Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mars ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
99
Marshall — Mars-la-Tour
104
aika on lyhyempi kuin pääplaneetin, joten se
M:sta katsottuna nousee lännessä ja laskee idässä.
H. R.
Marsala
sCt’-/. kaupunki Sisilian [-läntisim-mällä niemellä (Lilibeo 1. Boeo), Trapani’n
provinssissa, Trapani’n ja Palermon välisen
rautatien varrella; 25,040 as. (1901; M:n kunnassa
57,567 as.). Lukio, teknillinen ja maataloudellinen
oppilaitos, piispanistuin, tuomiokirkko. M. on
kuivain, serryä muistuttavien m.-v i i n i e n
valmistus- ja vientipaikka. — M. sijaitsee
Lily-bceumin, Himilcon perustaman vahvan
karthagolaisen kaupungin paikalla. Roomalaiset saivat 241
Lilybæumin haltuunsa. Saraseenit antoivat sille
nimen Marsa Ali (Ali’n satama). V. 1860
Garibaldi joukkoineen nousi M:ssa maihin alkaen
Sisilian vapauttamisen. (E. E. K.)
Marsalkka [lat. marscalcus, ransk. maréclial,
saks. Marschall, ruots. marskalk (< mysaks.
maya h = hevonen ja sco/c = palvelija)] oik.
hevostenhoitaja, „tallirenki"; sana on aikojen kuluessa
esiintynyt monessa merkityksessä. — S o t
a-(oik. kenttä-) marsalkka, Ranskassa
Ranskan marsalkka (maréclial de France)
korkein sotilasarvo. — Hovimarsalkka
(ks. t.), valta marsalkka, hovivirkamiehiä.
— M aa marsalkka (ks. t.) ja Venäjällä a
a-t e 1 i s m a r s a 1 k k a, aateliston kokouksen
puheenjohtaja. — M:oiksi sanotaan myös
henkilöitä, jotka juhlatilaisuuksissa valvovat
järjestystä, osoittavat yleisölle paikkoja y. m. — M a
r-salkansauva on ylimmän komentovallan
merkki.
Marschall von Bieberstein [-sai fon [-biber-stäin],-] {+biber-
stäin],+} Adolf Hermann (1842-1912),
vapaaherra, saks. diplomaatti, toimi aluksi
lainopillisella virka-alalla Badenissa, oli 1875-83 Badenin
ensimäisen kamarin, 1878-81 Saksan
valtiopäivien jäsenenä kuuluen saksalaisvanhoilliseen
puolueeseen; tuli 1883 Badenin lähettilääksi
Berliiniin ja sen edustajaksi liittoneuvostoon, ottaen
1880-luvulla tehokkaasti osaa varsinkin työväen
vakuutuslakien valmisteluihin; tuli 1890
ulko-asiainviraston valtiosihteeriksi, 1894 Preussin
valtioministeriksi ja 1897 Saksan lähettilääksi
Konstantinopoliin, missä toimi taitavasti ja
hyvällä menestyksellä Saksan vaikutusvallan
vahvistamiseksi, kunnes vähää ennen kuolemaansa
1912 nimitettiin lähettilääksi Lontooseen.
Marscbner [-ars-], Heinrich (1795-1861),
saks. oopperansäveltäjä. Toimi kapellimestarina
Leipzigissä 1826-31 ja Hannoverissa 1831-59.
Leipzigin yliopisto nimitti hänet kunniatohtoriksi
1834. M:n teoksista etevin oli „IIans Heiling"
(Wagnerin ..Lentävän Hollantilaisen" edeltäjä),
jonka ohella myös „Wampyyri" sekä
,,Temppeliherra ja juutalaisnainen" ovat vielä nykyäänkin
ohjelmistossa. Sävelsi myös soolo- ja kuorolauluja
sekä kamarimusiikkiteoksia. I. K.
Marsden [nuizdn], S a m u e 1 (1764-1838), engl.
siirtomaapappi, lähetystyön alkaja
Uudessa-See-lannissa. Toimiessaan rangaistusvankien
sielunhoitajana Austraaliassa hän tutustui siellä
Uuden-Seelannin alkuasukkaihin, maoreihin, ja sai
Englannin kirkkolähetysseuran 1809 alkamaan
Uudessa-Seelannissa lähetyksen, jota johti
kuolemaansa asti ja jonka vaikutuksesta nyk. ’/,„ maori
-kansasta on kristityitä. U. P.
