- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
151-152

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Materialistinen historiankäsitys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

151

Mathias Johannis —Matkailijayhdistys

152

Mathias I Corvinus.

huolellisen kasvatuksen, tuli isänsä kuoltua
kuningas Ladislaus Posthumuksen vankina Praagiin
ja valittiin hänen
kuoltuaan Unkarin
kuninkaaksi 1458. Saksan keisari
Fredrik III vaati myös
Unkarin kruunua, mutta
luopui taistelun jälkeen
vaatimuksestaan 1462.
Sen-jälkeen M. soti
menestyksellä turkkilaisia vastaan,
uudisti sisällisen rauhan ja
järjesti sotajoukon.
Kunnianhimoisena M. yritti
laajentaa valtaansa myös
länteen päin, liittyen siitä
syystä Ranskaan. Sveitsin
kanttoneihin y. m.
valtoihin. Otti osaa ristiretkeen
kirkonkiroukseen
julistettua Böömin kuningasta Yrjö Podiebradia vastaan,
valloitti Sleesian. Määrin ja Lausitzin (1468-78),
voitti myös Podiebradin seuraajan. Puolan prinssin
Vladislavin ja tämän isän, kuningas Kasimirin.
Kun keisari Fredrik III oli vastoin lupaustaan
auttanut puolalaisia, aloitti M. häntä vastaan
sodan, valloitti suuren osan hänen maistaan sekä
Wienin 1485; täällä M. äkisti kuoli. M. oli
erittäin lahjakas ja työkykyinen sekä
renesanssi-ruhtinaan esikuva sivistysharrastuksessaan. Hän
kokosi kallisarvoisen kirjaston (ks. Corvina),
perusti Pozsonyin (Pressburgin) yliopiston ja
kutsui luokseen oppineita, runoilijoita sekä
taiteilijoita. M:n aikana perustettiin Unkarin
ensi-mäinen kirjapaino. Lainlaatijanakin M. oli etevä.
Hänen hallituksensa oli toisinaan mielivaltainen,
mutta kansa häntä suosi, koska hän suojeli sitä
ylimyksiä vastaan. Hän ei jättänyt jälkeensä
laillisia perillisiä. [Fraknöi, „M. Corvinus, König
v. Ungarn".] G. R.

Mathias Johannis (West) (k. 1549),
kappalainen ja kaupunginpedagogi Raumalla, on
todennäköisesti v. 1546 suomeksi kääntänyt
ruotsalaisen kirkkokäsikirjan ja messun v:lta 1541 sekä
tuntemattomasta lähteestä suomentanut tai
muodostellut (taikka mahdollisesti itse sepittänyt?)
opastuksen sairaiden lohduttamiseen („Seluin
vachuistos lohutos ia läkitys"). Hänen nimensä
on nimittäin kirjoitettuna sen Helsingin
yliopiston kirjastossa olevan papericodexin viimeiselle
lehdelle, joka sisältää yllämainittujen tekstien
käsikirjoituksen; hän mainitaan siinä eodexin
omistajana, mutta on mahdollisesti myös sen
kirjoittaja. Joka tapauksessa tekstin kieli viittaa
Rauman seuduille (esim. aickan s. o. aikkan =
„aikaan", rinttan = „rintaan" j. n. e.). — M:n
käsikirjankäännöksestä tavataan jokseenkin
tarkoin yhtäpitävä, vain katkelmana säilynyt
jäljennös myöskin eräässä Upsalan yliopiston
kirjaston codexissa. Sekä Helsingin että Upsalan
kirjastoissa tavattavat tekstit, vanhimmat tähän
asti tunnetut suomalaiset
käsikirjoitusmuistomer-kit, ovat julkaistut 1893 I:nä osana Suom.
kirjallisuuden seuran kokoelmaa „Suomen kielen
muistomerkkejä", julk. E. N. Setälä ja K. B.
Wiklund. [Suomen kielen muistomerkkejä I, [-johdatus.]-] {+joh-
datus.]+} E. N. S.

