- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
149-150

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Materialistinen historiankäsitys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

149

ner, „Den materialistiska verldsåskådningen"
(1870); Paul Janet, „Le materialisme
contempo-rain en Allemagne" (1864); Th. Rein,
,.Psykologi" I (1876, s. 205-263).] A. Gr.

Materialistinen historiankäsitys ks. Marx
i-1 a i s u u s.

Materniteetti (lat. mäter, äiti), äiteys.
Ma-terniteetti-p eri aate tietää, että
äpärä-lapsen ylläpitäminen kuuluu yksin äidille. M.-p.
vallitsee vielä Ranskan oikeudessa (La recherehe
de la paternite est interdite), jos kohtakin
viimeisinä aikoina on ryhdytty toimenpiteisiin
siilien perustuvien määräyksien poistamiseen
lainsäädännöstä. Suonien oikeuden mukaan on isä yhtä
velvollinen kuin äitikin elättämään ja
kasvattamaan äpärälastaan. A. Ch.

Mathesis [-(?-] (lat.), matematiikka.

Mathesius-
tC-J suku. joka aikoinaan oli
Pohjanmaan huomattavimpia pappissukuja, [-polveutui erään epäiltävän sukutarinan mukaan
Lutherin ystävästä Johannes Mathesiuksesta
(k. 1565); sen ensimäinen varmuudella tunnettu
kanta isä on Turun porvari Yrjänä Matinpoika
1500-luvun lopussa.

1. Juhana M. (1709-65), valtiollinen uhri, oli
Pyhäjoen kirkkoherran Niilo M:n poika, tuli 1735
suomen kielen kääntäjäksi kansliakollegiin, mutta
vangittiin 1741 syytettynä seurustelusta
Venäjän lähetystön sihteerin kanssa, kidutettiin ja
tuomittiin kuukauden vesi- ja leipä-rangaistukseen
sekä maanpakoon. Tämä kuitenkin muutettiin
linnavankeudeksi. Siitä hänet vapautettiin
säätyjen päätöksen mukaan 31 p:ltä maalisk. 1743.
M. tuli sitten Pohjanmaan lääninsihteeriksi 1745,
oli varamaalierrana 1762-63, jona vaikutti
Pohjanmaan kaupunkien purjehdusvapauden hyväksi;
kuoli Englannin-matkalla.

2. Pietari Niilo M. (1711-72), rovasti,
valtiopäivämies, edellisen veli, julkaisi Upsalassa
arvokkaan väitöskirjansa „De Ostrobotnia" ja
seppelöitiin maisteriksi 1734. M. tuli 1743 isänsä
jälkeen Pyhäjoen kirkkoherraksi ja 1763
lääninrovastiksi. Piispa Mennanderin pyynnöstä M.
otti täydentääksensä Sursillien sukuluetteloa.
Hän harrasti suomen kielen tutkimista, josta
1771 kirjoitti Porthanille: ,,Minua on
huolestuttanut, että kun muutamat maanmiehemme ovat
tulleet mainituiksi kirjallisuuden harrastajiksi
muihinkin kieliin nähden, eivät ole omassa
äidinkielessään löytäneet huomion arvoista. Näin
ollen ei olekkaan kumma, että kansakuntamme ja
maamme olot eivät ole paljoa paremmin
tunnettuja kuin Tacituksen aikana." Valittuna
valtiopäiville 1756, 1760 ja 1765-66, M. kuului
myssy-puolueeseen ja oli säätynsä huomattavimpia
jäseniä. Viimemainituilla hän, vaikka turhaan,
koetti puolustaa Chydeniusta, kun tämä
erotettiin säädystä.

3. Yrjö M. (1732-1816), rovasti, runoilija,
edellisten velipuoli, tuli maisteriksi Turussa 1757,
Terijärven kappalaiseksi 1760, Sulvalle 1781,
kirkkoherraksi Uuteenkaarlepyvhyn vasta 1793, kun ei
ollut tahtonut käyttää ..valitettavasti kyllä yleistä
tapaa ostaa, lahjoa, kerjätä, panetella
kanssa-hakijoitansa j. n. e." Sepitteli taloudellisia
kirjoituksia, osaksi painettuja Ruotsin
tiedeakatemian toimesta, pari uskonnollista kirjaa „Samtal
emellan en präst och en bonde om indragna
Helgedagar" (Turussa 1773), ,,En Lärares an-

150

märkning öfver en trosbekännelse" (Vaasassa
1790), sekä varsin laajan ruotsalaisilla
alek-sandriineilla sepitetyn runoteoksen „Försök tili
Biblisk Manna-Spegel", joka on jäänyt
painamatta. [A. R. Saarenseppä, ,,Y. M., pohjalainen
pappismies, runoilija ja taloustieteilijä" (1912).]