Marseille ]-se’j] (vanhan ajan kreikkalaisten
Massalia, roomalaisten Massitia), Etelä-Ranskassa
Välimeren rannalla, Ranskan ja Välimeren tär
kein kauppakaupunki ja väkiluvultaan Ranskan
toinen kaupunki; 550,619 as. (1911), joista yli
80,000 ulkomaalaista, enimmäkseen italialaisia.
Linnoitettu. Bouches-du-Rhönen departementin
pääkaupunki. — M. sijaitsee Rhöne-joen
hiekoit-tuvan suiston itäpuolella, lounaiseen aukeavan
lahden itärannalla; lounaassa olevat pienet
saaret, lf, Ratonneau ja Pomègue, eivät voi
täydellisesti suojata sen satamaa tuulilta. Ilmaston
laulikeutta häiritsevät n. 175 p:nä v:ssa puhaltn
vat kylmät pohjoistuulet (mistral). — M. kohoaa
pohjoisessa ja idässä ympäröivien vuorten rin
teille ja etelässä se nousee mereen pistävään nie
meen päättyvän kukkulan laelle, missä sijaitsee
Notre-Dame de la garde niminen kirkko. Täällä
asuu M:n hienosto. Kukkulan pohjoisjuurella on
M:n keskusta, syvälle itäänpäin tunkeutuva lahti
Vieux port (vanha satama), jota nykyään ainoas
taan purjealukset käyttävät. Sen ympärillä on
vanha M., jossa etenkin lahden pohjoispuoli,
merenkulkijain kaupunginosa, on ahdas- ja
pimeä-katuinen. Vieux port’in itäpäästä lähtee itään
M:n valtasuoni Rue Cannebière-Rue
Noailles-Allées de Meilhan-Boulevard de la Madeleine
sekä pohjoiseen niinikään tärkeä Rue de la
r<5-publique. Kohtisuoraan Rue Cannebière-Rue
Noailles’in poikki kulkee pohjoisesta,
riemupor-tilla kaunistetun Place d’Aix-torin kautta
tuleva puistokatujono, jonka niminä etelämpänä
ovat Rue de Rome, Avenue du Prado ja Boulevard
de Michelet. Avenue du Pradon jatkona pidetään
kuitenkin siitä länteen rannikolle kääntyvää
samannimistä puistokatua, joka päättyy lähelle
Parc de Chateau Borély nimistä puistoa (missä
kilpa-ajorata). Avenue du Pradon vaiheilla,
Notre-Darpe de la garde-kukkulan mistral-tuulilta
osaksi suojatulla etelärinteellä on M:n uusin ja
viehättävin kaupunginosa. — Paitsi Place d’Aix’tä
huomattakoon Avenue du Pradon pohjoispäässä
oleva Place Castellane sekä Place S:t Michel:
M:n koillisosassa on kaunis eläintieteellinen puu
tarha, jonne Boulevard de Longchamp vie.
Huomattavia vanhoja rakennuksia on vähän:
niitä ovat Notre-Dame du Mont Carmel (rak.
1255) ja S :t-Victor nimiset kirkot. Entisen, Gallian
vanhimman (nyk. rappeutuneen) tuomiokirkon
sijaan on 1852-93 rakennettu Joliette nimisen
satama-altaan lähelle 4-torninen bysanttilaistyylinen
basilika, joka on Ranskan kenties kaunein
uudenaikainen tuomiokirkko; tunnetumpi 011 Notre-Dame
de la garde (rak. 1853-64), jonka 45 m korkeasta
tornista on laaja näköala kaupungin ja sataman
yli. Muita julkisia rakennuksia: palatsimainen
Hotel de la préfecture (1861-67), Palais de justice
(1858-62), pörssi (kreik. temppelin muotoinen;
1852-60), muinaismuistokokoelmat sisältävä
Chateau Borély, lääketiet, tiedekunnan talo Chateau
du Pharo Vieux port’in suussa; komein kaikista
on Boulevard de Longchamp’in päässä oleva
Palais de Longchamp (1862-70), kaksiosainen
rakennus, jonka molemmat sivustat yhdistää toi
siinsa keskellä olevasta vesilaitteesta (chateau
d’eau) kulkevat pylväiköt. — Suurenmoineu
laitos on 1839-49 rak. vesijohto, joka tunneleita ja
akvedukteja myöten tuo vettä 92 km päästä
Du-rancesta (Arc’in laakson yli johtaa 393 m pitkä.
83 m korkea akvedukti).
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
