- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
141-142

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Matemaattinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

141

Matemaattinen—Matematiikka

142

tiileilla peräaukon luona ja alaleuassa kuten
kilpikonnillakin. Ruumiin tukisolukko on
kokonaan luutunut; selkärangassa erotetaan kaula-,
selkä-, lanne-, risti- ja käntänikamia; kylkiluita
voi olla kaikissa paitsi häntänikamissa. Suljettu
lantio liittyy tavallisesti kahteen ristinikamaan.
Käärmeiden luusto on raajojen häviämisen takia
paljoa yksinkertaisempi, ks. Käärmeet.
Aivoissa huomataan jo selvä aivorungon
käyristyminen ja väliaivojen yhteydessä muutamilla
nääli-keen ulottuva päässään silmäksi kehittynyt
parie-taali-elin. Suussa on terävät, saaliin
kiinniottamiseen, mutta ei pienentämiseen soveliaat hampaat;
kilpikonnilla korvaa näitä vahva sarveisnokka,
kuten linnuilla. Keuhkot ovat pitkät, pussimaiset;
niiden etuosa on sienimäisesti huokoinen,
takaosa taas sileäseinäinen tai useammaksi
sileäsei-näiseksi pussiksi jatkuva. Käärmeillä on vain
yksi keuhko. Sydän on kolmilokeroinen: 2 eteistä
ja kammio, jossa viimemainitussa kuitenkin
huomataan epätäydellinen, krokotiileilla melkein
suljettu väliseinä; aortakaaria on 2. -— Useimmat
m., lukuunottamatta muutamia kilpikonnia ja
sisiliskoja. ovat lihansyöjiä; pienimmät muodot
elävät hyönteisistä, suuremmat luurankoisista.
Monet ovat ihmiselle vaarallisia, kuten
krokotiilit ja varsinkin käärmeet. Suurin osa m:ita elää
maalla, muutamat puissakin; krokotiilit ja
useimmat kilpikonnat vedessä. M. kasvavat yleensä
hyvin hitaasti ja kuten näyttää lakkaamatta; ne
tulevat usein hyvin vanhoiksi. Ovat
sitkeähenkisiä ja voivat jossain määrin uudestaan
kasvattaa vikaantuneita tai kadottamiaan ruumiinosia.
Monet lauhkeissa seuduissa elävät m. nukkuvat
talviunta, kuumissa seuduissa m. taas makaavat
horrostilassa kuivana vuodenaikana. — Nykyään
elävät m. muodostavat vain pienen jätteen
muinaisesta suuria muotoja käsittäneestä ryhmästä
(ks. Liskot). Nykyiset m. ryhmitetään
seuraaviin lahkoihin: a 1 k u-m. (Prosauria),
sisiliskot (Sauria), käärmeet (Ophidia),
krokotiilit (Crocodilia) ja kilpikonnat
(Chelonia). Näistä muodostavat 2 viimeistä lahkoa
Jlydrosauria-ryhmän, muut Lepidosauria-Tyhmä.n.

P. B.

Matemaattinen, matematiikkaan (ks. t.)
kuuluva, suuretieteellinen. Koneen tai ilmiön
teoreettisessa selvittelyssä saa niistä monasti helpomman
yleiskäsityksen, jos kiinnitetään huomio vain
niiden yksinkertaisimpiin perusominaisuuksiin
syrjäyttämällä muut vähemmän
tunnusmerkilliset ominaisuudet (joskus olennaisiakin). Sellaista
selittelytapaa käytetään etenkin mekaniikassa ja
fysiikassa syvällisemmän tutkimuksen pohjana.
Yksinkertaisennettua konetta tai ilmiötä
sanotaan m:ksi. Siten sanotaan esim. painotonta,
taipumatonta viivaa, johon voima vaikuttaa,
m:ksi vivuksi ja painotonta suoraa viivaa,
johon on ajateltu painava piste ripustetuksi,
m:ksi heiluriksi. — Ilmasto-opissa
puhutaan m:sta ilmastosta (ks. Ilmasto-oppi).
— Kaikkia epäilyksiä kumoavaa varmuutta
jossain asiassa sanotaan m:ksi. XJ. S:n.

Matemaattinen koulukunta ks.
Talous-t i e d e.

