- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
131-132

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maskuliini ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

131

Maspero—Massachusetts

132

Maspero [-pari}’], Gaston Camille
Charles (s. 1846), ransk. egyptologi, v:sta 1874
Egyptin filologian ja arkeologian professori College
(le Franeessa, 1881-86 „directeur des fouilles et des
musées" Egyptissä, v:sta 1899 ,,direeteur du service
des antiquités de l’Égypte", on Egyptissä
toimitettujen kaivausten johtajana ja useilla teoksilla
suuresti edistänyt egyptologiaa. Hänen
teoksis-tansa ovat „IIistoire aneienne des peuples de
1’Orient" (l:nen pain. 1875) ja ,,Les contes
po-pulaires de l’Égypte aneienne" (3:s pain. 1905)
y. m. yleistajuiset. K. T-t.

Masr, Egyptin ja Kairon arabialainen nimi.
vrt. Kairo.

Masreliez [maraljë’ ], Louis (1747-1810),
ruots. taiteilija, tuli jo lapsena Tukholmaan,
jonne hänen isänsä kuvanveistäjä J. A. M.
kutsuttiin ornamenttien muovailijaksi kunink.
linnaa varten. Harjoitettuaan opintoja Tukholmassa
ja ulkomailla (14 v.) M. kutsuttiin takaisin
Tukholmaan. jossa 1784 tuli maalausakatemian
professoriksi ja toimi 1805-10 sen johtajana. M. on
maalannut alttaritauluja, muotokuvia ja suuren
määrän koristemaalauksia. M:lla oli huomattava
vaikutus aikansa ruots. taideteollisuuteen.

Massa, kaupunki Länsi-Italiassa, Massa e
Car-rara nimisen provinssin pääkaupunki,
Frigido-joen varrella 2 km Ligurian-merestä: 9,525 as.
(1901; kuntana 26.413 as., 1911 30,895 as.).
Piispanistuin, ent. herttuan palatsi y. m.
Ympäristön vuorista saadaan marmoria (kuten M:sta
vähän pohjoiseen olevassa Carrarassa), joka viedään
ulkomaille Marina d’Avenza nimisen
ulkosataman kautta. — M. kuului kauan Malaspina-,
sitten Cibo-suvulle, korotettiin 1568 ympäristöineen
ruhtinaskunnaksi, 1664 herttuakunnaksi, joka
1743 perinnön kautta joutui Modenalle; 1796-1815
M. oli ranskalaisten hallussa. V. 1859 M.
liitettiin Modenan keralla Italian kuningaskuntaan,
jonka jälkeen M:n herttuakunnasta sekä
muutamista Modenan ja Parman osista muodostettiin
Massa e Carrara niminen provinssi; 1,781
km1, 212,398 as. (1911). (E. E. K.)

Massa, kappaleen aineen 1. materian paljous.
Kappale, joka tilavuudeltaan on toista
kappaletta 2, 3, 4 . .. kertaa suurempi ja läpeensä
samanlaista ainetta kuin jälkimäinen, sisältää
luonnollisesti ainetta 2, 3, 4 . .. kertaa enemmän kuin
tämä, toisin sanoen kappaleiden m:t ovat
suhteelliset niiden tilavuuksiin. Kappaleen m.
säilyy suuruudeltaan samana, joskin siinä tapahtuu
olomuodon muutoksia tai kemiallisia toimintoja,
ellei siitä vain mitään oteta pois tai siilien
mitään lisätä, kuten punnitsemalla helposti
voidaan osoittaa. Siten esim. tietyllä vesimäärällä
on sama m., vaikka se jäätyy, höyrystyy tai
sähkövirran avulla muutetaan räjähdyskaasuksi.
Verratessamme aineeltaan erilaatuisten
kappaleiden m:oja toisiinsa ei niiden tilavuudet enää
kelpaa vertauksen perusteeksi, vaan täytyy etsiä
kaikelle materialle yhteisiä, kyseenalaista
tarkoitusta vastaavia ominaisuuksia. Sellainen on
ensinnäkin kappaleiden ominaisuus vetää toisiaan
puoleensa. Maa vetää siten kaikkia kappaleita
puoleensa, s. o. jokaisella aineella on
painavuutta. Koska monella tavalla voidaan
todistaa, että ylitäsuurilla m:oilla on yhtäsuuret
painavuudet, on päinvastoin päätelty, että yhtä
painavat kappaleet ovat m:oiltaan yhtäsuuret.

