- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
101-102

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Marseljeesi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

101

Marseljeesi—Marsh

102

Oppi- ja sivistyslaitoksia: Faculté
des sciences, johon on liitetty École d’ingénieurs.
École de médecine et de pharmaeie, lainopillinen
tiedekunta, pari seminaaria, korkeampi
opettajain valmistuslaitos, taidekoulu,
musiikkikonser-vatori, korkeampi kauppakoulu, hydrografien
koulu, merimieskoulu; Académie des sciences,
belles-lettres et beaux-arts (per. 1726: 40 jäs.),
kaupunginkirjasto (120,000 nid.), taide- ja
luonnontieteellinen museo (Palais de Longcliamp’issa),
observatori; useita teattereita. — Ranskan
ensi-miiinen maanviljelys- ja kauppakamari:
piispanistuin.

Teollisuus on kukoistava; valmistusarvo
1,380 milj. mk., työntekijäin lukumäärä 160,000
(1910). Tärkeimmät teollisuudenhaarat: öljy- ja
öljykakkuteollisuus (valmistusarvo 350 milj. mk.),
jauho- ja ryyniteollisuus (210 milj. mk.),
vaatteiden, sokerin, saippuan, metalliteosten,
kemiallisten tuotteiden valmistus. — Kalastus tuottaa n.
1 milj. mk. v:ssa.

Kauppa ja merenkulku ovat M:n
pääelinkeinot. Satamalaitteet ovat suurenmoiset;
Vieux porfista (28 ha suuri, 5,5 m syvä)
pohjoiseen pitkin rantaa ulottuvat 3.» km pitkän
aallonmurtajan suojaamat satama-altaat (rak. v:sta
1844 alkaen; eteläisin Avant-Port sud, Bassin de
la Joliette, B. du Lazaret, B. d’Arenc, B. de la
Gare maritime. B. national. B. de la Pinède, Avant
Port nord, B. de remisage), joiden pinta-ala on
154 ha, laituripituus 13.; km, syvyys 10-15 m.
Lisäksi on kuiva- ja uivatelakka, elevaattoreita
y. m. M:n kauppaa ja liikennettä edistävät vielä
rautatiet; niistä on tärkein Pariisista Lyonin
kautta tuleva rata. jolla on suuri kansainvälinen
merkitys. Jotta Rhöne-laakson kauppa vielä
suuremmassa määrässä vedettäisiin M:een, on
ryhdytty rakentamaan kanavaa M:sta Rhöneen
Ar-!es’in kohdalla (alettu 1902: pituus tulee olemaan
71 km, syvyys 3 m). Tavattoman tärkeä M:lle
oli Suezin-kanavan avaaminen 1869, jonka
jälkeen sen kauppa ja liikenne kasvoivat
monenkertaisesti, mutta sittemmin S:t Gothardin ja
Simp-lonin radat ovat M:n vahingoksi kääntäneet
suuren osan Reinin-laaksosta, Sveitsistä y. m.
Välimerelle kulkevasta kaupasta Genovaan. — M:n
satamassa selvitettiin 1910 16,630 alusta, yhteensä
’8,7 milj. netto rek.-ton. M:n monista
höyrylaiva-yhtiöistä mainittakoon Messageries maritimes ja
Compagnie générale transatlantique, Ranskan
suurimmat. M. harjoittaa laivaliikennettä
etupäässä Välimeren, Afrikan, Aasian ja Austraalian
maiden kanssa. Suomen höyrylaiva-o.-y :n
Välimerellä kulkevat alukset käyvät säännöllisesti
M:ssa. — Ulkomainen kauppa suuntautuu
samoille seuduille kuin merenkulku.
Kauppavaihdon arvo 1910 oli 3,187 milj. mk. (Euroopassa
on Lontoolla, Liverpoolilla, Hampurilla ja
Antver-penillä suurempi) ja käsittää n. Ranskan
ulkomaankaupasta. Tuonti (raakasilkkiä, seesamia,
maapähkinöitä y. m. öljyteollisuuden
raaka-aineita, viljaa ja jauhoja, villaa, vuotia ja
nahkoja, oliiviöljyä, puuvillaa, karjaa, viiniä,
siirto-maantavaroita y. m.) on jonkun verran vientiä
(puuvilla- ja silkkiteollisuuden tuotteita,
kemiallisia aineksia, rautatavaroita sekä osaksi
tuonti-ryhmässä lueteltuja tuotteita) suurempi.

