- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
147-148

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Matematiikka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

147

Mater—Materialismi

148

tikkojen pyrkimys suuntautuu edellisen vuosis.
tulosten kriitilliseen tarkistamiseen sekä yleisten,
tarkkojen menetelmien muovailemiseen, jonka
oliessa uusia, tärkeitä aloja on valloitettu.
Lukuteorialle tuottivat loistavaa edistystä Gaussin
(kongruenssit, kompleksilukujen käyttö), D
i-riehlé t’n, K u 111 m e r in ja K r o n e c k e r in
tutkimukset. Abel ja Jakobi loivat
elliptisten funktsionien teorian. Cauchy, R i e m a n n
ja W e i e r s t r a s s yleisen funktsioniteorian.
Abelin tutkimuksia on etenkin He r mi te
jatkanut, Weierstrassin hänen monet oppilaansa
Fuchs, Mitta g-L e f f 1 e r, Schwarz y. m.
B o 1 v a i ja Lobatsevskij perustivat
epä-eukliidisen (absoluuttisen) geometrian ja
Grass-m a n n differentsiaaliyhtälöiden teorialle
hedelmällisen «-suuntaisen tilan geometrian.
Projekti i vi- ja analyyttista geometriaa suuresti
kehittivät paitsi Gaussia, myös P o n c e 1 e t, M o
e-b i u s, Steiner, P 1 ü c k e r, v. S t a u d t ja
Chasles. Hilbert on tarkastanut
geometristen aksiomien pätevyyttä.
Osittaisdifferent-siaali-yhtälöiden teoriaa ovat laajentaneet
Riemann, rouva Kovalevsky ja transformatsioni.
ryhmäin teorian nerokas luoja L i e.
Korkeamman algebran kehityksestä ovat huolehtineet
Abel, G a 1 o i s, C ay ley ja etenkin Kronecker.
Ilermite, Kronecker ja Brioschi osoittivat
5:nnen asteen yhtälöiden ratkaisun mahdolliseksi
elliptisten funktsionien avulla. M:n historiaa
kirjoittivat Montucla 18:nnella vuosis. ja
meidän aikanamme Boncompagni, Hantel,
M. C a n t o r y. m. U. S:n.

Mater [-&-] (lat.), äiti. M. Dei, Jumalan äiti.
— M. d o 1 o r o s a [-rö ■] .,sureva äiti". — M. g 1
o-riosa [ö’s-J, „kunniakas äiti" (Neitsyt Maria).
-— Magna mater ks. K y b e 1 e ja R h e a.

Mater dolorosa ks. Mater.

Materia (lat. mätéria), oik. alkuaine; aine;
sisällys (muodon vastakohtana), ks. Aine.

Materiaali (ks. Materia), aine, josta
jotakin tehdään, aines.

Materiaaliprinsiippi 1. aineellinen
perusajatus, se protestanttisuuden periaate,
että Raamattu 011 uskon ja elämän ojennusnuor.i.

Materialisatsioni (ks. Materia),
aineistu-minen, ks. Spiritismi.

Materialismi, aineellisuuden oppi, on se
mielipide, että kaikki olevainen on ainetta (ks. t.).
Elämäntoiminnat ja sielunelämä ovat m:n
mukaan vain aineen ominaisuuksia tai aineen
toimintaa. Koska kehittymätön, naiivinen
maailmankäsitys panee enimmin huomiota ulkonaisiin
esineisiin eikä tule tarkanneeksi sielunelämän
si-sällisiä tosiasioita, niin ensimäiset yritykset
maailman tieteelliseksi selittämiseksi, esim.
Kreikan filosofian alkuaikoina, lähenevät m:ia.
Kuitenkin silloin ajateltiin — epämääräisesti ja
epäselvästi — että se aine, joka on kaiken
perustuksena, samalla on elollinen ja toimittaa
jonkinmoisia sielullisia toimintoja; tätä
kehittymätöntä ajatuskantaa on nimitetty ,,hylotsoismiksi"
(ks. t.). Selvänä ja jyrkkänä m. esiintyy
Demo-kritoksen opissa (n. v. 400 e. Kr.). Sittemmin
sitä kannattivat muinaisaikana esim. stoalaiset
ja epikurolaiset, uudella ajalla esim. Hobbes, La
Mettrie, Holbach, Moleschott, Büchner (ks. n.).

