- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
173-174

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maupeou ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

173

Maupeou—Maurer

174

hän muutamalla sanalla saa kuvattavansa
ilmi-olennoiduksi. Ja mitä hän kuvaakin, on käsitys
niin tuore ja välitön, niin vapaa
sairaloisuu-desta ja teennäisyydestä, että hän voi sanoa
paljon sellaista, mikä muilla kirjailijoilla tuntuisi
loukkaavalta. Mutta tämän aisti-iloisen
todelli-suudenkuvaajan tavaton tuotteliaisuus ja
muuten kuluttavat elintavat mursivat pian hänen
voimansa. „Le Horla" jo ilmaisee hänen
taisteluaan sen mielisairauden peikkoja vastaan, joka
pian oli pimittävä hänen mielensä. Raskaat
vanhuuden- ja kuolemanajatukset luovat hänen
viimeisiin romaaneihinsa syvästi väreilevää
sielullista herkkyyttä. V. 1892 hän teki
itsemurhayrityksen tuntiessaan mielisairauden pääsevän
voitolle ja kuoli 18 kuukautta myöhemmin
hermo-sairaalassa. Hän oli useita kertoja kieltäytynyt
ottamasta vastaan kunnialegioonan merkkiä sekä
sijaa Ranskan akatemiassa. — V. 1902 alettiin
julkaista hänen koottuja teoksiaan. [G. Brandes.
.,Samlede skrifter", VII, XVI; Paul Malin. „Guy
de M., sein Leben n. seine Werke" (1908); J.
Le-mäitre, ,:Les contemporains" I, V, VI; Maynial,
„La vie et 1’avre de M." (1906).]

Maupeou [mopü’J, René Nicolas
Charles Augustin de (1714-92), ransk.
valtiomies; oli alkuansa Pariisin parlamentin jäsenenä
tullen ensimäiseksi presidentiksi 1763; tuli 170S
isänsä René Charles de M:n jälkeen
kansleriksi ja suursinetinsäilyttäjäksi. M. on tullut
kuuluisaksi taistelustaan parlamentteja vastaan.
Tehdäkseen lopun niiden valtiollisesta
vastustuksesta hän erään Pariisin parlamentin ja
hallituksen välisen riidan johdosta 1771 erotti tämän
parlamentin jäsenet viroistansa ja asetti uuden
parlamentin. Samaten hän teki
maakuntaparla-menteille ja kahdelle suurelle Pariisin
keskusvirastolle, jotka kannattivat Pariisin
parlamenttia. Nämä toimenpiteet herättivät suurta
suuttumusta, vaikka niistä oli itse oikeudenkäytölle
hyötyä. Ludvik XVI: n noustua valtaistuimelle
M. kukistui ja vanhat virastot uudistettiin 1774.
[Flammeront, ,,Le ehancelier M. et les [-parle-ments".]-] {+parle-
ments".]+} J. F.

Maupertuis [mopcrtyV], Pierre Louis
Moreau de (1698-1759), ransk. matemaatikko
ja geodeetti, oli alkujaan upseeri, mutta jätti
piakkoin sotilasalan antautuakseen tieteelliseen
toimintaan. M:n pääansio on hänen johtamansa
astemittausretkikunta, joka Ranskan akatemian
lähettämänä toimitti kuuluisan Lapin
astemittauk-sen Tornionjoen laaksossa 1736-37. Tämä
mittaus, jonka tieteellisistä tuloksista M. teki
selkoa kirjassaan „La figure de la terre" (1738),
osoitti lopullisesti maapallon olevan napojen
kohdilta litistyneen (vrt. Astemittaus). Muutti
1740 Fredrik Suuren kutsusta Berliiniin, missä
toimi tiedeakatemian presidenttinä 1746-53. M:n
tieteelliset julkaisut koskevat monta eri alaa
(„Oeuvres", 1768). II. K.

