- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
117-118

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Martyn ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

117

Marty n—Marxilaisuus

118

tia martyrum), koska lie silloin syntyivät
iankaikkiseen elämään. M:n muistoa vietettiin
jumalanpalveluksilla. heidän haudoilleen
rakennettiin kirkkoja, heidän jäännöksilleen osoitettiin
taikauskoista kunnioitusta ja heitä itseään
rukoiltiin pyhimyksinä. Itämaisen kirkon
esimerkin mukaan v. 607 toukokuun 13 p-.ksi säädetty
kaikkien marttyyrien juhla siirrettiin
länsimailla 834 marraskuun 1 p:ääu ja
laajennettiin kaikkien pyhäin päiväksi.
Sitäpaitsi vietetään useita muitakin m.-päiviä. M a
r-tyrologiumiksi sanotaan m.-luetteloa, jossa
useimmiten on ilmoitettu m:ien elämän
pääpiirteet. A. J. P-ä.

Martyn [mätin], Henry (1781-1812), engl.
lähetyssaarnaaja, meni lähetysharrastuksesta
so-tilassaarnaajaksi Intiaan, jossa virkansa ohessa
teki lähetystyötä. Oli m. m. kaikkein ensimäisiä
muharnettilaislähetyksen harrastajia, valmistaen
fj:n T:n käännöksen persian kielelle. M :n
elämäkerta on engl. maailmassa kiinnittänyt sangen
yleistä huomiota pakana- ja
muhamettilaislähe-tykseen. U. P.

Martyrium [-y’-] (lat.), marttyyrin tuomio,
marttyyrikuolema; marttyyrin hauta,
hautakappeli t. -kirkko.

Maruna ks. Artemisia.

Marut, myrskyn henget, esiintyvät int. pyhissä
lauluissa, varsinkin Rig-Vedassa. M., jotka aina
mainitaan monikossa, ovat nähtävästi alkuaan
vainajain henkiä; myöhemmin ne ovat
muuttuneet Indran seuralaisiksi, jotka myrskyssä
hurjina syöksyvät halki ilmojen. E. K-a.

Marx [-ks], Adolf Bernhard (1795-1866),
saks. (juut.) musiikkiteoreetikko ja esteetikko,
Tiirkin oppilas. Toimitti Berliinissä
musiikkileh-teä 1824-30, herättäen ymmärtämystä Saksan
klassillisia mestareita kohtaan. Nimitettiin 1830
musiikin professoriksi ja 1832
musiikkitireh-tööriksi Berliinin yliopistoon. Perusti 1850
Sternin konservatorin (yhdessä Kullakin ja
Sternin kanssa) ja opetti siinä v:een 1856. M:n
sävellykset (oratoreja y. m.) ovat jääneet
tunnustusta vaille, mutta hänen kirjallisilla
teoksillaan on pysyväistä merkitystä.
Mainittavim-mat niistä ovat: „Sävellysoppi" (4 os. 1837-47.
Rie-inaunin uudistama 1887-90) ja ,,Beethovens Leben
und Schaffen" (1859, 5:s painos 1901). I. K.

Marx [-les], Heinrich Karl (1818-83),
saks. sosialisti ja yhteiskuntafilosofi; syntyi
5 p. toukok. 1818 Trierissä sittemmin
protestanttisuuteen kääntyneistä
juutalaisista vanhemmista.
M. syventyi
opintoaika-uaan varsinkin Hegelin
filosofiaan ja tuli 1841 fil.
tohtoriksi; oli 1842
jonkun aikaa ..Rheinische
Zei-tung"in toimittajana
Köllissä. mutta kun Preussin
hallitus lehden jyrkästi
vastustuksellisen suunnan
johdosta oli kieltänyt sen
ilmestymisen, luopui M.
toimituksesta ja muutti
1843 Pariisiin, missä hän
antautui taloustieteellisiin
opintoihin ja tutustui
Ranskan valtiollisiin ja

