- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
129-130

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maskuliini ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

12ü

Maskuliini

i—Masovia

130

kainen (ks. Kaukaisten kartano) ja
Ohen-saari. — Luonnonnähtävyyksiä: Härmälän luola
lähellä Naantalia. — 2. Seurakunta, keis.,
Turun arkkihiippak., Mynämäen rovastik.;
mainitaan erillisenä seurakuntana jo 1234, oli v:sta
1399 Turun piispan sekä 1807-34 Akatemian
palkkapitäjänä. Kirkko harmaasta kivestä, rak.
1232, Johannes Kastajan ja Ursulan nimikko.
[K. Killinen, „Kiinteitä muinaisjäännöksiä
Maskun kihlakunnassa" sivv. 95-102 (Suom.
muinaisin.-ylul. aikak. III).] L. H-nen.

Maskuliini (lat. masculVnum = miespuolinen),
miespuolista sukua oleva sana. ks. Suku.

Maskun kihlakunta käsittää Marttilan,
Kosken, Karinaisten, Tarvasjoen (1. Euraisten),
Liedon, Prunkkalan, Pöytyän, Yläneen, Oripään,
Maarian (1. Räntämäeu), Paattisten, Raision,
Naantalin, Ruskon, Maskun, Vahdon ja
Nousiaisten kunnat Turun ja Porin lääniä. Pinta-ala
(maata) 2,303,i km2; väkiluku 1908 41,378
henkeä (=18 kmMlä). L. II-nen.

Maskun tuomiokunta käsittää seuraavat 4
käräjäkuntaa: 1. Lemu, Askainen, Rymättylä ja
Merimasku; 2. Nousiainen, Vahto, Masku, Rusko,
Raisio, Naantalin maaseurak. ynnä Luonnonmaan
saari; 3. Maaria (1. Räntämäki), Paattinen ynnä
Hirvensalon saari, Lieto ja Prunkkala; 4. Nauvo,
Korpoo, Iloutskari ja Nötön saarnahuonekunta.
Turun hovioikeuden alainen. L. II-nen.

Maslenitsa 1. masljanitsa (ven.),
„voi-viikko", kuusiviikkoisen pääsiäispaaston edellä
käypä laskiais- eli karnevaaliviikko Venäjällä.

Masmalo, kansan käyttämä nimitys, joka
paikoin merkitsee ohutta ihoa, paikoin kuvetta, nivus
taipeen tienoita jopa naisen synnyttimiäkin.

Masocliismi ks. Sukupuolipsykologia.

Masolino da Panicale [-IV- -Icä’-] (1383 t.
1384-1440), it. taidemaalari, huomattava
1400-luvun alun goottilaisen ja naturalistisen
suunnan välittäjänä. M:n merkittävimmät
maalaukset ovat Pooman San Clemente-kirkossa
(p. Katariinan ja Klemensin elämää kuvaavia
freskoja ynnä „Ristiinnaulitseminen"),
Cas-tiglione d’01onan kollegiaattikirkossa
(fresko-kuvia Neitsyt Marian elämästä), Firenzen
Car-mine-kirkon Brancacei-kappelissa (freskokuvat
„Aatami ja Eeva", „Pietari saarnaa", „Pietari
parantaa rampana syntyneen ja herättää
kuolleista Tabitan") sekä Castiglione d’01onan
kaste-kirkossa (freskokuvia Johannes Kastajan
elämästä). M. d. P:n teoksia on usein sekoitettu
hiinen kuuluisan oppilaansa Masaecion (ks. t.)
töihin, ja tarkkaa rajaa on ollut vaikea tehdä
edellisen viimeisten maalausten ja jälkimäisen
ensimäisten välillä. [P. Tolsca, „M. d. P." (1908).]

O. O.

Masona, bantuneekerikansa Etelä-Afrikan
itäosassa, Englannille kuuluvassa Etelä-Rhodesiassa,
Mashonalandissa (M.-maassa). M. on näiden
seutujen alkuperäinen väestö, jonka 1840-luvulta
alkaen maahan tulleet matahelet kukistivat ja
kar-koittivat vuorille. M.-neekerit ovat rauhallisia,
harjoittavat taidolla ja huolella maanviljelystä,
valmistavat savi-, kangas-, rauta- ja puuteoksia
sekä louhivat ennen matabelelaisten tuloa kultaa,
jota heidän vuorissaan on runsaasti.
Harrastavat soittoa ja laulua. — Mashonaland (497,165
alkuas. ja 12,543 valkoista) sopii hyvin
valkoisille uutisviljelijöille ja mineraalirikkautensa
5. VI. Paineltu s/i» 13.

kautta se jo on kehittynyt melkoiseksi
vuorityö-alueeksi. Pääkaupunki on Salisbury, joka on
Kapkaupungista ja Beirasta tulevien ratojen
risteyksessä. — M.-maassa kaivettiin kultaa jo
foinikialaisten aikana; foinikialaisten jälkeen
arabialaiset ottivat kultakaivokset haltuunsa. Jätteinä
senaikaisesta kukoistuksesta ovat m. m.
Zimba-buen rauniot. — vrt. Rhodesia.

