Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mastitis ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
137
Mastitis—Matabele
138
fiscus kasvin puumaisen, leveälehtisen
muunnoksen hartsi. On väritöntä tai kellervää,
pinnaltaan valkeajauheista, hyvätuoksuista, sulamispiste
308" C, liukenee osittain alkoholiin, helposti
eetteriin ja kloroformiin, muuttuu pureksittaessa
venyväksi eroten täten läheisestä murenevaisesta
sandarak-hartsista. Käytetään etenkin kittinä ja
vernissana, myös hammaspulverina ja -kittinä,
mausteena päihdyttävissä juomissa ja itämailla
varsinkin naisten keskuudessa hyvätuoksuisena
purukumina. Khios-saari oli jo vanhalla ajalla
mastiksistaan kuulu. Tuotanto nykyisin n.
125,000 kg v:ssa. ’ K. L.
Mastitis ks. Nisätulehdus.
Masto, se aluksen rungolle pystytetty iso
pyöröpuu, joka yhdessä siihen liittyvien
pienempien pyöröpuiden ja köysistön kanssa kantaa
purjeistoa. Pienissä aluksissa on yleensä vain
yksi tai kaksi m:oa. Ne ovat joko yhdestä tai
kahdesta kappaleesta, joista toinen on toisen
jatkona. Kaksimastoisissa aluksissa sanotaan
pitempää isoksi m:ksi ja tämän ollessa perimäisenä
nimitetään lyhempää fokka-m:ksi, kun taas
lyhemmän m:n perimäisenä ollessa sitä sanotaan
kryssi-m :ksi. Isoissa aluksissa on tavallisesti
kolme tai useampi m., jotka, jos ovat
raakapuilla varustettuja, ovat yleensä tehdyt kolmesta
toisiinsa liittyvästä kappaleesta, kun taas
kah-velipurjeella varustetut m:t ovat kokoonpannut
vain kahdesta kappaleesta. M:n alinta
kappaletta nimitetään ala-m:ksi ja ylempiä kappaleita
tangoiksi monine erikoisine lisänimityksineen,
jotka annetaan tangoille nimiin vaikuttavien
erinäisten asianhaarain johdosta.
Mastodon ks. M a s t o d o n 11 i.
Mastodonsaurus, jättiläiskokoinen
triaskau-den labyrintodontti. Hyvin säilyneitä pääkalloja
(n. 1 m pituisia) ja muita luustonosia tavattu
etenkin Wiirttembergin alunaliuskeista.
V. A. K-io.
Mastodontti (Mastodon), sukupuuttoon kuollut
norsueläin; erosi varsinaisista norsuista
pääasiallisesti nystermäisiltä poskihampailtaan sekä siinä.
Mastoduntin luuranko.
että molemmat leuat olivat syöksyhampaallisia.
Jätteitä useista lajeista tavataan Vanhan ja
Uuden maailman nuoremmissa tertiäärikerrostumissa
(oligoseenista ylöspäin), osittain vielä
kvartäiiri-sissäkin. V. A. K-io.
Mastodynia ks. Nisäsärky.
Mastopuu, erittäin pitkä ja tukeva
männyn-runko; kaupassa arvokkain puutavara, käytetään
mastoiksi, kaivosrakenteihin y. m. Sopivassa
maassa katsotaan männyn tarvitsevan vähintään
140 vuotta kehittyäkseen m :ksi.
Mastorana, laiturilla vapaasti seisova kiinteä
nostorana, jonka avulla laiturin ääressä oleviin
aluksiin ja niistä pois nostetaan mastoja,
höyry-pannuja ja muita raskaita esineitä. F. L.
Mastovahti, tähystäjä aluksen mastokopissa.
joita yleisimmin tavataan sotalaivoissa, isoissa
matkustajalaivoissa ja valaanpyytäjä-aluksissa.
F. IF. L.
Mastovalo, merkki- (signaali-) tuli, joka
sytytetään aluksen mastoon.
Mas’üdi, A b u-l-H a s a n Ali ai- (k. n. 956),
arab. maantieteilijä ja sivistyshistorioitsija, kävi
tutkimusmatkalla Persiassa, Intiassa, Kiinassa,
Madagaskarin ja Ceylonin saarilla y. m. ja
viehättävällä tavalla kertoi näkemistään kansoista
ja maista, minkä vuoksi häntä on sanottu
arabialaisten Herodotokseksi. Hänen säilyneistä
teoksistaan on huomattavin Murüdz addhaliab
wama’-ädin aldzaioähir („Kullanhuuhdonta ja jalokivien
kaivokset"), jonka B. de Meynard ja P. de
Cour-teille julkaisivat ja käänsivät ranskaksi
(1861-77). K. T-t.
Masukulumbe 1. masikulumbve,
sekarotuinen bantuneekerikansa Etelä-Afrikassa,
Luo-teis-Rhodesian keskiosissa. >1., joka asuu
ylä-tasankoseuduilla Luenge-joen varsilla barotse- 1.
marutse-kansan keskuudessa, harjoittaa
pääelinkeinonaan karjanhoitoa. M:t ovat kookkaita,
kaunismuotoisia, mutta velttoja ja petollisia.
Miehet käyvät vaatteitta, naisilla on nahkavaippa
vyötäisillä; tukkakoriste on 15-40 cm korkea.
(E. E. K.)
Masurit (puol. mazur, mazowszanin),
puolalainen heimo, muinaisen Masovian herttuakunnan
asukkaat. Saksassa osoittaa tämä nimi
erityisesti Itä-Preussin maakunnan kaakkoisosan, n. s.
Masurilaisjärvien ympärillä asuvia puolalaisia,
jotka, lukumäärältään toista sataa tuhatta, ovat
uskonnoltaan luterilaisia. Tämä alue on Saksassa
tunnettu nimellä Masurenland. Myöskin
Länsi-Galitsian tasangon puolalaisia nimitetään
masu-reiksi. J. J. M.
Masurkka (puol. mazur = masurilainen),
puolalainen tanssi, ryhdiltään ritarillinen,
tahtilajiltaan vaihtojakoinen 3/4; sen pääaiheet
esiintyvät enimmiten seuraavanlaisessa rytmiraken-
teessa: | ] J | I. K.
Masut, jäte joka jää vuoriöljyä tislatessa, kun
siitä xon saatu erotetuksi helposti haihtuvat öljyt
ja lamppuöljy (150-300°C). M. on sakeaa, mustaa
öljyä. Käytetään sellaisenaan höyrykattiloiden
lämmitykseen ja vaununakselien voiteluun.
Suuret määrät masutia jalostetaan tislaamalla
alennetussa paineessa ja puhdistamalla erilaisiksi
voiteluöljyiksi. Korkeimmalla lämpöasteella
tislaavasta jätteestä saadaan erinäisissä tapauksissa
vaseliinia ja parafiinia. J. V.
Masuuni, uuni, jossa takkirautaa valmistetaan,
ks. Rauta.
Matabele
bc’-J, kaffereihin kuuluva [-neekeri-kansa Etelä-Afrikan itäosassa, Sambesi’n ja
Lim-popon välissä, Englannille kuuluvassa
Etelä-Rhodesiassa. M :t erkaantuivat vasta 1820-luvulla
Na-talin sulukaffereista ja siirtyivät päällikkönsä
Mosilikatsen johtamina vähitellen nykyisille
asuinsijoilleen muodostaen M.-valtakunnan. Sen
perusta oli kokonaan sotilaallinen. Alituisilla
ryös-töretkillä m:t levittivät naapurikansoihin kauhua
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
