- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
169-170

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maunu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1G9

Maunu

170

kaatui taistelussa iirejä vastaan. — 4. M.
Sokea (1115-39), Sigurd Jorsalankävijän avioton
poika, tehtiin kuninkaaksi 1130, mutta joutui
1035 taistellessaan Harald Gilleä vastaan
tappiolle, kuohittiin, sokaistiin ja pantiin
luostariin. Viimeksimainitun kuoleman jälkeen seur. v.
M. uudestaan nostettiin valtaistuimelle, mutta
kaatui syttyneessä sodassa. — 5. M. E r 1 i n g i
n-poika (1156-84), nostettiin jo 5-vuotisena
valtaistuimelle isänsä, läänimies Erling Skakken,
holhouksen alaisena. Tämä teki liiton mahtavain
kirkkoruhtinasten kanssa, joiden käsiin suurin
valtiollinen valta Norjassa silloin joutui, ja M.
kruunattiin juhlallisesti 1064, ensimäisenä
Pohjoismaiden hallitsijoista, kuninkaaksi. V. 1074
nousi kuitenkin birkebeinien puolue kapinaan
häntä vastaan, Erling kaatui taistellessaan 1179
heidän johtajaansa Sverre Sigurdinpoikaa
vastaan (ks. t.) ja viisi vuotta myöhemmin myös
M. suuressa meritaistelussa Sogne-vuonossa. —
6. M. VI Lagaböte, s. o. ..Lainparantaja", tuli
isänsä Haakon Haakoninpojan kuollessa 1263
kuninkaaksi. Hän oli rauhaa rakastava ruhtinas,
joka rahasta luovutti Skotlannille Man-saaren ja
n. s. Etelä-saaret. Hänen aikanansa tekivät
karjalaiset hävitysretkiä Pohjois-Norjaan ja
estivät kuninkaan läänimiehiä lapinveroa
kantamasta. Hansa-kauppiaille hän myönsi ylen
suuria etuoikeuksia, joten Norjan oma kauppa
tämän ajan jälkeen väheni. Myöskin kirkolle hän
antoi suuria oikeuksia. Muistettava on M.
lainsäätäjänä: hän taivutti Norjan neljä eri
laki-käräjäpiiriä hyväksymään yhteisen lain koko
valtakunnalle, ja julkaisi myöskin uuden
kaupunginlain. Hän kuoli 1280 parhaassa iässään,
ainoastaan 42 vuoden vanhana. — 7. M. VII
Eerikinpoika, Norjan kuninkaana 1319-55
(43), ks. Maunu, Ruotsin kuninkaita 2. K. G.

Maunu, Ruotsin kuninkaita.

1. Maunu Birgerinpoika (1240-90),
Ruotsin kuninkaana 1275-90, oli Birger Jaarlin
ja Ingeborg Eerikintvttären. Eerikin
kuningassukua, poika. Isän kuoleman jälkeen hän pian
riitaantui vanhemman veljensä, velton ja
siveettömän Valdemarin kanssa, ja otti voitettuansa
hänet nofvan luona 1275 kuninkaan nimen.
Paitsi Valdemaria vastaan, joka vasta 1278
lopullisesti luopui kruunusta, täytyi M:n
hallituksensa alussa kukistaa vaarallinen ylimysten
kapina, jonka johtajat 1280 Tukholmassa
mestattiin. M. oli tarmokas hallitsija. Alsnön
herrainpäivillä toukokuussa 1279 tehtiin päätös
verovapaudesta niille, jotka valtakunnalle tekivät
sotapalvelusta ratsain, ja perustettiin siten n. s.
vapaamiesten sääty. Kuinka vähän M :11a oli
tarkoitus siten lujittaa eri ylimyssäädyn asemaa,
näkyy kuitenkin siitä, että samassa kokouksessa
kiellettiin väkinäinen kestityksen vaatiminen
talonpojilta ja tehtiin päätös erityisten
majatalojen asettamisesta matkustajain tarpeeksi.
Tämä toimenpide tuotti M: lie Lado n lukon
nimen. Kirkon oikeuksia ja verovapautta
vahvistettiin 1281 annetulla asetuksella. Birger
Jaarlin rauhanlait uudistettiin ja niiden lisäksi
säädettiin Skenningessä 1284 n. s. kuninkaanrauha.
Tässä säännössä M. ilmoitti mielipiteensä olevan,
että semmoisissa asioissa, joissa parannusta
kaivattiin ja joista ei ennen laissa määräyksiä ollut,
kuninkaalla oli oikeus neuvoskuntansa kanssa

lakia säätää. Myöskin valtaneuvoskunta
muodostui varsinaisesti M:n hallituksen aikana.
M. oli naimisissa Holsteinin kreivin Gerhardin
tyttären Hedvigin kanssa. Hän kuoli 18 p. jouluk.
1290 ja haudattiin oman määräyksensä mukaan
Riddarholman saarella olevaan harmaaveljesten
luostariin.