K. Cr.

Matheus Parisiensis [-tV- -e’n-] (n. 1195-1259),
engl. historiankirjoittaja; oli v:sta 1217
bene-diktiinimunkkina St. Albansin luostarissa, missä
kirjoitti teoksensa ,,Chronica major" ja
„Chro-nica minor" (lyhennys edellisestä). Esitys
käsittää ajan 1066-1273, mutta ainoastaan jakso
1235-59 on kokonaan M. P:n omaa työtä; teos
on tärkeä lähdekirja. Chronica majorin on
julkaissut m. m. L u a r d (1874-83) ; saks. käännös
(Grandaurin ja YYaltenbachin toimittama)
ilmestyi 1890.

Mathews [mätjüzj, William (s. 1837), amer.
musiikkipedagogi. Toimitti 1891-1902 Chicagossa
musiikkilehteä „Musie"; julkaisi oppijaksoja
pianonsoitossa, musiikin historiassa y. m. /. K.

Mathias (hepr. matja, kreik. Theodoros =
Jumalan lahja), Jeesuksen oppilaita, arvalla otettu
12 apostolin lukuun Judas Iskariotin sijaan
(Ap. t. 1,3-2,)- Perintätiedon mukaan hän kuoli
marttyyrina, julistettuaan evankeliumia
kaukaisissa maissa. Hänen nimeensä liittyy sekä
apokryfinen evankeliumi että säännökset
(paradoseis), jotka, harvoista säilyneistä
katkelmista päättäen, sisältävät filosofisia opetuksia.

Edv. St.

Mathias (1557-1619), hali. v:sta 1612, saks,
r o o m a 1. keisari, Itävallan arkkiherttua,
LTnka-rin ja Böömin kuningas, keis. Maksimihan II: n
poika. Epäluuloisen veljensä keisari Rudolf II:n
syrjäyttämänä M. vastoin hänen tahtoansa lähti
1578 Espanjaa vastaan kapinoiviin
Alankomaihin eräiden sikäläisten ylimysten kutsusta. Hän
otti maaherran arvonimen, mutta ei saanut
mitään vaikutusvaltaa ja luopui arvostaan 1581 sekä
palasi Itävaltaan. Pääsi 1593 Itävallan
käskynhaltijaksi. Kun unkarilaiset Turkin avulla
olivat ryhtyneet kapinaan, tunnustettiin M.
Rudolfin kykenemättömyyden tähden 1606
Habs-burgin itävaltalaisen sukuhaaran päämieheksi;
hän teki senjälkeen unkarilaisten kanssa Wienin
rauhan sekä turkkilaisten kanssa Zsitwa-Torokin
välirauhan 1606. Kun Rudolf ei täyttänyt
rauhanehtoja? pakotti M. 1608 Itävallan. Unkarin ja
Määrin säätyjen kannattamana veljensä
luovuttamaan hänelle mainitut maat. Itävallan hän
kuitenkin sai haltuunsa vasta myönnettyään
sille maalle uskon vapauden 1609. V. 1611 hän
sai vielä Böömin, gleesian ja Lausitzin. Rudolfin
kuoltua 1612 M. valittiin keisariksi. Saksan
valtakunnassa uskonpuolueet kiistelivät
keskenään, ja kun M., vaikka hän olikin
katolismieli-nen, koetti ylläpitää välittävää politiikkaa, ei
hän siinä onnistunut. Sairaana ollen M.
myöntyi siihen, että hänen serkkunsa, kiihkokatolinen
Steiermarkin herttua Ferdinand M:n eläessä
tunnustettiin Böömin ja Unkarin kuninkaaksi.
Böömissä alkoivat 1618 ne levottomuudet, jotka
olivat kolmikymmenvuotisen sodan alkuna.

G. R.

Mathias I Corvinus S u u r i (n. 1440-90), hali.
v:sta 1458, Unkarin kuningas, kansallissankarin
Juhana Hunyadyn toinen poika, sai erittäin

Materialistinen historiankäsitys—Mathias I Corvinus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0087.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free