- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
165-166

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Matto Grosso ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

165

Matto Grosso—Mattra

nakin. Bysanttilaisessa kirkossa nitoja käytettiin
seinä- ja alttarikoristeina. Myöhemmällä ajalla
niiden käytäntö euroopp. hallitsijani ja
ruhtinaiden palatseissa synnytti n. s. gobeliini- (ks. t.)
mattojen valmistustavan.

M:jen kudonta on vanhaa itämaista teollisuutta,
joka lienee kehittynyt Indus-joen rantamilla, ja
kukoistaa näillä tienoilla vieläkin vanhassa
ihanuudessaan. Sitä harjoitetaan siellä todellisena
taiteena, josta ovat todistuksena nykyäänkin
kuuluisat pers., int. ja turk. m:t. Ne jakautuvat
kahteen pääryhmään: kilim-tekniikkaan, jonka
tuotteet ovat sileäpintaisia kankaita tai pujioksia
muistuttavia ni:oja, ja smyrna-tekniikkaan. jonka
tuotteet ovat nukka- tai tupsupintaisia.
Viimemainitut ovat arvokkaampia ja kalliimpia,
edelliset taas tavallisempia. Tyyliin nähden
itämaiset m:t eivät ole yhtä vaihtelevia kuin
eurooppalaiset. Muodoltaan ne ovat tav. nelikulmaisia tai
pitkulaisia ja niissä on ympärikäyvä reunusta.
Keskustan muodostaa värivaihtelussaan
hämmästyttävän koristeellinen malli, tähdistä ja kulmik
kaista muodoista^ sommiteltu ja usein
säteittäisesti jatkuva eri suuntiin, tarvitsematta silti
kehittyä täysin symmetrisiksi muodoiksi.
Koriste-muodot ovat usein kasvi- ja eläinaiheisia,
mit-tausopilliset kuviot taas ovat voitolla eräissä pers.
ja kaukasial. malleissa, etenkin reunaraidoissa.
Värit ovat yleensä mestarillisesti valittuja, ja
verraten vähälukuiset päävärit vallitsevat
täydellisesti koko monikirjavan kokonaisuuden.
Vanhan ajan värit olivat aina kestäviä
luonnon-värejä, mutta viimeisien vuosikymmenien kuluessa
ovat keinotekoiset huonommin kestävät värilajit
sielläkin voittaneet jalansijaa värikirkkautensa
sekä liuokeutensa takia, alentaen tuotteiden arvoa.

Euroopp. m.-teollisuus on, kuten taidekin,
ottanut vaikutelmia kaikista vallitsevista tyyleistä,
ja aina milloin tyylikehitys on väsähtänyt, on
palautumalla itämaisiin malleihin saatu uutta
alkuperäisyyden tuoreutta. 17:nnellä vuosis.
olivat gobeliiniverhot alallaan vallitsevina ja
Brysselin m:t suuressa maineessa. Sittemmin m:ojen
kudonta on kehittynyt moneen suuntaan ja
muuttunut melkein yksinomaan tehdasteollisuudeksi.
Kudontaan nähden m:t voidaan jakaa
seuraavasti : yksinkertaiset kankaat, kaksinkertaiset 1.
käännettävät kankaat, punotut 1. solmitut
sidokset ja samettikankaat. Yksinkertaiset m.-kankaat
ovat yleensä paksulankaisia ja karkeita mattoja,
joiden sidos on joko palttina tai toimikas;
raaka-aine joko puuvillaa, pellavaa, hamppua tai
villaa, usein n. s. karvamattoja, tai useampia näistä
yhdessä. Viime aikoina karkeat kookos-m:t ovat
tulleet käytäntöön eteis- ja porras-m:ina sekä
hienommat suurina huone-m:ina. Kuviot ovat
joko pitkittäisiä tai poikittaisia raitoja, joskus
pieniä ruutukuvioita.

