- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
153-154

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Matkailu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

153

Matkailu

154

käsikirja 1896 (uusia paiu. 1906 ja 1912).
Ensi-mäinen täydellisempi karttakokoelma, käsittävä
maamme matkailureitit ja kaupunkien
asemakaavat, ilmestyi 1894; sen jälkeen m. on julkaissut
aina lisäten karttaan sisältyvien alueiden laajuutta
uusia painoksia 1897 ja 1902 sekä lopulta 1909
karttakirjan, joka sisältää 52 karttalehteä ja
antaa koko maasta topografisen yleiskuvan. Useita
saksan.- englannin- ja ranskankielisiä julkaisuja,
joissa kuvataan maamme tunnetuimpia
nähtävyyksiä ja annetaan käytännöllisiä neuvoja
matkatöistä maahamme ja matkoista täällä, m. on
julkaissut ja suurimmaksi osaksi jakanut ilmaiseksi
matkailutoimistojen kautta ulkomaisiin satamiin
kulkeviin laivoihin ja näyttelyihin, joissa on
ollut Siionien osastoja. V. 1891 alettiin toimittaa
kerran vuodessa julkaisua „Turisti, aikatauluja
ja kulkuvuoroja" ja siihen liittyvää lisäyksiä
sisältävää vihkosta. Tarpeen mukaan on vihkojen
lukumäärää enennetty, ja v:sta 1898 lähtien on
niitä ilmestynyt vuosittain 6 jopa 7 kpl. M. on
vielä julkaissut vuosikirjaa, joka on sisältänyt
kirjoituksia matkailua lähellä olevista
kysymyksistä. Y:n 1912 alusta se on alkanut vuosikirjan
sijasta julkaista aikakauslehteä ..Matkailulehti",
..Turisttidskrift" (9 vihkoa v:ssa).-—Lähinnä
julkaisujen jälkeen m. on kiinnittänyt huomiotaan
ainakin muutamien eurooppalaisia vaatimuksia
vastaavien matkareittien aikaansaamiseen
maassamme. Ensin ryhdyttiin toimenpiteisiin olojen
parantamiseksi matkareitillä
SaimaarKuopio-Ka-jaani-Onlujoki. M. ylläpiti säännöllisiä
dili-genssi-kulkuvuoroja Iisalmen ja Kajaanin välillä
kesästä 1895 lähtien. Sittenkuin rautatie
Kajaaniin valmistui, on kysymyksessä olevan reitin
merkitys suuresti lisääntynyt, ja nykyään
ylläpitävät m:n koski- ja moottorivenheet kesäisin
jokapäiväisiä kulkuvuoroja Vaalasta Muhokseen.
—- Matka Heinolasta pitkin Kymijoen yläjuoksua
mahtavine Mankalan-koskineen ja niiden alta
rautatieradan varteen muodostaa toisen reitin,
jonka m. itse kesällä 1908 pani alulle. Myöskin
tällä välillä ylläpitävät kesäkuukausina m:n
moottori- ja koskivenheet jokapäiväisiä vuoroja. ■—
Muissakin osissa maatamme m. on koettanut
parantaa matkailu-oloja rakennuttamalla
matkailu-majoja (Raaseporin yhteyteen, Kolille y. m.) ja
muutamina kesäkausin! ylläpitämällä tai
avustamalla sellaisia sekä rakennuttamalla näkötorneja
ympäröivän seudun yli kohoaville kukkuloille.
Viimemainituista ovat Puijolla Kuopiossa ja
Papu-lan mäellä Viipurissa olevat huomattavimmat. —
Pysyvästi järjestetyn kanslian sekä neuvoja ja
tiedonantoja matkailijoille antavan toimiston
tarve tuli m:n perustamisen jälkeen hyvin pian
tuntuvaksi, ja ensimäinen aloite tämän
tyydyttämiseksi tehtiin 1896, jolloin m. palkkasi
erikoisen toimistonhoitajan. Toimistoa pidettiin avoinna
ensimäisinä vuosina toukok. 20 p:stä syysk. 6
p:ään. Pari vuotta myöhemmin oli yhteys
yleisön kanssa jo niin vakiintunut, että m:n
toimisto täytyi muuttaa pysyväiseksi laitokseksi,
joka hoiti ja valvoi matkailijain tarpeiden
tyydyttämistä ja huolehti m:n käytännöllisestä ja
kirjallisesta toiminnasta. Sittemmin m. on
yhdessä rautatiehallituksen ja maamme suurimpien
höyrylaivayhtiöiden kanssa v:sta 1909 ylläpitänyt
ajanvaatimuksia vastaavaa matkailutoimistoa.
Paikallisen toiminnan vilkastuttamiseksi eri seu-

