- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
103-104

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Marseljeesi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

103

Marshall — Mars-la-Tour

104

saurukset, triceratopsit y. m., jotka olivat omiaan
herättämään mitä suurinta ihmetystä yhtäpaljon
eriskummaisilla muoto-, kuin jättiläismäisillä
mittasuhteillaan. Nämä ja muut jätteet hän on
selittänyt Ameriikan dinosaurioita käsittelevässä
monografiassaan 1896. Muista M:n julkaisuista
huomattavimmat ovat liitu- ja tertiäärikauden
liampaallisia lintuja (odontorniitteja) ja
sukupuuttoon kuollutta Dinocerata kavioeläinryhmää
käsittelevät monografiat (1880, 1884), sekä
lukuisista pienemmistä m. m. selitys hänen
löytämänsä jättiläiskokoisen, hampaattoman
lentolis-kon jätteistä. Keräilemänsä arvokkaat
kokoelmat M. lahjoitti ennen kuolemaansa Yalen
yliopistolle. V. A. K-io.

Marshall [mäslj, Alfred (s. 1842), engl.
taloustieteilijä; 1885-1908 professorina
Cambridgessä; oli v:n 1891 työväenkomitean jäsenenä.
M. on nykyajan kaikkein huomattavimpia
taloustieteilijöitä. Vielä keskeneräisessä pääteoksessaan
..Principles of economics" (1890) hän on
esittänyt oppijärjestelmän, jonka keskuksena on
hänen arvoteoriansa. Arvoa määrätessään hän
ottaa huomioon sekä tuotantokustannus- että
raja-hyötyteorian. Muita teoksia: ,,Economics of
in-dustry" (1879; yhdessä vaimonsa Mary P
a-leyn kanssa), „Elements of economics" (1892).

Marshall-saaristo [mäsl-] (ennen
Mulgrave-siuaristo) on Itä-Mikroneesiassa, ulottuen 4°
20’-14° 45’ pohj. lev. ja 161°-174° länt. pit.; 405 km’,
17,500 alkuasukasta ja satakunta valkoista. M.-s.
on luoteesta kaakkoon kulkeva, itäiseen (Ratak,
..päivännousu") ja läntiseen (Ralik,
päivänlasku") jonoon jakaantuva atollisaaristo (15
atollia edellisessä, 18 jälkimäisessä ryhmässä), joka
leviää Saksan suuruisella alalla. Suurin saarista
on J a 1 u i t. Saaret ovat yksinomaan
koralli-muodostusta, kohoavat ainoastaan 1-4 m yi.
me-renp. (korkein on 12 m korkea
korallihiekka-kinos). Ilmasto harvinaisen tasainen (v:n
keskilämpö + 27° C, josta kuumin ja kylmin k.
poikkeavat ainoastaan 0,s°), saderikas. Kasvullisuus
useimmilla saarilla rehevä (kookospalmut,
leipäpuut, pandanukset y. m.), vaikka harvalajinen,
eläimistö köyhä. Asukkaat ovat luultavasti
mik-roneesialaisia, yleensä vahvarakenteisia;
erinomaisia merimiehiä ja laivanrakentajia;
enimmäkseen pakanoita. —M.-s:n kauppatuotteet ovat
fosfaatti, kopra, kilpikonnankuoret, helmiäinen,
haikalan evät ja trepangit (viennin arvo 11,s
milj. mk.; tuonnin arvo 1,« milj. mk. 1910). —
M.-s:n lienee löytänyt Alvaro de Saavedra 1529;
saaria tutkivat 1788 engl. Marshall ja Gilbert.
V. 1885 Saksa otti ne haltuunsa; hallinnollisesti
ne kuuluvat Saksan Uuteen-Guineaan. E. E. K.

Marshin koe [mäsin] ks. Arsenikkivety.

Marsilius
si’-J Padovalainen (n. [-1280-n. 1340), valtiollinen ja kirkollinen uudistusmies.
Opiskeltuaan kotikaupungissaan Padovassa M.
tuli Pariisiin, kohoten siellä 1312 yliopiston
rehtoriksi. V. 1316 hän sai paavilta kaniikin paikan
Padovassa. Julkaisi 1324 teoksen ,.Defensor pacis",
jossa hän esittää keskiajan kannalta katsoen
hyvin mullistavia ajatuksia valtion ja kirkon
välisistä suhteista. Occamin (ks. t.) nominalististen
ajatusten elähyttämänä hän siinä väittää valtion
syntyvän yksilöiden vapaasta yhteenliittymisestä.
Lakiasäätävä valta kuuluu kansalle,
toimeenpaneva ruhtinaalle. Kirkko on uskovaisten yh-

