten päivän pituus ja vuodenaikojen
vaihtelut ovat jokseenkin samat kummallakin
kiertotälidellä. — M. loistaa punertavalla valolla
ensimäisen suuruusluokan tähden kirkkaudella.
Kiikarissa huomaa M:n pinnalla kellertäviä ja
tummempia osia. joita sanotaan mantereiksi ja
meriksi. Sitäpaitsi huomataan M:n napojen
kohdalla valkeita alueita, jotka talvisaikaan ovat
laajimmillaan ja jääpeitteen tavoin sulavat
kesällä. M:n ulkomuotoa on tarkkuudella tutkinut
etenkin it. Schiaparelli, joka havaitsi
mantereiden halki kulkevia pitkiä suoria mustia juovia,
4 VI. Painettu »»/„ 13.

Mars-kartta.

joita hän nimitti kanaviksi. Nämät kanavat
ilmestyvät M:n pinnalle eri vuodenaikoina, sitten
uudelleen hävitäkseen, väliin ne näkyvät myöskin
kaksinkertaisina. Niiden synnystä on monta
teoriaa olemassa, muutamat arvelevat niiden olevan
oletettujen M :n-asujanten rakentamia kanavia ja
kanavalaaksojen kasvullisuuden kosteina
vuodenaikoina tekevän mahdolliseksi niiden
huomaamisen, toiset pitävät niitä M:n kuoressa olevina
halkeamina, vieläpä jotkut pelkkinä
näköhäiriöinä. Uudemmat tutkimukset ovat todistaneet
niiden olemassaolon, joskin suorat
katkeamattomat hienot viivat M.-kartoilla ovat väistyneet
reitti-järjestelmäin tieltä. M:n havaitsijoista
mainittakoon m. m. kreik. Antoniadi, jonka 1909
tekemistä havainnoista viereinen kartta on
valmistettu. Kuva esittää ,,kanavia".
.,mantereita", „järviä" j. n. e. Oletusta, että kanavat
olisivat nerokkaiden olentojen rakentamia,
vastustaa, paitsi niiden erinomaista suuruutta, myöskin
se seikka, että olosuhteet Marsilla orgaaniselle
elämälle nähtävästi ovat hyvin epäsuotuisat.
Laskut ovat antaneet keskilämmölle hyvin alhaisen
arvon} ainoastaan -—37°. Veden olemassaolo on
tosin kieltämätön, kuitenkin sisältää M:n
ilmakehä hyvin vähän vesihöyryä, vähemmän kuin
0,4 g kuutiometriä kohti (Campbell 1909 ja 1910)
— jota arvoa tosin esim. Slipher pitää liian
alhaisena —, ja M:n meret ja kanavat ovat pikemmin
suolaliuosten peittämiä alueita, kuin veden
täyttämiä säiliöitä. M:n-tutkijoista mainittakoon
lisäksi ransk. Janssen ja Flammarion, engl.
llug-gins, amer. Keeler ja Lowell sekä ruots.
Arrhenius. M:n ympäri kiertää kaksi Hallin 1877
keksimää kuuta, joiden suuruutta ja liikettä seuraava
taulukko valaisee:

Nimi

[-Halkaisija-]

{+Halkai-
sija+}
km

Radan sildp
(M:n säde
yksikössä)

Kiertoaika
tunt. min.

I. Phobos 16 2,70 7 40

II. Meimos 58 6,74 30 18

Erityistä huomiota herättää näiden pienten
kuiden nopea liikunta, esim. Phoboksen kierto-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0061.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free