Maura y Montaner [i -e’r], Antonio
(s. 1843), esp. valtiomies, tuli ensin
tunnetuksi etevänä asianajajana: valtiollisessa
toiminnassaan hän ensin liittyi vapaamielisiin,
mutta muodosti sitten maltillisen väliryhmän;
oli 1902-03 sisäasiainministerinä Silvelan
konservatiivisessa ministeristössä. 1903-04
pääministerinä, jolloin m. m. sai aikaan Ranskan kanssa
sopimuksen Ranskan ja Espanjan etupiireistä

Marokossa; tuli 1907 uudelleen pääministeriksi
ja koetti 1909 ankarilla toimenpiteillä
tukahut-taa erään Marokkoon tehtävän retkikunnan
johdosta alkanutta lakkoliikettä ja Barcelonassa
puhjenneita anarkistilevottomuuksia, hankkien
m. m. vahvistuksen kirjailija Ferrerin
kuolemantuomiolle, mutta oli pakotettu juuri Ferrerin
mestauksen herättämän yleisen suuttumuksen
johdosta luopumaan vallasta, vrt. F e r r e r. M. on
edelleen konservatiivien pääjohtajia. J. F.

Maurenbrecher [-brehnr], Wilhelm
(1838-92), saks. historioitsija; v:sta 1884
professorina Leipzigissä; oli ensimäisiä, joka käytti
hyväkseen Simaneas-kaupungissa olevaa esp.
valtionarkistoa, ja hänen tärkeimmät teoksensa
koskevatkin vastareformatsionin historiaa:
julkaisuja: „Karl V und die deutsclien
Protestan-ten 1545-55" (1865), „Studien und Skizzen zur
Gesehichte der Reformationszeit" (1874),
„Ge-schichte der Katholischen Reformation" (1880),
,,Die Gründung des deutsclien Reiches 1859-71"
(1892).

Maurepas [morpä’], Jean Frédéric
Phé-lypeaux de (1701:81), kreivi, ransk.
valtiomies; hoiti v:sta 1725 taitavasti Ranskan
meri-asioita, mutta menetti paikkansa 1749 sen
johdosta että oli sepittänyt purevan komman
madame Pompadourista: tuli Ludvik XVI:n
noustua valtaistuimelle 1774 pääministeriksi ja otti
ministeristöön uudistusten harrastajia sellaisia
kuin Turgofn ja Neekerin, mutta ollen
pintapuolinen. itsekäs ja kateellinen hän antoi näiden
pian kukistua. V. 1778 hän sai Ranskan
asettumaan siirtokuntien puolelle Pohjois-Ameriikan
vapaussodassa; hänen nimessään julkaistut
muistelmat eivät liene hänen kirjoittamiansa. J. F.

Marirer. 1. Georg Ludwig von M.
(1790-1872). lainoppinut ja valtiomies, tuli 1S26
Münchenin yliopiston professoriksi, toimi 1832-34 Kreikan
hallituksen jäsenenä, 1S47 taas Bayerin
ulkoasiain-ja oikeusministerinä. M. on kirjoittanut m. m.
,.Gesehichte des altgerm. und namentlich altbayr.
öffentlich-mündlichen Gerichtsverfahren". .,Das
griech. Volk in öffentlicher, kirchlicher und
pri-vatrechtlicher Beziehung vor und nach dem
Frei-heitskampf bis zum 31 juli 1834" (3 os.)
,.Ge-schichte der Städteverfassunsj in Deutschland" (4
os). ’ A. Ch.

2. Konrad von M. (1823-1902),
muinaisgermaanilaisen ja varsinkin Norjan
oikeushistorian tutkija, edellisen poika, tuli 1847
ylimääräiseksi ja 1855 vakinaiseksi professoriksi
Münchenin yliopistoon, josta virasta otti eron 1893.
Paitsi luennoissaan M. on käsitellyt
muinais-pohjoismaista oikeutta lukuisissa teoksissaan.
Niistä mainittakoon: „Die Entstehung des isländ.
Staates und seiner Verfassung" (1852), „Die Bekeli
rung des norweg. Stammes zum Christentum"
(2 "os. 1855-56). „Island von seiner ersten
Entdeckung bis zum Untergange des Freistaates"
(1877), „Udsigt over de nordgermaniske
Retskil-ders Historie" (1878). Sama saksaksi
Iiolzen-dorffin ensyklopediassa. Muinaisruotsalaista
oikeutta käsittävät M:n julkaisemat ,.Das älteste
Ilofrecht des Nordens" (1878) ja „über die
alt-schwediscli. Gesetze und deren Ausgaben" (1879).
V. 1875 M., saatuaan siihen kutsumuksen,
Kris-tiaanian yliopistossa piti luentoja m. m.
muinai.–norjalaisista oikeuslähteistä. M:u merkitys suo-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0099.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free