Kun m:n perusaatetta kehitetään selväksi ja
täsmälliseksi, niin se pukeutuu eri muotoihin:

1) Sielu on erityinen laji ainetta.
Varsinkin muinaisaikana muutamat filosofit
väittivät, että sielu on vain erinomaisen hienoa ainetta;
sen muodostavat muka hienoimmat, keveimmät,
liikkuvaisimmat, pyöreät ja sileät atomit (vrt.
Demokritos ja Epikuros). Kehittyneempi
ajattelu huomaa, että „hieno aine" ei kykene
selittämään sielullisia tosiasioita yhtään sen
paremmin kuin karkea aine. 2) Sielunelämä on a
i-neen 1. aivojen „f u n k t s i o n i a",
toimin-t a a. Johdonmukaisesti ajateltuna tämä väite
merkitsee, että esim. ajatellessamme, iloitessamme,
tahtoessamme todellisesti tapahtuu vain se, että
eräät aivojen aineelliset osaset liikkuvat; nuo
mainitut sielulliset tapahtumat eivät oikeastaan
ole olemassakaan, ne ovat muka jonkinmoista
näennäisyyttä. Tämäkään käsitys ei ole
todellisesti ajateltavissa; ne sielulliset tosiasiat, joita
itsetajunnassamme koemme, eivät voi olla
sellaista ihmeellistä harhaluuloa eli olematonta. 3)
Voipi puhua „kausaalisesta" materialismista, joka
vain väittää, että sielunelämä kokonaan johtuu
ruumiillisista syistä. Jos tämä
oppisuunta myöntää, että sielunilmiöt ovat jotakin
toista kuin fyysilliset tapahtumat ja ettei niitä
voida näistä selittää, niin oppi ei enää ole
varsinaista m:ia. Se muodostuu silloin p a r a 1 1 e 1
i-opiksi, s. o. siksi väitteeksi, että sielunelämä
rinnakkaisilmiönä seuraa määrättyjä hermoston
toimituksia. Tällaisen paralleliopin
maailmankäsitys lähenee kuitenkin m:ia, koska sen
mukaan sielunelämä noudattaa samoja mekaanisia
lakeja kuin hermoston toimitukset. Monet
seikat tuntuvat antavan tukea tämänsuuntaiselle
käsitykselle, esim. se, että korkealle kehittynyt
sielunelämä kieltämättä aina ilmenee sidottuna
korkealle kehittyneeseen ja keskittyneeseen
hermostoon eli aivoihin, että hermoston sairaudet
ja vammat aiheuttavat sielullisia häiriöitä j. n. e.
Kuitenkin monet painavat syyt puhuvat myöskin
parallelioppia vastaan.-—Toisinaan sanotaan, että
sielunelämä on ruumiillisten tapahtumain „tulos"
eli ,,tuote". Tämä väite, selväksi kehitettynä,
yhtyy johonkin edellämainituista oppisuunnista;
sillä tätä „tulosta" täytyy ajatella joko
jonkinlaiseksi erityiseksi aineeksi tahi aineen
liikunnoksi tahi paralleliopin tapaan eriluontoiseksi
rinnakkaiseksi tapahtumasarjaksi. — Monien
m:ia kannattavien kirjailijain esityksissä m:n
edellämainitut eri muodostukset esiintyvät
sangen epäselvästi sekoitettuina toisiinsa.

Hyvin monet tiedemiehet kannattavat
nykyaikana materialistisen (tahi paremmin
parallelisti-sen) katsantotavan käyttämistä ,.metodologisena"
1. ..heuristisena" tutkimusohjeena, s. o. lie
arvelevat, että tutkittaessa sielullis-ruumiillisia
tapahtumia pitää aina etsiä joitakin ruumiillisia syitä
kaikkiin esiintyviin ilmiöihin, vaikkei
talidok-kaan mitään väittää siitä, onko tosiolevainen
sisäiseltä, metafyysilliseltä olemukseltaan
aineellinen vaiko henkinen. Tällaisena „regulatiivisena
prinsiippinä" parallelistinen katsantotapa on
monissa kohdin osoittautunut hyödylliseksi. —
..Psykofyysillisellä m :11a" ymmärretään
tavallisesti joko parallelioppia tahi m:ia
metodologiseksi tutkimusohjeeksi käsitettynä. — N. s.
,, historiallisesta m:sta" ks. Marx. [Fr. A.
Lange, ..Geschichte des Materialismus" (7 :s pain.
1902) ; Busse, „Geist und Körper" (1903) ; P. Wik-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0086.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free