- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
171-172

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maunu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

171

Maunu—Maupassant

172

van isänsä kanssa, lähtivät 1363 useat ylimykset
Saksaan ja tarjosivat kruunun M:n
sisarenpojalle Albrekt Meeklenburgilaiselle, joka tuli
Tukholmaan ja tunnustettiin kuninkaaksi. 51. ja
llaakon voitettiin perinpohjaisesti Enköpingin
luona 1365, ja edellinen joutui vangiksi. Vasta
1371 hän pääsi vapaaksi, lopullisesti luopumalla
Ruotsin kruunusta, ja 3 vuotta myöhemmin hän
hukkui haaksirikkoon Norjan rannalla. K. 0.

Maunu, Ruotsin prinssejä. 1. 51. B i
r-gerinpoika (1300-20), kuningas Birger
5Iau-nunpojan poika, pelastui n. s. Håtunan leikissä
(ks. t.) erään uskollisen palvelijan toimesta
Tanskaan, jossa häntä senjälkeen kasvatettiin.
Kun kapina syttyi Birgeriä vastaan, taisteli hän
isänsä puolesta, mutta suljettiin Stegeborgin
linnaan, jossa hänen lopulta täytyi antautua
ruotsalaisille, vietiin Tukholmaan ja 1320
nuoruudestaan huolimatta mestattiin. — 2. 51. (1542-95),
Kustaa Vaasan poika. Itägöötanmaan herttua,
tuli, oltuansa jo ennen luonteeltaan omituinen,
1563 kokonaan mielisairaaksi, niinkuin
kerrotaan mielenliikutuksesta, kun häneltä oli otettu
suostumus veljensä Juhana herttuan
kuolemantuomioon. Tämä kesti 51: n kuolemaan asti.
Kertakin hänen kerrotaan linnanakkunasta
syöksyneen veteen, muka vedenneidon houkuttelemana,
mutta tulleen pelastetuksi. [Tidander, ..Hertig
Magnus af östergötland".] K. G.

Maunu, Tanskan kuningas 1042-47, ks.
Maunu, Norjan kuninkaita, 1.

Maunu, Tanskan prinssejä.

1. 51. Niilonpoika (k. 1134), Tanskan
kuninkaan Niilo Sveninpojan (1104-31) ja ruots.
prinsessan 5Iargareeta Ingentyttären poika,
murhautti 1131 orpanansa Knuut Lavardin (ks. t.),
jonka pelkäsi aikovan kilpailla kruunusta, ja
pakeni sen jälkeen Ruotsiin Länsigöötanmaalian,
jossa hänet oli kuninkaaksi valittu. Palatessansa
Tanskaan hän joutui tappiolle taistellessaan
Eerik Emunea vastaan ja kaatui Fotevikin
taistelussa Skånessa.

2. 51. Henrikinpoika (k. 1161), oli
Tanskan prinssin Henrik Skatelaarin ja Ingridin.
Inge vanhemman pojantyttären poika ja vaati
äitinsä perintöoikeudella itselleen Ruotsin
kruunua. V. 1160 (tai 1159) hän Upsalassa
äkkiarvaamatta hyökkäsi Eerik Pyhän kimppuun, joka
surmattiin, ja anasti kuningasvallan, mutta kaatui
jo seur. v. taistelussa Kaarle Sverkerinpoikaa
vastaan.

3. 51. (1540-83), „Liivinmaan kuningas",
Kristian III:n poika, tuli 1560 Saarenmaan piispaksi,
sittenkuin viran edellinen haltija rahasta oli
sen Tanskalle myynyt, mutta Pohjoismaiden
seitsenvuotisessa sodassa 1563-70 hän menetti
suurimman osan maistansa. 51. meni silloin
5Iosko-vaan, tunnusti Iivana Julman yliherraksepsa ja
sai tältä Liivinmaan kuninkaan arvon sekä
hänen sukulaisensa 13-vuotisen 51arian
puolisoksensa. Huolimatta tsaarin avusta hänen ei
kuitenkaan onnistunut ylläpitää valtaansa ja
lopulta hän kauhistuneena venäläisten
harjoittamista julmuuksista ja omaakin henkeään peläten
vetäytyi pois heistä sekä kuoli 1583 kurjuudessa.
[Th. Schiemann, ,,Characterköpfe u. Sittenbilder
aus der baltischen Geschichte"; K. II. v. Busse,
..Herzog 51., König von Livland" (1871).]