duilla perustettiin yhdistyksen haaraosastoja
Viipuriin, Kuopioon ja Kajaaniin (1887,
viimemainittu lakkasi 1908, mutta perustettiin
uudelleen 1912) ; Lappeenrantaan (1888, lakkasi 1904) ;
Tampereelle (1893); Savonlinnaan, Ouluun
(hajaantui 1910), Nurmekseen (hajaantui 1905) ja
Joensuuhun (1895); Jyväskylään (1896);
Hämeenlinnaan ja Käkisalmeen (1904); Pielisjärvelle
(1906); Imatralle (1909); Hankoon (1910);
Sotkamoon ja Sortavalaan (1911) sekä Turkuun
(1912). — Jäsenmäärä oli heti m;n perustamisen
jälkeen jonkun verran yli 1,800 ja kohosi v:een
1898 saakka, ollen silloin 2,363. Senjälkeen
luku-määrä alkoi vähetä ja laski 1906 noin l,700:aan.
Sittemmin se on kuitenkin jälleen alkanut kohota
ja oli 1912 3,998. — Pariisin
maailmannäyttelyssä 1889 olivat vksityiset m:n jäsenet ja asiaa
ka nnattavat henkilöt suomal. osaston yhteyteen
järjestäneet matkailunäyttelyn, joka saavutti
erikoista suosiota. Samoin m. otti osaa Pariisin
maailmannäyttelyyn 1900 järjestämällä Suomen
paviljonkiin seinäkoristeen ja sai tunnustukseksi
siitä kultamitalin. Samoin m:n aloitteesta oli
Suomi edustettuna Berliinin kansainvälisessä
mat-kailunäyttelyssä 1911. — M. on jossain määrin
saanut rahallista kannatusta yleisistä varoista,
osaksi valtiopäivien myöntämänä kannatuksena,
osaksi valtionvaroista. M:n asioista huolehtii
keskustoimikunta, paikallisilla haaraosastoilla on
myöskin omat toimikuntansa.

M:iä, pääasiallisesti samaan tapaan toimivia
kuin meidänkin maamme yhdistys, on kaikissa
maissa. Yleisten tällaisten ohella toimii vielä
joukko paikallisia yhdistyksiä, joista varsinkin
lukuisat „alppiyhdistykset" (Alpenverein) ovat
huomattavat. Eri maitten m:t ovat keskenään
yhtyneet kansainväliseksi liitoksi (L. I. A. T.,
Li-gue internationale des Associations touiistes).

E. K-ri.

Matkailu. Halu tutustua uusiin
tuntemattomiin oloihin, päästä uuteen ympäristöön, jossa
luonnon kauneus tai sen erikoisuus ovat jollain
lailla mieltäkiinnittäviä, on jo ammoisista ajoista
ollut huomattavana aiheena matkojen tekoon. Jo
vanhimmiltakin historiallisilta ajoilta on meille
säilynyt kertomuksia matkustuksista, joita
kulkuneuvojen silloisten kehittymättömien olojen
vallitessa vain rikkaat voivat tehdä. Sikäli kuin
kulkuneuvot ovat kehittyneet, on matkustuskin
puh-taastix matkustuksen vuoksi tullut yleisemmäksi.
Paitsi luonnon ihailua ja uusien vaikutelmien
hakua on huomattavana aiheena matkoihin myöskin
terveyden hoito, joka varsinkin viimeisinä aikoina
huomattavasti on matkailua lisännyt. —
Nykyaikaisen m:n ensimäisinä yleisempinä ilmauksina
voimme pitää useissa maissa syntyneitä
alppiyh-distyksiä. Näistä on Alpine club Lontoossa
perustettu jo 1857, samanlaisia yhdistyksiä syntyi
sitten v. 1862 Itävallassa, 1S63 Sveitsissä, 1869
Saksassa, joka viimeksi mainittu yhtyi Itävallan
yhdistyksen kanssa yhdeksi 1874. Samanlaisia
yhdistyksiä ovat vielä Club alpin frangais (per.
1874) ja Espanjassa samoinkuin Ranskassa
toimivat Pyreneitten vuoriston mukaan nimitetyt
alppiklubit. Toisia ilmauksia m.-harrastuksen
synnystä ovat paikalliset, kotiseutunsa
luonnonkauneudesta ja sen säilyttämisestä huolehtivat
yhdistykset. Hyvin pian ilmeni näitten eri
seurojen keskuudessa tarvetta yhtyä ja muodostaa koko

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0089.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free