Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Massa e Carrara ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
13}
Massa e Carrara—Masséna
134
turkiseläimet ovat lännessä jokseenkin yleisiä.
— Asukkaista (1800: 422,845; 1850: 994.514;
1900: 2,805,346) 31,s % oli syntynyt ulkomailla
(1910); kirkkokuntien jäsenistä 69% oli
roomalaiskatolilaisia. Suomessa syntyneitä oli
1910 10.744 ja Ameriikassa syntyneitä
suomalaisia 5.426. M. onkin ainoa itävaltioista, jossa
suomalaisten asutus on huomattavampi
(lukuunottamatta New Yorkia), ja se on Michiganin
ja Minnesotan jälkeen suomalaisten suosituin
valtio. Suomen ruotsalaisia täällä lienee
enemmän kuin missään muussa valtiossa. Ensimäiset
suomalaiset asettuivat M:iin 1870-luvulla;
kivi-tiiillä „Kiipinniemellä" ja Quincyssä sekä
tehtaalaisina Bostonissa, Maynardissa, Fitchburgissa,
Worcesterissa, West Gardnerissa y. m. he
hankkivat toimeentulonsa.
Elinkeinot. Vaikka maaperä luonnostaan
ei ole hedelmällistä, muutamia laaksoja
lukuunottamatta, on se huolellisella hoidolla ja
muokkauksella saatu hyvinkin tuottavaksi.
Maanviljelyksen (maissi, kaura, peruna, heinä, tupakka,
hedelmät) ja karjanhoidon tuotteiden arvo 1905
oli 378.» milj. mk. Suuria karpalonviljelyksiä on
M:n eteläosassa. — Kalastus on tuottavampi kuin
missään muussa Yhdysvaltain valtiossa;
kalansaaliin arvo 1908 oli 36,7 milj. mk.; Gloucester
on maailman huomattavimpia
kalastuskaupun-keja. — Vuorityö tuottaa erinomaista
graniittia (15,a milj. mk:n arvosta 1910), josta M.
onkin kuuluisa, hiekkakiveä, marmoria, savea
y. m. s., yhteensä 31,5 milj..mk:n arvosta (1910).
— Vaikka- M:lta puuttuu sekä kivihiili että
rautamalmi, on se kuitenkin teollisuudessa
Yhdysvaltain ensimäisiä (tuotantoarvossa sen voittaa
ainoastaan 3 valtion teollisuus). V. 1908
tehdaslaitoksissa työskenteli 480.134 henkeä,
raaka-aineita käytettiin 3.465 milj. mk:n ja tuotteita
valmistettiin 6,061 milj. mk:n arvosta.
Yksityisistä teollisuuden haaroista on jalkineteollisuus
ensimäinen (valmistusten arvo 881 milj. mk.) ;
sitä seuraavat puuvilla-, villa-, kone-, nahka-,
paperi- ja kuiniteollisuus. -— Ulkomaan kauppa
ja meriliikenne on keskittynyt etupäässä
Bostoniin, joka myös on valtion suurin kaupunki
(670,585 as. 1910; n. 20% koko valtion
asukasmäärästä). — Rautateitä on 3,396 km (1910).
Opetusolot ovat erittäin korkealla kannalla.
V. 1910 kansakouluissa oli 538,441 oppilasta.
Collegeja sekä yliopistoja oli 17 (17,047
ylioppilasta 1910), niiden joukossa Ameriikan
tunnetuin, Harvard university Cambridgessä. Tässä
kaupungissa ilmestyi 1638 ensimäinen
anglosak-silaisessa Ameriikassa painettu kirja.
Perustuslaki v:lta 1780 on vielä pääasiassa
voimassa. Hallintoa ohjaa vuodeksi valittu
kuvernööri, jonka rinnalla on 8-jäseninen neuvosto.
Lakiasäätävä eduskunta jakaantuu senaattiin
(40 jäsentä) ja edustajakamariin (240 jäsentä),
joiden jäsenet valitaan vuodeksi. Yhdysvaltain
kongressiin M. lähettää 2 senaattoria ja 16
edustajaa. — Pääkaupunki on Boston.