Kappaleen painavuus ei kuitenkaan ole sama
kaikkialla maan päällä, sentähden täytyy, voi
daksemme verrata eri paikoilla maan pintaa
olevien kappaleiden m:oja toisiinsa, turvautua
siihen kaikille kappaleille yhteiseen ominaisuuteen,
että ne vastustavat liikkeelle panemista sekä
liikkeessä ollessaan nopeutensa muuttamista (ks.
J atkavaisuus). Kuta suurempi kappaleen
m. on, sitä suurempi on vastustus.
Kappaleen m. ilmaisee siis sen kyvyn
suuruutta, jolla se vastustaa liike- tai
lepotilansa muuttamista. Jos
liikkuvaan kappaleeseen vaikuttava voima V kasvaa,
niin liikkeen kiihtyväisyys a kasvaa samassa
määrässä (ks. Kiihtyminen), niin että suhde

— aina on sama. Tämä vakinainen suhde on

a

valittu m:n mitaksi; merkitään sitä m:ksi. Siis
on J- = m tai V = m.a. Jos kaavaa sovelletaan

a

painovoimaan, on F:n paikalle sijoitettava
kappaleen painavuus P ja a:n sijalle painovoiman
kiihtyväisyys ff. Kappaleen m. on siis =
sen painavuus jaettuna
painovoiman k i i Ii t y v ä i s y y d e 11 ä. U. S :n.

Massa ■(< engl. master), „herra", neekeriorj ien
valkoihoisesta miehestä käyttämä nimitys.

Massa ks. K a a v a u s m a s s a.

Massaasi (ransk. massage, < kreik. massein
t. arab. mass = puristaa, hieroa, vatvoa), hieronta
(ks. t.).

Massachusetts [mäsät sü’sits] (lyh. Mass.;
nimi massachuset nimisestä
intiaaniheimosta), Yhdysvaltain Uuden-Englannin valtioita,
Atlantin valtameren sekä New Hampshiren,
Ver-montin, New Yorkin, Connecticutin ja Rhode
Is-landin välissä; 21,409 km2, 3,366.416 as. (1910)
1. 156 km2:llä, enemmän kuin missään muussa’
Yhdysvaltain valtiossa lukuunottamatta pientä
Rhode Islandia. — M:n itäinen ja kaakkoinen osa
on tasaista, keskinen mäkistä ja läntinen
matala-vuorista (korkein huippu etelästä pohjoiseen
kulkevassa Hoosac-vuoristossa oleva Greylock, 1,077
m yi. merenp.). Maaperä on yleensä karua,
jääkauden kerrosten peitossa; kaakkoisosa on
hiekkaista. Täältä pistää mereen suuri,
sirpinmuotoi-ren Cape Cod muodostaen samannimisen lahden
pohjoispuolelleen; eteläpuolella ovat Martha’s
Vi-neyard ja Nantucket nimiset saaret. Keskellä
valtion rannikkoa on hyväsatamainen M.-lahti,
jonka perukassa on Boston; pohjoisempana on
Cape Ann niminen niemi (suomalaisten K i
i-pinniemi). — Joilla yleensä ei ole
liikenne-merkitystä, mutta sitä tärkeämpiä ne ovat
teollisuudelle erinomaisten koskiensa tähden, joista 1908
otettiin 260.200 hevosv. Läntisessä vuoristossa
virtaa kauuis Housatonic, idempänä leveässä
laaksossa M:n suurin virta Connecticut
(molemmat etelään), sekä Merrimac (itään). — Ilmasto
on talvella kylmä, kesällä lämmin, lännen
vuoristossa kirkas ja terveellinen (Bostonissa v:n
keskilämpö -f-9.j°C, tammikin —3°C, heinäk-.n
+21,8°C). Sademäärä n. 1,000 mm vrssa. Joet
ovat jäässä 2-3 kuukautta. Vilkas
höyrylaivaliikenne pitää auki Bostonin sataman, joka en
uen talvella jäätyi. — Metsiä, etupäässä
lehtipuita, on ainoastaan 29 % pinta-alasta.
Alkuperäisistä suuremmista metsäeläimistä tavataan
toisinaan sattumalta karhu ja hirvi. Pienemmät

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0078.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free