teys, jossa korkein valta kuuluu yleiselle,
kaikkien uskovaisten valitsemalle kirkolliskokoukselle.
Paavi on kirkolliskokouksen asettama kirkon kor
kein virkamies, jonka käsissä on toimeenpaneva
valta kirkollisissa asioissa. Koko ajallinen elämä
kuuluu valtion, iankaikkinen kirkon valtapiiriin.
Kirkko voi määrätä, mikä on katsottava
kerettiläisyydeksi, mutta omiatuntoja se ei saa
pakottaa. V. 1325 M. tuli yhteyteen Ludvik Baierilaisen
(ks. t.) kanssa, joka otti hänet henkilääkärikseen
ja suosi häntä kaikin tavoin. Kun Ludvik 1328
kruunattiin Roomassa keisariksi, oli M. mukana
ja korotettiin Rooman paavilliseksi vikaariksi.
Vastapalvelukseksi M. kirjoituksissa puolusti
keisarin ja valtion oikeuksia paavin ja kirkon
valtavaatimuksia vastaan. [Birch, „Marsilius von
Padua und Alvaro Pelayo iiber Papst und
Kaiser" (1868), P. Meyer, „Marsile de Padoue" (1870),
Preger, „Der kirchen-politische Kampf unter
Ludwig dem Baier" (1877), A. Huraut, ..Étude sur
M. de Padoue" (1892).] A. J. P-ä.

Marsipaani (ransk. massepain, it. marzapane),
mantelista, oranssinkukkavedestä t. ruusuvedestä
ja hienosta sokerista valmistettu makeistahdas.
Karkeaa m:ia sanotaan mantelimassaksi.

Marsit, muinainen kansa Keski-Italiassa,
sam-nilaisten pohjoispuolella; taistelivat Rooman
puolella samnilaissodassa, mutta sitä vastaan
suuressa liittolais- 1. m a r s i 1 a i s-s o d a s s a 91-88
e. Kr.

Mars-kenttä (s. o. maaliskuun kenttä) ks.
M a i-k e n 11 ä.

Marski, samaa juurta kuin marsalkka-sana
(ks. t.), Ruotsissa ja Tanskassa 1200-luvulta
lähtien korkea arvoheukilö, jonka asema ja tehtävät
olivat kauan epämääräiset. Ruotsissa m:sta
vasta 1630-luvulla tuli varsinainen virkamies,
nim. sotakollegin esimies ja sotahallinnon
johtaja. V:n 1676 jälkeen ei m:n virkaa enää
täytetty. M:eina olivat m. m. Jaakko de la Gardie,
Kustaa Horn ja Kaarle Kustaa Wrangel.

Marski 1. marskimaa (holl. marsch =
alanko, saks. Marschland) on vuorovesiliikkeen
alaisilla rannikoilla, etenkin Luoteis-Saksassa ja
Alankomaissa, alava rannikkotasanko, joka on
merenpinnan alapuolella tai vain mitättömästi
sen yläpuolella. Se on syntynyt vuoksen tuomasta
hiekasta ja lietteestä ja on siten vähitellen
kohonnut, niin ettei nousuvesi siihen enää ulotu,
tai on suojattu padoilla, jolloin sen nimenä on
polder. M:ia risteilevät kanavat, joista vesi
sulkujen kautta pakoveden aikana lasketaan mereen
tai pumputaan tuulen voimalla m:n yläpuolella
oleviin, patojen reunustamiin pääkanaviin tai
jokiin. Padot ja kanavat ovat m:n liikenneteitä.
— M. on ehtymättömän hedelmällistä ja sopii
etenkin syöttökarja- ja maitotalouteen. —
Pitkäaikainen, tulvavuokseen liittyvä myrsky saattaa
sortaa padon ja peittää meren alle vuosisatain
työn tulokset. E. E. K.

Marskimaa ks. Marski.

Mars-la-Tour [mars-latiir] (Rézonville,
Vion-ville), Ranskassa, Meurthe-et-Mosellen
departementissa oleva kylä, jossa elok. 16 p. 1870
Preussin prinssin Fredrik Kaarlen johtamat saksalaiset
(63,000) voittivat marsalkka Bazainen
komentamat ranskalaiset (113,000). Voittajain mieshukka
25,5 %, voitettujen 15 Taktillinen arvo 1,«.

-Iskm-,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0064.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free