- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
163-164

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Matricaria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

163

Matteueci—Matto

164

nin-alpeissa, Italian rajalla, länteen Monte
Rosasta. M. on 4.482 m korkea, gneissistä
muodostunut. jyrkkärinteinen pyramidimainen keila.
M:n pohjoisjuurella on M.-gletseri ja
kaakkoispuolella Matterjoch-sola (3,322 m yi. merenp.) vie
Sveitsin puoleisesta Zermattin laaksosta Italian
puoleiseen Tournanclien laaksoon. M:n huipulle
noustiin ensi kerran vasta 1S65: alastullessa
retkikuntaa kohtasi tuho, niin että seitsemästä
miehestä ainoastaan kolme (niiden joukossa E.
Wlivm-per; ks. t.) pelastui. (E. E. K.)

Matteucci [u’tsi], Carlo (1811-68), it.
fyysikko ja valtiomies, tuli 1S32 fysiikan
professoriksi Bolognaan, 1838 Ravennaan ja 1840 Pisaan,
1860 senaattoriksi, 1862
kansanvalistusminists-riksi Ratazzi’n ministeriöön ja hiukan
myöhemmin it. sähkölennätinlaitoksen päälliköksi.
Vähää ennen kuolemaansa M. siirtyi takaisin
tieteelliselle alalle, toimien professorina Firenzessä.
M. on tutkinut sähköoppia ja magnetismia,
kuten induktsionisähköä, sähkölennätin-taitoa ja
sähkövirtailuja eläinten ruumiissa
(sähkörauskua). Hän keksi lepäävässä lihaksessa kulkevan
sähkövirran ja tämän virran muuttumisen
lihaksen toimiessa. Teoksia: ,,Lezioni di fisica" (4:s
pain. 1851), ,.Traite des pliénomönes
electro-physiologiques des animaux" (1S44), ,,Lezioni sui
fenomeni fisico-chimiei dei eorpi viventi" (2:nen
pain. 1S48). M:n elämäkerran on kirj. Bianchi
(1874). U. S:n.

Matteuksen evankeliumi ks. Matteus.

Matteus, apostoli ja evankelista, myöskin
Leevi nimeltään, oli Alpheuksen poika ja,
ennenkuin rupesi Jeesusta seuraamaan,
tullivirka-mies Genesaretin järven piirissä. U:ssa T:ssa
kerrotaan vain hänen kutsumisensa (Matt. 9„-n:
Mark. 2„; Luuk. 5^–,). Muut tiedot hänestä,
hänen lähetystoimensa etäisissä maissa ja hänen
marttyyrikuolemansa, ovat perin epäluotettavat.
Kuvissa on luinen vieressään enkeli. — M:n
evankeliumi on lähinnä kirjoitettu Palestiinan
juu-talaiskristityille luultavasti Jerusalemin
hävityksen jälkeen ja todistaa, viittaamalla profeettoihin,
että Jeesus on V:n T:n lupaama Messias. Sen
perustuksena lienee Matteuksen kirjoittama
ara-mealainen kokoelma Jeesuksen lauseita „Logia".
sekä Markuksen evankeliumi. Th. Zahn y. m.
kannattavat erästä vanhaa mielipidettä, että
Matteuksen evankeliumi muka on käännös Matteuksen
kirjoittamasta arameankielisestä evankeliumista.
Tätä olettamusta puolustavat moniaat tämän
evankeliumin kreikan kielessä tavattavat
„heprealai-suudet". Edv. St.

Mattheson /-tezon], Johann (1681-1764),
saks. musiikkikirjailija, aikansa kuuluisimpia.
Toimi 1699-1705 Hampurin oopperassa laulajana,
kapellimestarina ja säveltäjänä, sekä 1715-28
Hampurin tuomiokirkon musiikinjohtajana.
Lukuisilla teoreettisilla julkaisuillaan hän avasi
uusia urin: tärkeä lähdeteos on ..Ehrenpforte",
kuvaus silloisen ajan musiikkimiehistä (Bachia ei
siinä mainita). Ennätti myös säveltää 8
oopperaa, 24 oratoria ja kantaattia y. m. I. K.

Mattheus ks. Matteus.

