- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
105-106

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Marssi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

105

Marssi—Marstrand

106

Marssi (ransk. marche). 1. Käynti, kulku;
sotajoukon kulku siirtyessä paikasta toiseen.
Sotaväen liikkuminen tapahtuu tavallisesti
käynti-m a r s s i s s a (n. 120 askelta minuutissa), p i k
a-marssissa (130 askelta minuutissa) ja
juoksumarssissa (170 askelta minuutissa).
Joukon päivässä kulkema matka on nimeltään
päivämarssi, tavallisesti n. 30 km;
sodan-aikana melkoista enemmän: rientomarssi.
— Joukon siirtyminen paikasta toiseen tapahtuu
päällikön antaman marssisuunnitelman
nojalla, jossa ilmaistaan kunkin joukko-osaston
lähtöaika, kuljettava t i e, eri osastojen
kulku järjesty s, levähdys- ja
yöpymispaikat, tarpeelliset varokeinot y. m.
Levähdysajat ovat joko pieniä (n. 10 min.)
tunnin marssin jälkeen tai suuria (n. 2-4
tuntia), yksi kutakin päivämarssia kohden,
joissakin paikoin matkan viimepuoliskolla. Kahden
tai kolmen päivän marssin jälkeen annetaan
tavallisesti kokonainen levähdyspäivä.

Marssiessa joukot seuraavat toisiaan
määrättyjen välimatkojen päästä: komppaniojen väliä
on 10 askelta, pataljoonain väliä 50 askelta,
rykmenttien väliä 75 askelta j. n. e.
Marssi-syvyys on marssivan joukon pituus, joka
pataljoonaa kohden on n. 400 m, 4 hevosen
kolonneissa kulkevaa eskadroonaa kohden 120 m;
kuuden tykin patterin marssisyvyys on n. 315 m,
kuormaston seuraaman jalkaväkidivisioonan n.
16 km, kokonaisen armeiakunnan (kuormastot
mukaan lukien) n. 58 km. 31. v. II.

2. Mus., sävellys, jonka tarkoituksena on
samaan tahtiin ohjata kokonaisen henkilöryhmän
yhteistä astuntaa. Tämä tulee kysymykseen
etenkin juhla- ja sotilaskulkueissa. M.-musiikkia on
käytetty jo ikivanhoilla ajoilla, kuten voidaan
päättää tähän saakka säilyneistä kuvista.
Taiteelliseen tarkoitukseen m. kohosi kreik. tragediassa,
jossa kuorot tavallisesti m.-tahdissa laulaen
astuivat näyttämölle ja samoin siltä poistuivat.
Runsaammin soitinnettuja sotilas-m:eja
käytettiin jo keskiajan loppupuolella, rumpuineen,
paukkuineen, trumpetteineen ja kimeine
sveitsi-läishuiluineen. Nykyiseen taiteelliseen muotoonsa
m. kehittyi oopperain (Lully) sekä orkesteri- ja
pianosarjojen (Ivrieger, Couperin) yhteydessä.
Sotilashautajaisissa käytetään „surumarsseja",
joita myös tavataan korkeamman taidemusiikin
yhteydessä (esim. Beethoven, Chopin,
Mendelssohn). Yleisesti tunnettu on myös Mendelssohnin
„häämarssi" (Kesäyön unelmasta) ja Wagnerin
..juhlamarssi" Tannhäuser-oopperasta. I. K.

Marston moor [mästn müa], Englannissa,
Yorkin kreivikunnassa oleva kangas, jossa
hei-näk. 2 p. 1644 Fairfaxin ja Leslien johtamat
parlamentin joukot ja skotlantilaiset (n. 20,000)
voittivat Pfalzin prinssin Rupertin komentamat
kuninkaan joukot (n. 18,000). Voittajain
mies-hukka n. 7.5 voitettujen n. 33

-Islcm-,

Marstrand [mär-], kaupunki Etelä-Ruotsin
länsirannikolla, Göteborgs och Bohus länin
läänissä, Gööteporista luoteiseen; 1,878 as. (1911);
sijaitsee Marstrandsö nimisen saaren
itärannalla vastapäätä kaupungille kuuluvaa
Koön-saarta. Huomattavia rakennuksia ainoastaan
1300-luvulta oleva kaunis kirkko sekä M:n
länsilaidassa Karlstenin 1882 lakkautettu linnoitus (ks.