Kaksinkertaiset m:t muodostaa kaksi
päällekkäin kudottua eriväristä kangasta, jotka kuvioiden
mukaan vaihtavat asemaa päältä alle, kulkien
toistensa läpi. Kummankin kankaan sidos on
palttina. Raaka-aineena on joskus pellava tai
hamppulanka, mutta tav. kerrattu karkea
kampa-villalanka (n. s. K i d d e r m i n s t e r-m :t). M:n
molemmat puolet ovat samanlaiset, väri vain
vaihtuu. Vaihtelevampia aiheita tavataan
kuitenkin skotl. m:issa, joissa kolme päällekkäin
kudottua kangasta värivaihdosten mukaan muuttaa

asemaa. Sametti- ja plyysi-m:oja on monta eri
lajia. Hienoimpia näistä ovat Axminster-m :t.
j .ista parhaat ja kauneimmat kudotaan kiisin.
Koossapitävänä osana on paksusta
hamppu-langasta kudottu palttinasidos, johon kutoessa on
punottu lyhyitä, noin 5 c-m:n pituisia,
erivärisiä langanpäitä kuvio-aiheen mukaan. Itämailla
kudotaan vieläkin hienompia lajeja, joissa
langan-päiden asemesta käytetään eriväreihin värjättyä
pitkäsyistä löysää villaa. Koneellisesti niitä ei
ole osattu täydelleen jäljitellä, mutta kudotaan
kyllä samantapaisia siten, että erityisesti
valmistetaan moninkertainen lanka kuteeksi, jossa
kerrattujen lankojen väliin on kiinnitetty
erivärisiä langanpäitä määrätyssä järjestyksessä. Kun
tämä kude kudotaan kankaaseen, muodostuu
tupsuni,linen pinta langanpäistä. Näissä on
harvempi nukka kuin edellisissä eikä värisovitus
voi tulla yhtä kauniiksi. — Erittäin arvokkaan
lajin muodostavat Brvsselin-m :t (ks. t.).
Näitäkin jäljitellään siten, että otetaan yksinkertainen
nukkaloimi, johon painamalla värjätään kuviot
niin paljoa pitemmässä mittasuhteessa, kuin
loimen kutistuminen nukkaa muodostaessaan vaatii.
Usein leikataan pintasilmut auki, joten ne muis
tuttavat tavallisia plyysi- (velour-) mattoja, joissa
myöskin on yksinkertainen nukkaloimi, mutta
kuviot painetaan vasta valmiiseen mattoon, kun
plyysin nukka on aukileikattu. PIyysi-m:oja kn
dotaan nykyään koneessa kaksi päällekkäin siten,
että peruskajikaat ovat kaksinkertaisen
nukka-pituuden etäisyydellä toisistaan ja nukkaloimi
risteilee vuoroon kummassakin kankaassa sitoen
kankaat toisiinsa. Tämän yhdistävän nukan
leikkaa automaattisesti toimiva kutomakone poikki
erottaen siten matot toisistaan ja kokoaa
kummankin omalle tukilleen. E. J. S.

Matto Grosso 1. Mato Grosso (port. =
,.suuri metsä"), valtio Brasiliassa,
Etelä-Amerii-kan sisäosassa; n. 1,5 milj. km2, 142,000 as.
(1908), on harvimmin asuttu Brasilian valtioista;
intiaaniväestöstä ei ole tyydyttäviä laskelmia.
M. G. on n. 450 m korkeaa tasankoa (korkein
kohta 950 m), jonka keskellä olevat selänteet
ovat Amazon-jokeen ja La Plataan laskevien
suurien lisäjokien välisenä vedenjakajana. Maa on
ylimalkaan rämeistä, sadeaikana osittain tulvan
peitossa, varsinkin eteläosassa, Paraguayn
varsilla. Muualla se on osaksi kivikkoista, hedelmä
töntä (campos cerrudos) tai laitumeksi soveliasta
niittyä (campos limposj. Harva savannimetsä
taajenee ainoastaan jokien varsilla sekä
yllämainitulla vedenjakajalla varsinaiseksi
aarniometsäksi; vedenjakajan metsäseuduista valtio onkin
luontoonsa soveltumattoman nimensä saanut. —
Ilmasto on kuuma; lounaasta tulevat
pampero-tuulet lauhduttavat sen kuitenkin toisinaan
+ 12°- + 14° :een. — Taloudellisesti M. G. on
vielä kokonaan kehittämätöntä; maanviljelys
antaa kuuman ilmaston tuotteita kotitarpeiksi;
metsissä 011 paljon käyttämättömiä arvokkaita
puulajeja. Eteläosasta viedään Paraguay- ja
Paranä-jokia myöten vähän nahkoja y. m.
karjanhoidon tuotteita. Vuorista saatiin ennen kultaa
ja timantteja; nykyään enään vain mitättömästi.
— M. G :n pääkaupunki on Cuyabä (34.39:! as.
1900), Paraguayhin laskevan Cuvabän varrella.

E. E. K.

Mattra ks. Muttra,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0095.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free