Mathieu [-tio’J, Adolphe Ghislain
(1804-76), belg. kirjailija, otti osaa belgialaiseen

vallankumoukseen 1830. M. on viljellyt melkein
kaikkia runoudenlajeja. Teoksia m. m.: „Poésies
de clocher" (1827-46), „Roland de Lattre" (1840),
„Le guersillon", ja hist. teos „Le livre de la
trésorerie des Chartes du Hainaut" (1842).

J. n-i.

Mathildedal [-Wldedül], konepaja (omistaja
M :s bruks a.-b., pääoma 200,000 mk.)
Perniössä Salonlahden rannalla, pienen
Humledalin-joen suussa; valmistaa puima- y. m.
maanviljelys-koneita sekä höyrykoneita. Valmistusarvo 1908
0,s milj. mk., työväestö 150 henkeä (1912: 115
henkeä). Ei kuulu Suomen
metalliteollisuuskont-toriin. — V. 1686 Lauritsa Creutz nuor. sai
lupakirjan kankivasaran perustamiseksi
Humledalin-joen suuhun, mutta veden vähyyden takia lupaa
ei käytetty. Sensijaan M:ssa harjoitettiin
jonkun aikaa teräksen takomista. Ison vihan aikana
tehdas lienee lakkautettu. Uusi ruukki per. 1852,
jolloin vuorineuvos V. Z. Bremer sai
putlauslai-toksen (1854 kankivasarapajan sekä 1857
vals-sauslaitoksen) perustamisluvan. V. 1879 ruukki
joutui nyk. omistajalle; 1906 lakkautettiin
raudanvalmistus. E. E. K.

Matikka ks. Made.

Matiko, Etelä-Ameriikan kuumimmissa osissa
kasvavan Piper angustifoliumin ja eräiden
muidenkin pippurilajien lehdet ja nuoret varren
osat y. m., kaupassa vahvasti puserrettuina
pakkoina. Maku on hyvin karvas, haju
aromaattinen. M:oa käytetään etenkin kotimaassaan
verenvuotoa ehkäisevänä y. m. lääkkeenä.

Matin f-ii’], L e. ransk. sanomalehti,
perustettu 1884; sen erikoisalana ovat tuoreet,
huomiota herättävät uutiset.

Matinee (ransk. matinée = aamupäivä),
aamu-päivähuvit, vars. päiväkonsertti.

Matisse [ ti’s], Henri Émile (s. n. 1870),
ransk. taidemaalari; uudenaikaisen taiteen
radi-kaalisimpia edustajia. M. yksinkertaistuttaa
piirustuksen äärimmilleen, niin että se supistuu vain
muutamiin, summittaisesti ja tavallisesti
mustalla vedettyihin ääriviivoihin, joiden väliin värit
ovat koristeellisesti ja voimakkaasti sovitetut
ohuina pintoina. M:n taiteen kehittymiseen ovat
vaikuttaneet Manet, Cézanne ja Gauguin. Itse
hän eteväksi kiitettynä opettajana on painanut
leimansa varsinkin Venäjän, Unkarin ja
Skandi-naavian nuorimman polven maalaustaiteeseen. M.
on myöskin harjoittanut kuvanveistoa. E. R-r.

Matkailijayhdistys. Matkailu-olojen
järjestämistä maassamme ja suurempaa matkailuhalun
herättämistä varten perustettiin maalisk. 24 p.
1887 Suomen matkailijayhdistys, jonka
tarkoituksena sen sääntöjen mukaan on laajentaa
maamme luonnon ja kansan tuntemista.
Yhdistys piti alkuaikanaan lähimpänä päämääränään
mahdollisimman täydellisen ja luotettavan
matka-opaskirjan ja siihen liittyvän
matkailijakartta-kokoelman aikaansaamista. Ensimäisinä vuosina
julkaistiin tämän ohjelman mukaisesti neljä
vihkoa „Matkasuuntia" sekä kuvauksia muutamista
paikkakunnista ja kulkuväylistä, jonka ohella
alettiin toimittaa karttoja matkailijoita
parhaiten miellyttävistä seuduista. V. 1895 ilmestyi
toht. A. Ramsayn laatima koko maata koskeva
täydellinen matkaopaskirja suomeksi ja ruotsiksi
(uusi parannettu pain. 1905). Siitä muovailtuna
on ilmestynyt lyhennetty saksankielinen matka-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0088.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free