yhteiskunnallisiin rientoihin omaksuen pian
sosialistisen katsantokannan. V. 1844 hän yhdessä
A. Rugen kanssa ryhtyi toimittamaan julkaisua
..Deutsch-französische Jahrbücher". Tämä
yhteistyö päättyi kuitenkin alkuunsa, mutta sam. v.
M. persoonallisesti tutustui Fr. Engelsiin, jonka
kanssa hän siitä lähtien oli pysyväisessä läheisessä
ystävyydessä ja yhteistoiminnassa sekä
tieteellisessä että käytännöllisessä. Pariisista
karkoitet-tuna 51. 1845 siirtyi Brysseliin, missä hän
yhdessä Engelsin kaussa tammik. 184S
»kommunistien liiton" toimesta kirjoitti kuuluisan
julistuksen „Manifest der kommunistischen Partei"
(ks. Kommunistinen manifesti). Kun
Saksassakin sam. v. Ranskan
helmikuunvallan-kumouksen jälkeen syntyi vapausliikkeitä, lähti
M. Kölniin, missä hän 1848-49 julkaisi lehteä
„Neue rheinische Zeitung". Vallankumousliikkeen
tultua Saksassa kukistetuksi hän karkoitettiin
Preussista ja asettui loppu iäkseen Lontooseen.
Täällä hän teki uutteraa kirjallista ja tieteellistä
työtä toimien sittemmin myöskin v. 1864
perustetun kansainvälisen työväenliiton,
„Internatsio-nalen" (ks. t.) johtajana. Elatuksensa M.
ansaitsi etupäässä kirjoituksilla, joita hän lähetti
amer. lehtiin (esim. „New York tribuneen") ja
aikakauskirjoihin. Hän kuoli 14 p. maalisk. 1883.

M:n teoksista mainittakoon: „Misëre de la
pliilosophie, réponse a la pliilosophie de la misère
de M. Proudhon" (1847), ..Der IS. Brumaire des
Louis Napoleon" (1852), „Enthiillungen über den
Cölner Kommunistenprozess" (1852), „Zur
Kri-tik der politisclien Ökonomie" (1859),
„Inaugu-raladresse der internationalen
Arbeiterassozia-tion", „Das Kapital. Ivritik der politischen
Ökonomie" (pääteos; 1867-94. 2:sen ja 3:nnen osan
julkaisi M:n kuoleman jälkeen Engels; ensimäinen
osa myös suomeksi), „Gesammelte Schriften von
K. M."und Fr. Engels 1841-50" (1902), „Theorien
über den Mehrwert" (1905-10). M:n opista sekä
M:ia ja marxilaisuutta koskevasta
kirjallisuudesta ks. Marxilaisuus. J. F.

Marxilaisuus, Marxin ja Engelsin
sosialistinen teoria, perustuu n. s.
materialistiseen historiankäsitykseen. Tämän
mukaan yhteiskunnallisen elämän pohjana ovat
taloudelliset olot, s. o. tuotanto- ja
vaihtosuhteet. Näistä ovat viime kädessä kaikki muut
yhteiskunnalliset ilmiöt: valtiolliset laitokset,
oikeusölot, vieläpä uskonto, siveysoppi, tiede ja
taidekin riippuvaiset. Mutta inhimilliset
yhteiskunnat ovat lakkaamattoman kehityksen alaiset,
ja hyväksymällä Hegelin dialektisen
menetelmän Marx väittää, että kaikki kehitys tapahtuu
vastakohtien kautta. Tällainen vastakohta syntyy
yhteiskuntaelämässä silloin kuu vallalla oleva
talousjärjestelmä, s. o. voimassa oleva tuotannon
järjestys ja sen oikeudellisena ilmauksena oleva
omaisuusjärjestys, joutuu ristiriitaan n. s.
tuotantovoimani kanssa, joilla Marx ennen kaikkea
tarkoittaa tekniikkaa. Kun tuotantovoimat
kehittyvät sille kannalle, että vallitseva
talousjärjestelmä ei enää ole niiden todellisena
vastineena, vaan siteenä, joka ehkäisee niitä
pääsemästä täyteen vaikutukseen, silloin
tuotantovoimat nousevat ikäänkuin kapinaan
talousjärjestelmän muotoja vastaan ja taloudellisessa
elämässä syntyy pahoja häiriöitä. Tämä ristiriita
käy lopulta sietämättömäksi; vanhan talousjär-

Karl Marx.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0071.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free