Historia. M. on Euroopan vanhimpia
kaupunkeja ja vietti 1899 2,500-vuotisen olemassa-

olonsa riemujuhlaa. M:n paikalla oli
foinikialainen uutisasutus. kun Phokiin kreikkalaiset n.
600 e. Kr. perustivat tänne siirtolan, jonka
hallitusmuoto tuli harvainvaltaiseksi tasavallaksi.
Massaliootit ulottivat kauppaansa kauas
Galliaan ja idässä Tiroliin asti, perustivat lukuisia
siirtokuntia Välimeren luoteisrannikolle ja
esiintyivät yleensä karthagolaisten vaarallisina
kilpailijoina; kuuluisa Pytheas oli Massaliasta ja
samoin Eythymenes, jonka sanotaan purjehtineen
Afrikan länsirantaa Senegaliin asti.
Puunilaissodissa M. asettui roomalaisten puolelle, mutta
vastusti Cæsaria ja kadotti siitä syystä useim
mat alusmaansa. Kristinusko sai M:ssa jalan
sijaa hyvin varhain. Kansainvaellusten
hävitysten jälkeen M. vähitellen alkoi kohota, ja risti
retkien aikana se varsinkin edistyi. Sisällisesti
se oli hajanainen; keskusta sataman ympärillä
oli tasavaltana, muu kaupunki oli jaettu
piispan ja S:t Victorin apotin kesken. V. 1481 M.
Provencen keralla liitettiin Ranskaan, mutta
säilytti osan erioikeuksistaan, jotka se sitten
Lud-vik XIV:n aikana kadotti. Rutto raivosi M:ssa
useasti, varsin tuhoisana 1720-21 surmaten sil
loin 60.000 henkeä. Vallankumouksen aikana
kansa nousi ylimystöä vastaan, mutta hirmuhal
lituksen aikana M. asettui girondistien puolelle.
Konventin lähettämä kenraali Carteaux kukisti
sen pian. Napoleonin sotien tuottamista van
rioista M. elpyi verraten nopeasti, ja Algerian
valloitus sekä Suezin-kanavan avaus tekivät siitii
maailmankauppakaupungin. E. E. K.

Marseljeesi (ransk. la marseillaise), Ranskan
kansallislaulu suuren vallankumouksen ajalta
(1792). Sitä on luultu Rouget de Lisien
sepittä-mäksi ja säveltämäksi. Mutta on käynyt
selville. että hän on sen sommitellut mukailemalla
erinäisiä kohtia Racinen näytelmistä; sävelmä
taas on suorastaan otettu Grison’in ..Esther"
nimisestä oratorista. Nimensä laulu on saanut
siitä, että sen ensiksi teki Pariisissa tunnetuksi
pataljoona Marseillesta tulleita vapaaehtoisia,
jotka lauloivat sitä m. m. 10 p. elok. 1792
kansanjoukkojen hyökätessä Tuilerioja vastaan.
Kansallislauluksi se otettiin vv:n 1830 ja 1848 vallan
kumouksissa ja sitten nvkvisen tasavallan aikana.

I. K.

Marsh [mäs], James (1790-1846), engl. ke
misti^ tunnettu menettelystään, jonka kautta
arsenikin esiintyminen jossakin aineessa
pienim-mässäkin määrässä voidaan todistaa (Marshin
koe). (ks. Arsenikkivety.) Edv. IIj.

Marsh [mäs], Othniel Charles (1831 99).
amer. paleontologi ja dinosaurien tutkija,
nimitettiin 1S66 häntä varten erityisesti perustetun
paleontologian professorinviran hoitajaksi Yalen
yliopistoon, jota tointa palkatta hoiti kuole
"maansa saakka. M:n tieteellinen toiminta
kohdistui erilaisiin fossiilisiin luurankoisrvhmiin:
näiden piiristä hän on selittänyt yli 400 lajia.
Tutkimusaines oli peräisin pääasiallisesti itäisistä
valtioista, Kalliovuorten mesozooisista ja tertiääri
-sistä makeanveden sedimenteistä, joiden
tutkimiseksi M. 1868-90 tavantakaa järjesti tieteellisiä
retkeilyjä uhraten niihin omista yksityisvarois
taan tavattomia summia (arvion mukaan yli
milj. mk.). Täältä löydetyistä luujätteistä M.
on rekonstruoinut nuo nykyisin niin yleisesti
tunnetut jättiläisliskotyypit, brontosaurukset, stego-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0063.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free