E. E. K.

Masora 1. massora /-ö’-/ (uushepr.) on
,.pe-rintätieto" V:u T:n tekstin oikeasta lukemisesta.
Teksti oli alkuaan kirjoitettu ainoastaan
konsonanteilla, joten sitä ainakin osittain voitiin
lukea eri tavalla. Tavanmukainen oikeana pidetty
lukutapa periytyi synagogassa ja kouluissa
polvesta polveen kauan sen jälkeen, kuin heprea
maanpaon jälkeisellä ajalla oli hävinnyt
puhekielenä. Koska kumminkin oli pelättävä, että
oikea lukutapakin joutuisi unohduksiin, ruvettiin
kokoamaan kirjallisia muistutuksia ja selityksiä,
joita aikojen kuluessa oli kirjoitettu tekstien
käsikirjoitusten laitaan tai loppuun tai
heprealaisen tekstin ja siihen liitetyn aramealaisen
rin-nakkaiskäännöksen väliin. Lisäksi teksti
varustettiin vartavasten tekaistuilla lukumerkeillä,
jotka osoittavat, millainen vokaali on luettava
kunkin kerakkeen perässä, koska konsonantti on
vokaaliton, koska katulistettu, koska aspireerattu
y. m. Toisilla merkeillä taas ilmaistaan
värssy-jakoa, korkoa, paussia y. m. Lukumerkkejä
näkyy ruvetun käyttämään 6-7:nnellä vuosis. j.Kr.,
ainakin osittain syyr. teksteissä käytetyn
mallin mukaan. Lukumerkeillä varustettua tekstiä
sanotaan punkteeratuksi eli vokaliseeratuksi.
Tällaisten masora-harrastusten tyyssija oli
Tibe-rias, myöhemmin myös Babylonia, jossa osaksi
käytettiin toista vokaalijärjestelmää kuin
lännessä. Palestiinan masoreeteista on kuuluisin
10:nnellä vuosis. elänyt Ahron ben Mose ben
Aser. Häntä seurasivat n. s. naqdanim eli
punk-taattorit, joitten toimittamiin käsikirjoituksiin
tavalliset V:n T:n julkaisut perustuvat. Niihin
on masorasta otettu myös n. s. gerë-muistutukset,
joilla osoitetaan miten on luettava toisin kuin
itse tekstissä on kirjoitettu (kethlb). Masora
yleensä on näyttäytynyt hyvin tarkaksi ja
hyödylliseksi Raamatun tutkimukselle. Koska
maso-reettisen työn tulos kuitenkin vasta verraten
myöhään sai kirjallisen vahvistuksen, on
ymmärrettävissä, että Raamatusta aikaisemmin tehty kreik.
LXX-käännös useissa kohdin eroaa
masoreetti-sesta tekstistä ja usein tarjoo paremman
lukutavan. — Masora-tutkimuksen päälähteitä on
ehkä 1100-luvulla syntynyt „0khla weokhla"
niminen teos, jonka Frensdorff julkaisi 1804, ja
Jakob ben Khajjimin 1524-25 toimittama
rabbii-nilainen raamattu, joka sisältää runsaan
kokoelman masoraa koskevia tietoja. Vielä
sisältörik-kaampi on Ch. D. Ginsburgin teos „The Massorah
compiled from manuscripts" (1880-85). K. T-t.

Masoreettinen teksti, masoraan (ks. t.)
perustuva lukumerkeillä varustettu V:n T:n
heprealainen teksti. K. T-t.

Masovia (puol. Mazowsze), koillinen osa
vanhaa Puolan valtakuntaa Varsovan, Ploekin ja
Bawan ympärillä, oli vista 1207 puoleksi
itsenäinen lierttuakunta, kunnes se 1526 liitettiin
Puolaan, saaden kuitenkin säilyttää muutamat
erikoisoikeutensa. J. J. 31.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0077.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free