Karisten). Kauppa, mereukulku ja kalastus
eivät enää ole huomattavia; toisina vuosina
sil-linsaalis saattaa kuitenkin olla hyvä (vienti 1910
liki 5 milj. kg). Satama on erinomainen;
kauppalaivasto käsittää 2,066 netto rek.-ton. aluksia.
1910 satamassa selvitettiin 296.424 rek.-ton. M:lla
on päämerkityksensä kylpypaikkana, joksi
se kauniin asemansa ja terveellisen, harvinaisen
tasaisen ilmastonsa takia soveltuukin erittäin hyvin
(kesä-, heinä-, elo- ja syysk :n keskilämpö -f 14.4’
-f- 16,5° C; yön ja päivän lämpöero vain l°-l,i°).
Kylpylänä M:ia alettiin käyttää 1822; 1911
kyl-pyvieraiden luku oli lähes 5,000. — Historia.
M. perustettiin Norjan kuninkaan Haakon
Ilaa-koninpojan (k. 1263) aikana, pääsi 1500-luvulla
suureen kukoistukseen tuottoisalla
sillikalastuk-sellaan, säilytti merkityksensä sen lakattuakin,
mutta alkoi rappeutua jouduttuaan 1658
Ruotsille. Uusi kukoistuskausi alkoi 1750-luvulla,
jolloin silliparvet uudelleen ilmestyivät M:n vesille,
ja jonkun aikaa (1775-94) M. oli vapaasatamana
kin, mutta siliinkalastuksen toistamiseen
lakattua 1808 seurasi 1880-luvulle asti jatkunut
taantuminen. — M:n sotahistoriasta vrt. Karl
sten. (E. E. K.)

Marstrand, Vilhelm Nikolaj (1810-731,
tansk. taidemaalari. Opiskeli v:sta 1826
Kööpenhaminan taideakatemiassa ja Eckersbergin
johdolla. Oli 1836 41 akatemiastipendiaattina
Italiassa ja Miinchenissä. Päästäkseen sen jälkeen
Kööpenhaminan akatemianjäseneksi M. maalasi
kansankuvauksen, johon otti aiheen eräästä
Hol-bergin näytelmästä. Holbergin teoksista hä:i
myöhemminkin pitkät ajat valitsi
laatumaalaus-tensa ja piirustuksiensa aiheet, samoinkuin hän
„Don Quixote"sta teki sarjan satiirisia
piirustuksia. Vv. 1845-48 M. oli jälleen Roomassa,
jossa maalasi tunnetut, imelänvoittoiset
osteria-kuvansa. Mitä vanhemmaksi M. tuli, sitä
enemmän hän, kotimaansa ilmanalasta kärsien, kai
pasi voimakkaita värejä, jonka vuoksi hän 1850
matkusti Taalainmaahan maalaamaan ruots.
kansanelämää (Kööpenhaminan Taidemuseossa on
esim. hänen kookas, tuhatlienkilöinen kuvans i
„Kesäsunnuntai Siljan-järven rannalla". 1853).
Oltuaan vielä kerran Italiassa 1853-54 M. ryhtyi
vanhojen mestarien tapaan käsittelemään isoja,
uskonnollisia ja historiallisia sommitelmia, joista
mainittakoon „Kristus opetuslapsineen" (1858.
Faaborgin kirkossa), „Eevan luominen"
(Hirseh-sprungin kokoelmissa), seinämaalaukset Kristian
IV :n kappelissa Roskilden tuomiokirkossa, „Ver
taus suuresta ehtoollisesta" (1869, Taidemuseossa).
„Yliopiston vihkiminen Fruekirkessä 1479" (keski
kuva Kööpenhaminan yliopiston juhlasalissa).
Paitsi tansk. perhe-elämää esittäviä laatukuvia M.
maalasi muoto- ja ryhmäkuvia ja oli yleensä
Tanskan monipuolisin maalari. M:n elämänkuvaus on
usein kenties liian kertovaista ja tahallista ja
muodontajultaan heikonlaista, mutta hänellä on
sommittelukykyä ja mielikuvituksen rikkautta
sekä, etenkin lukuisissa piirustuksissaan,
älykästä, iloista huumoria. — M :sta tuli 1848
akatemian mallikoulun professori, ja v:sta 1853 hän
(lukuunottamatta 1857-63) oli kuolemaansa saakka
akatemian johtaja. W. Runebergin tekemä M:n
kuvapatsas pystytettiin 1901 Kööpenhaminan
taidemuseon edustalle. [K. Madsen, „V. N. M."
(1905).] E. R-r.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0065.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free