Matemaattinen maantiede 1.
astronominen maantiede on se maantieteen haara,
joka tutkii maapalloa taivaankappaleena, sen
liikuntoa, sen pintamittoja y. m. s. M:n m:n apu-

tieteitä ovat matematiikka, tähtitiede, geodesia,
kartografia, ks. Maantiede.

Matemaattiset kongressit,
kansainväliset, Ziirichissä 1897, Pariisissa 1900,
Heidal-bergissä 1904, Roomassa 1908 ja Cambridgessa
1912 ovat käsitelleet sekä tieteellisiä kysymyksiä
että matemaattista opetustakin koskevia
kysymyksiä. Pohjoismaisia m:ia k:eja
(Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen tiedemiehiä
varten) on pidetty Tukholmassa 1909 ja
Kööpenhaminassa 1911.

Matemaattiset merkit. Matematiikassa mei
kitään suureita tai funktsioneja kirjaimilla ja
laskutoimituksia ilmaistaan sovinnaisilla
merkeillä, sillä sen kautta voitetaan paljon tilaa
ja laskutehtävistä saadaan parempi yleiskatsaus.
Numeroilla, jotka myös ovat m:ia m:ejä,
voidaan merkitä vain erillisiä lukuja. Arvoltaan
mielivaltaisia, mutta vakinaisia suureita
merkitään kirjaimiston ensimäisillä kirjaimilla
(a 6 c....), muuttuvaisia suureita kirjaimiston
viimeisillä kirjaimilla (x y z . . . .) ja funktsioneja
kirjaimilla f F <p yi. Kun kirjaimet eivät riitä
käytetään indekseillä merkittyjä kirjaimia
<ha2a3.... tai pilkutettuja kirjaimia a’ a" a’" ....
Muutamia tiettyjä lukuja merkitään määrätyillä
kirjaimilla, esim. ympyränkehän ja halkaisijan
suhdetta .T:llä (3,nis» ....), luonnollisen
logaritmi järjestelmän kantalukua e:llä (2,tisss ....)•
— Matemaattisia alkutoimituksia ilmaistaan
seuraavilla merkeillä: +
(yhteenlasku),-—(vähennyslasku), tai . (kertolasku), ja : (jakolasku .
Suureitten A:n ja B:n suhdetta merkitään joko

ii tai A:B, a:n toista, kolmatta .... m:ttä
po-H

tenssia merkitään a2 o3. . . . a" ja a:n neliö-, kuu-

_s _ n _

tio-.... n:ttä juurta^ " y « ■ ■ • ]<•’ " . Imaginaari-

lukujen yksikkö — i kirjoitetaan lyhyemmin i.
Yhtäläisyysmerkki on =, erisuuruutta
ilmaisevat > (suurempi kuin) ja < (pienempi kuin).
Äärettömän suurta lukua ilmaisee Suluilla

ilmaistaan, että niiden sisällä merkittyjen
laskutoimitusten tulos on käsitettävä yhtenä suureena.
2 tarkoittaa summaa, d ja 6 differentsiaalia ja
J* integraalia. Geometriassa ovat tavallisimmat
merkit: /\ (kulma), /\ (kolmio), ° (aste), ’
(minuutti), " (sekunti). </) (yhdenmuotoisuuden
merkki), c/> (yhteell isyyden [yhteneväisyyden]
merkki). Kahden suoran yhdensuuntaisuutta
merkitään || ja kohtisuoraa asentoa J_. U. S:n.

Matematiikka (kreik. mathcma = tieto, tiede),
oppi suureista, niiden ominaisuuksista ja
suhteista toisiinsa, huomioonottamalla vain niiden
muotoa, asemaa ja suuruutta. Matemaattista
menettelytapaa käytetään apukeinona monessa
tieteessä kuten analyyttisessä
mekaniikassa, matemaattisessa fysiikassa,
tähtitieteessä ja geodesiassa
(sitäpaitsi tekniikassa ja käytännön alalla). Sellaisia
tieteitä sanotaan sovelletuksi m:ksi
erotukseksi puhtaasta m:sta. Samoin kuin suureet
jaetaan kahteen ryhmään, lukusuureisiin
ja a v a r u u s s u u r e i s i i n, on m :kin jaettu
lukuja käsittelevään analyysiin sekä
geometriaan, jonka tutkittavana avaruussuureet
ovat. Jako ei kuitenkaan enää pidä paikkaansa,
sillä geometriassa käytetään paljon analyyttista

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0083.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free