- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
139-140

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mastitis ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

139

Matadi—

Matelijat

140

ja hävittivät laajalti viljeltyjä maita sekä
sulattivat itseensä kukistettuja kansoja. Mosilikatsen
seuraaja Lobengula (vista 1870) ylläpiti isänsä
hirmuvaltaa, mutta joutui 1880-luvulla Englannin
kanssa tekemisiin ja kärsi vihdoin 1893 verisen
tappion pääkaupunkinsa Gubuluwayon (Bulawavo)
koillispuolella. -— M.-valtakunta muodostaa
nykyään Etelä-Rhodesian lounaisosan
(Matabele-land); se on rikas mineraaleista, etenkin kullasta,
ja sopii ylimalkaan erittäin hyvin
eurooppalaiselle uutisviljelykselle; Sambesi’n laaksossa
oleileva tsetsekärpänen tekee karjanhoidon niillä
seuduin mahdottomaksi. V. 1911 Matabelelandissa
oli 246,475 alkuasukasta ja 11,039 eurooppalaista.
Pääkaupunki Bulawayo on Kap-kaupungin radasta
haarautuvan Salisburvn radan lähtökohta.

E. E. K.

Matadi [-ta’-], piirikunnan pääkaupunki
Belgian Kongossa, Kongon varrella; n. 1,500 as.,
joista satakunta eurooppalaista. M:iin asti
pääsevät valtamerialukset, mutta yläpuolella alkavat
kosket, jotka kierretään M:sta Stanley Pooliin
vievällä radalla.

Matadori (esp. matador, < lat. mactcVre =
teurastaa uhriksi), se henkilö, jonka tehtävänä on
härkätaisteluissa antaa härälle kuolinisku;
menestyksestään ylpeilevä mies; eräissä
korttipeleissä ylimmän kortin nimitys.

Matalapainekone, sellaisen lauhduttajalla
varustetun höyrykoneen vanhentunut nimitys,
jonka kattilapaine oli 1-1,s ilmak. V. L.

Matalikko syntyy virtaavan veden
vaikutuksesta sorasta, kivistä, hiekasta, lietteestä y. m.
jokiin, jokien suihin, mereen ja järviin. Usein
ne kohoavat niin korkealle, että tuottavat suurta
haittaa laivaliikenteelle, etenkin jos ne, kuten
usein tapahtuu, ovat liikkuvia. Lämpimissä
merissä korallieläimet muodostavat laajoja m:oja.

Matami (ks. Mada m e), etupäässä
kaupunkien työläisluokkaan kuuluva nainen (tavall.
naitu nainen tai leski), varsinkin apulaisnainen.

Matanzas [mata’n]>as], San Carlos de M.,
M.-maakunnan pääkaupunki Kuban
pohjoisrannalla, Floridan-salmen varrella, Havannasta itään;
64,385 as. (1910). M. sijaitsee kauniilla paikalla,
muutamilla kummuilla M.-lahden perukassa.
Useita huomattavia rakennuksia. M. on Kuban
toinen kauppakaupunki; tärkeimmät
vientitavarat sokeri ja melassi. Satama on jokseenkin
suojainen, mutta ei kyllin syvä. Ratoja haarautuu
kolmelle suunnalle. — Ympäristössä ovat Kuban
huomattavimmat luonnonnähtävyydet: Yumurin
laakso ja Bellamarin tippukiviluolat. —- M.-lahti
oli 1500- ja 1600-luvuilla merirosvojen tyyssijoja;
kaupunki per. vasta 1693. Vv. 1844 ja 1846 sitä
hävittivät rajut hurrikaani-myrskyt. E. E. K.

Matapan [-päti] (kreik. Tainaron), Kreikan
eteläisin niemi 36°22’58" pohj. lev., 22°29’8" it.
pit.; Eteläisempi Euroopassa on ainoastaan Punta
Marroqui Espanjassa. — Vanhalla ajalla M :11a
oli Tainaron niminen kaupunki ja Poseidonille
pyhitetty temppeli; manalan portin luultiin
olevan siellä.