2. M. Eerikinpoika (1316-74), Ruotsin
kuninkaana 1319-63, edellisen pojanpoika,
herttua Eerik Maununpojan (ks. t.) poika, valittiin
1319 Ruotsin kuninkaaksi ja tuli samaan aikaan
äidinisänsä, kuningas Haakoniu kuoleman
jälkeen myöskin Norjan hallitsijaksi. Ruotsissa
hoiti kuninkaan alaikäisenä ollessa hallitusta
valtaneuvoskunta, ensi alussa drotseti Matti
Ket-tilmundinpojan johdolla. Täten tottui ylimystö
pitämään valtakunnan ohjia käsissään, mikä
seikka ei liene ollut vaikuttamatta myöhempiin
tapauksiin. V. 1332 M. julistettiin
täysi-ikäi-seksi, suoritti 3 vuotta myöhemmin
kuninkaan-kulkunsa ja vietti sam. v. häänsä Namurin
prinsessan Blancan kanssa. M. oli nähtävästi
rehellinen ja alamaistensa parasta harrastava
hallitsija, mutta vailla sitä tarmoa, jota ajanhetki
olisi vaatinut valtakunnan johtajalta. Se
epäedullinen kuva, jonka ajan, ylimysmielisessä
hengessä kirjoitetut kronikat hänestä antavat ja
josta hänelle m. m. on annettu pilkkanimi S m e k
(L i e h a k k o), varmaankaan ei ole
oikeudenmukainen. Hallitukseen ryhtyessänsä 1335 hän
kielsi orjuuden valtakunnassaan ja uudisti sam. v.
Maunu Ladonlukon kiellon pakollista
kestitystä vastaan. Nähtävästi v. 1350 hän julkaisi
yleisen maanlain koko valtakunnalle ja
samaan aikaan kaupunginlain. Norjassa
oltiin tyytymättömiä unioniin Ruotsin kanssa, ja
jo 1343 julistettiin M:n nuorempi poika
Haakon siellä kuninkaaksi, kuitenkin aluksi, v :een
1355, isän holhouksen alla. Olot valtakunnan
itärajalla olivat kauan pysyneet levottomina.
M. päätti saattaa siellä Torgils Knuutiupojan
työn loppuun valloittamalla Nevajoen ja Inkerin
maan, ja teki sitä varten 1348 ja 1350 sinne
kaksi ristiretkeä, joilla hänellä ensin oli jonkun
verran menestystä (hän sai m. m. Pähkinäsaaren
valtaansa), mutta jotka lopulta jäivät tuloksitta.
Nämä retket tuottivat m. m. M:lie paljon
menoja ja saattoivat valtakunnan raha-asiat
epäjärjestykseen, ja tämä antoi Ruotsin ylimyksille,
jotka olivat kuninkaasen tyytymättömiä siitä
syystä, ettei hän tarpeeksi suostunut heidän
neuvojansa noudattamaan, tilaisuuden nousta ilmi
kapinaan kuningasta vastaan. He houkuttelivat
puolelleen M:n pojan Eerik herttuan, joka 1356
otti itselleen kuninkaan nimen ja seur. v.
tunnustettiin isän kanssahallitsijaksi ja sai
haltuunsa suurimman osan valtakunnasta. Tosin
Eerik.kuoli jo 1359 ruttoon, mutta M:n asema
ei tuliut paremmaksi. Jo 1332 oli M.
melkoisella rahasummalla Holsteinin kreiviltä
Juhanalta ostanut Skånen ja Blekingen. jotka tämä
oli saanut Tanskalta pantiksi. Mutta kun Vai
demar Atterdagin valta Tanskassa oli
vahvistunut, pyrki hän saamaan nuo maakunnat
takaisin, mikä hänelle onnistuikin 1360 väkivallan
ja petoksen avulla. Jälleen nousivat ylimykset
M:ua vastaan, ja 1362 valittiin M:n nuorempi
poika Haakon (ks. t.) isän kanssahallitsijaksi
myös Ruotsiin. Mutta kun Haakon näytti sopi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0097.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free