Matthisson
tissonj. Friedrich von [-(1761-1831), saks. runoilija; teatterinjohtajana ja
kirjastonhoitajana Stuttgartissa 1812-28. M :ii
luontoa kuvailevat lyyrilliset runoelmat, joissa
hän liikkui Hallerin ja E. von Kleistin aloitta-

malla uralla (,,Gedichte", 1787), herättivät
aikalaistensa ihailua (m. m. Wielandin ja Schillerin).
Hänen muistelmissaan („Erinnerungen") on
mielenkiintoisia paikka- ja henkilötietoja. [E. Weiss.
„über M :s Gediclite" (1896); Boschulte, „Fr. M.,
seine Anhänger u. Nachahmer" (1900).] j. H-l.

Mattias, ruots. jumaluusoppinut ja
saarnamies 1300-luvun edelliseltä puoliskolta, tuli
maisteriksi Pariisissa ja sitten Linköpingin
kanii-kiksi sekä Pyhän Birgitan rippi-isäksi. Kuoli
Tukholmassa, todennäköisesti 1350 palattuaan
Maunu Eerikinpojan Venäjälle tekemältä
risti-retkeltä. Hänen suurin raamattuteoksensa ,.Glosse
super totam bibliani" (3 os.) on hävinnyt. Hänen
muista teoksistaan mainittakoon ,,Exposicio
super apocalypsin", ,.Homo conditus" sekä „Copia
exemplorum", joka aakkosellisessa järjestyksessä
sisältää lyhyeen muotoon sovitettuja legendoja ja
kertomuksia. M. oli voimakas kansanomainen
saarnamies.

Matti Kettilmundinpoika (k. 1326), Ruotsin
valtionhoitaja, Suomen päämies, on
syntyperältään tuntematon. Ensi kertaa hänet vielä nuorena
mainitaan osanottajana Torgils Knuutinpojan
ristiretkeen Inkerinmaalle 1299 ja mainitaan
kunnostautuneena sodassa venäläisiä vastaan. Birger
kuninkaan ja hänen veljiensä, herttuain,
välisessä taistelussa hän oli jälkimäisten miehenä ja
sanotaan heidän drotsetikseen. Kun kapina
puhkesi Birgeriä vastaan oli M. K. sen etunenässä ja
valittiin 1318 valtakunnan „drotsetiksi ja
esimieheksi", ja on varmaankin vaikutusvallallaan
edistänyt surmatun Eerik herttuan pojan Maunun
vaalia valtakunnan kuninkaaksi. Jonkun vuoden
perästä hän kuitenkin -—■ vapaaehtoisestiko vai
pakosta, on vaikea sanoa — näyttää jättäneen
etusijansa valtaneuvostossa, ja mainitaan 1324
Suomen käskynhaltijaksi. Täällä hän näyttää
hallinneen hyvin itsenäisesti, joutuen m. m.
kiivaaseen riitaan Tallinnan kaupungin kanssa, joten
sota juuri oli puhkeamaisillaan, kun kuolema 11
p. toukok. 1326 Turussa tempasi hänet pois.
Testamentissaan, joka on Turussa kirjoitettu, hän
m. m. muistaa runsailla lahjoilla Turun
tuomiokirkkoa ja luostaria, vieläpä hän maksoi
omastaan 200 hopeamarkalla Suomen talonpoikien
puolesta erään äsken määrätyn veron. K. G.

Matti Laurinpoika ks. K r u u s.

Mattilan lepokoti sijaitsee Hausjärven
pitäjässä Salpausselän harjanteella 3 km Oitin
rautatieasemalta Lammille vievää maantietä
myöten; Werner Söderströmin perustama 1907
ostamalleen Mattilan tilalle. Heikompia sairaita ei
oteta vastaan. Lääkäriä ei ole, vaan johtaa
laitosta diakonissa apulaisenaan sairaanhoitajatar.
Kodissa on 35 huonetta; niistä on 26 (joissa
yhteensä 40 vuodetta) varattu vieraiden
makuuhuoneiksi. Tavallinen päivämaksu on 4-7 mk.;
talvisin hinnat ovat alennetut. A. Es.

Matto, yleensä seinäverhona, istuimen
peitteenä, pöytäkoristeena y. m. verhona käytetty
ku-tomatuote, mutta varsinkin lattianpeite. —
Itämaiden muinaiskansat, assyrialaiset,
babylonialaiset ja persialaiset käyttivät koristeellisesti
kudottuja m:oja suurissa palatseissaan väliseininä
siten muodostaen pienempiä huoneita, samoin
sittemmin roomalaiset, joiden juhlissa ja
voittosaatoissa m:t myös olivat tärkeinä koristuskeinoina,
jopa rikkaissa yksityisasunnoissa seinäkoristei-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0094.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free