Historia. M:ssa oli alkuaan kaksi eri
siirtokuntaa, toinen nyk. Plymouthin, toinen
M.-lahden luona. Ensinmainittu oli
Uuteen-Englantiin perustetuista engl. siirtoloista
ensimäinen; 1620 kuuluisaksi tulleesta
„Mayflower"-laivasta täällä nousi maihin satakunta henkeä,
joista monet Yhdysvaltain etevimmistä miehistä
mielellään johtavat sukunsa. M.-lahden siirtola
perustettiin 1628; 1691 molemmat siirtolat, nyk.
Maine y. m. yhdistettiin engl. kuvernöörin
hallitsemaksi provinssiksi. Vapautussotaan M. otti
mitä tehokkaimmin osaa. Bostonissa alkoi
vapausliike 1773 ja sen nyk. etukaupungissa
Charles-townissa tapahtui 17 p. kesäk. 1775 verinen
Bunkershillin taistelu. V. 1820 M:sta erotettiin
"Maine. E. E. K.
Massa e Carrara ks. Massa.
Massageetit (ehkä = „kalansyöjät", vrt.
Herodotos, I 216), paimentolaiskansa, joka muinoin
asuskeli Amudarjan ja Sirdarjan välissä
Araljärven itäpuolella. Herodotos kertoo, että naiset
heillä olivat yhteistä omaisuutta. Vanhukset
surmattiin ja heidän lihansa syötiin keitettynä
elukanlihan ohella. Heidän jumalanansa oli
aurinko, jolle uhrattiin hevosia. K. T-t.
Massai ks. M as ai.
Massalia ks. Marseille.
Massalialaiset (m e s s a 1 i a 1 a i s e t, e n k i
i-t i t, eufemiitit), Vähässä-Aasiassa 4:nnellä
vuosis. esiintynyt uskonnollinen yhdyskunta, joka
nähtävästi oli saanut vaikutuksia vanhasta
persialaisten uskonnosta, mutta jonka oppeja
muuten vähän tunnetaan. Vuosisadan lopulla oli
Syyriassa, Pamfvliassa ja Lykaoniassa
samannimisiä kristillisiä munkkeja, jotka koettivat
kestävien rukousten avulla voittaa ihmistä syntymästä
saakka riivaavia pahoja henkiä ja tavoittelivat
ekstaasia korkeimpana onnen tilana. M. elivät
kerjuulla, mutta eivät suosineet paastoa. Kirkko
ahdisti heitä harhaoppisina, jonka vuoksi he pian
hävisivät. A. J. P-ä.
Massamainen on vuorilaji, jonka ainekset
ovat sikin sokin, niin että kivi näyttää
kaikkiin suuntiin yhtäläiseltä.
Massaua ks. Masana.
Massavaikutuksen laki, tärkeä, kemiallisia
reaktsioneja vallitseva laki, jonka mukaan r e a
k-tsionin tultua tasapainoon tulo
alkuperäisten aineiden
väkevyyksistä on määrätyssä suhteessa
reaktsionissa syntyneiden
aineiden väkevyyksien tuloon eli että tämä
suhde, lämpömäärän pysyessä
muuttumattomana, on vakio (k o n s t a n 11 i).
Keksijäinsä mukaan nimitetään tätä lakia myös
G u 1 d b e r g-W a a g e n laiksi. E. il-nen.
Massayksikkö ks. Mitta.
Masseerata (ks. Massaasi), hieroa.
Masséna [senil’], André (1756-1817),
Ri-voli’n herttua, Essiingin ruhtinas, ransk.
marsalkka, meni 1775 Ranskan armeiaan, mutta
otti eron aliupseerina 1789; vallankumouksen
aikana 1792 hän meni vapaaehtoisten
pataljoonaan, kohosi jo 1793 brigadikenraaliksi ja 1795
divisioonakenraaliksi; kunnostautui 1796-97
Italian retkellä; oli 1799 ylipäällikkönä Sveitsissä
ja voitti ven.-itäv. armeian Ziirichin luona (syysk.
25 p.), puolusti sittemmin urhokkaasti Genovaa
itävaltalaisia vastaan; oli Marengon taistelun
jälkeen (1800) Italiassa olevan armeian
ylipäällikkönä, mutta erotettiin ahneutensa ja
epärehellisyytensä vuoksi; korotettiin 1804
marsalkaksi. V. 1805 jälleen Italian armeian
ylipäälliköksi nimitettynä M. piti puoliansa Caldieron
taistelussa (lokak. 30 ja 31 p.) arkkiherttua
Kaarlea vastaan, otti Pressburgin rauhan jälkeen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