Matara (GaliumJ, n. 300 lajia käsittävä
kasvisuku A’«6)ncete-heiniossa, Suomessa 9 lajia,
yksivuotisia tai juurakollisia, hentoja yrttejä,
joiden kapeat lehdet ovat säteettäisesti 4-12
kiehkurassaan. Oikeina lehtinä pidetään kuitenkin
vain kahta kussakin kiehkurassa, muut selitetään

korvakkeiksi, varsinainen lehtiasento olisi siten
vastakkainen. Valkeat tai keltaiset pienet kukat
ovat usein hyvin
runsaskuk-kaisissa viuhkoissa, kukkien
pohjaluku tav. 4, verhiö
melkein hävinnyt, teriö
ratas-mainen, hedelmä
2-lohkoi-nen lohkohedelmä. Hyvin
yleisiä lajeja meillä
kuivilla paikoilla a h o-m. (G.
boreale) sekä kosteilla
paikoilla su o-m. (G. palustre)
ja luhta-m. (G.
uligino-sum). Luonteenomainen
kuiville mäenrinteille etupäässä
Etelä-Suomessa on
kelta-m. (G. verum), sen keltaisia
kukkia on käytetty
värjäykseen. I. V-s.

Matarenki. kirkonkylä i juurakko, 2 hedelmä.
Pohjois-Ruotsissa, Yli-Tor-

nion pitäjässä Tornionjoen rannalla vastapäätä
Aavasaksaa; kansanopisto, maamieskoulu. M. on
rakennettavaksi päätetyn Karungin-Yli-Tornion
47 km pitkän radan pohjoisin päätepiste.

Match [mäts] (engl.), kaksinottelu, kahden
henkilön tai kahden ryhmän välinen kilpailu.

Maté ks. M a 11 e.

Matee ks. M a 11 e.

Matejko [-e’-], Jan (1838-93), puol. maalari,
opiskeli syntymäkaupungissaan Krakovassa ja
Wienissä. Herätti suurta huomiota suurilla
Puolan historiaa esittävillä ja isänmaallisella innolla
maalatuilla tauluillaan: „Varsovan valtiopäivät
1773" (1867, Wienin keis. taulugalleriassa),
,.Lublinin liitto" y. m. (jättiläiskokoinen
sarjakuva, jonka M. lahjoitti paaville, säilytetään
Vatikaanissa) sekä lisäksi pari suurta
taistelukuvausta. Ulkopuolelta isänmaan historiaa on
M:n taulu „Orléans’in neitsyt". Hänen
väkivaltainen, mutta voimakas värinkäyttönsä muuttui
vähitellen hurjan raa’aksi. Pienemmissä
maalauksissa (esim. „Sigismundin-kellon vihkiminen".
Pariisin näyttelyssä 1878, jossa M. sai
kunniamitalin) hän osoittaa koloristista taitoa ja makua.
Hän maalasi myös muotokuvia ja koristi
Krakovan Maria-kirkon kuorin. M:n talo Krakovassa
on muutettu kansallisgalleriaksi, jossa
säilytetään hänen teoksiaan ja hänelle kuuluneita
esineitä.

Matelijat (Reptilia), selkärankaisiin kuuluva
eläinluokka, jonka ennen luultiin läheisesti
liittyvän sammakkoeläimiin, mutta joka nykyään usein
yhdistetään lintujen kanssa Saioopsitia-ryhmäksi,
sillä muodonvaihdosta (kuten sammakkoeläimillä)
ei ole; hengitys tapahtuu yksinomaan keuhkojen
avulla; munassa kehittynyttä sikiötä ympäröi
am n i on- ja allantois-kalvo, ja pää liittyy vain
yhdellä nivelnastalla selkärankaan. M:n
ruumiin-muoto on tavallisesti pitkäveteinen; raajat
lyhyet ja 5-varpaiset kynnelliset tai puuttuvat
(käärmeiltä). Ihoa peittävät orvaskeden
muodostamat sarveiskilvet tai suomut, joiden alla usein
(kilpikonnat, krokotiilit) on verinahkassa
muodostuneita luukilpiä. Lepidosaurioilla sarveispeite
tavallisesti säännöllisin väliajoin uusiintuu siten,
että vanha ihopeite yhtenäisenä kalvona irtautua
(nahanvaihdos). Rauhaset ihossa ovat
harvinaiset, sisiliskoilla niitä on reiden alapuolella, kroko-

Ahomatara.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0082.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free