K. G.

Maunu Ladonlukko ks. 51 a u n u, Ruotsin
kuninkaita.

Maunu Niilonpoika (k. n. 1560), Viipurin
linnanisäntä, Ahtisten herra, oli Suomen
enimmän käytettyjä aatelismiehiä ja käskynhaltijoita
Kustaa Vaasan hallituksen aikana, tuli 1533
Alisen Satakunnan tuomariksi, 1535
Kokemäenkartanon läänin voudiksi, ja 1545 Niilo Grabben
jälkeen Viipurin käskynhaltijaksi. Hän näyttää
ensin nauttineen kuninkaan suurta luottamusta,
mutta sitten esiintuodaan häntä vastaan koko
joukko valituksia: hän on antanut linnan
rakennusten rappeutua ja siellä säilytetyn
viljavaraston pilautua; hän on harjoittanut laajaa
kauppaa venäläisten kanssa, niille myynyt, kaiken
muun ohessa, hevosia 3,000 markasta, ja
venäläisille kauppiaille toimeenpannut suuria pitoja
linnassa; talonpojilta hän on anastanut heidän
tilojansa ja ottanut laittomia veroja. Kaiken
tämän johdosta Kustaa Vaasa itse Suomessa
käydessään 1555 pani hänet pois viralta. Kuului
aatelissukuun, jonka vaakuna kuvasi kolmea tulen
liekkiä sinisellä pohjalla. K. G.

Maupassant [mopasä’], Henry Bene
Albert Guy de (1S50-93), ransk. kirjailija,
polveutui vanhasta
lothringe-nilaisesta aatelissuvusta;
äiti, joka johti hänen
kasvatustaan, oli runoilija
Alfred de Poittevin’in sisar
ja Gustave Flauberfin
lap-suudenystävätär. Kahdek-santoista-vuotiaana 1868
51. astui virkamieheksi
meri- ja 1878 kultusminis
teriöön, mutta virkauralle
hänellä ei ollut
harrastusta. Jo varhain
heräsivät hänen kirjalliset
harrastuksensa, joita ensi
alussa Flaubert ohjasi.
51: n varsinainen
esikois-julkaisu oli runokokoelma
„Des vers" (1880). Sam. v. julkaistu novelli
,,Boule de suif", terävän huomiokyvyn ja
oivallisen proosatyylin mestarinäyte, saattoi hänet
yhdellä iskulla naturalistisen koulun edustajain
ensi riviin. Sitä seurasi pitkä sarja novelleja,
ilmestyen ensin „Gil Blas" ja „Écho de Paris"
lehdissä ja sittemmin kirjanmuodossa, yhteensä
kolmattakymmentä novellinidettä, joista
mainittakoon: „La maison Tellier" (1881), „5Iiss
Har-riett" (1884), „51onsieur Parent" ja „Contes du
jour et de la nuit" (1885), „Le Horla" (1887),
„L’inutile beauté" (1890). Näihin liittyy 6
romaania: „U ne vie" (1883), „Bel-ami" (1885),
„51ont-Oriol" (1887), „Pierre et Jean" (1888),
„Fort comme la mort" (1889) ja „Notre coeur"
(1890), M:n ehkä taiteellisin ja syvin romaani.
Lisäksi 51. kirjoitti pari näytelmää sekä myös
kirjallisia tutkielmia. Koko tämän
jättiläistuo-tannon hän suoritti n. 10 vuoden ajalla,
saavuttaen nopeasti maailmanmaineensa yhtenä ransk.
kirjallisuuden suurimpia novellinkertojia, ransk.
„conte"n puhdasverisimpänä edustajana.
Kukaan ei ole mestarillisemmin kuin 51. osannut
antaa reliefiä ja tärkeyttä jokapäiväisille
aiheille. Hänen katseensa on niin terävä ja selkeä
ja hänen kielensä niin varmaa ja taipuisaa, että

Maupassant.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0098.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free