- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
175-176

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Maupeou ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

175

Mauretania—Mauritia

170

malais-ruotsalaiselle oikeudelle on siinä, että liän
ilmoittamalla kotimaansa aikakauskirjoissa
uusinta ruotsalaista lainopillista kirjallisuutta teki
tämän oikeuden tunnetuksi Saksan lakimiehille.
— M:n kuoltua on ,,Kristiania Videnskabsselskab"
julkaissut M:n käsikirjoituksessa olevat luennot
varustaen ne harhaan johtavalla otsakkeella
„Vorlesungen über altnordische Rechtsgeschichte"
(5 os.). Esitys ei koske Ruotsia eikä Tanskaa
vaan ainoastaan Norjan oikeushistoriaa. A. Ch.

Mauretania (Mauritania), vanhalla ajalla
alkuaan luoteisin osa Afrikkaa, vastaten
jotenkin nyk. Marokkoa. Nimi johtuu mauri 1.
maurusii nimisistä asukkaista. M:n
kuningas Bocchus jätti 106 e. Kr. vävynsä Jugurthan
roomalaisille, jolloin hän sai länsiosan
Numi-diaa (suuren osan nyk. Algeriaa). Bocehuksen
suvun sammuttua Augustus antoi M :n Juba II :lie
25 e. Kr. Keisari Claudius teki sen 42 j. Kr.
Rooman provinssiksi; se laajennettiin itäänpäin sekä
jaettiin kahtia: läntinen provinssi sai nimen M.
Tingitana (Pohjoisosa Marokkoa, pääkaupunkina
Tingis, nyk. Tanger), ja itäinen M. Cæsariensis
(suurin osa Algeriaa, pääkaupunkina loi
Cæsa-rea, nvk. Cherchel). V. 429 M. joutui
vandaaleille, 534 bysanttilaisille ja 7:nnen vuosis.
lopulla arabialaisille. Maurilaiset jakaantuivat
heimoihin ja viettivät alkuaan paimentolaiselämää;
he palvelivat myös palkkasotureina Karthagon ja
Rooman armeioissa. Foinikialaiset, karthagolaiset
ja roomalaiset perustivat heidän maahansa
kaupunkeja. Maa oli hedelmällistä, ja paljon viljaa
vietiin sieltä Etelä-Eurooppaan. Roomalaisaikana
tieteet ja taiteet kukoistivat M:ssa. G. K.

Maurice [morisj, John Frederick
Deni-son (1805-72), engl. teologi ja sosiaalinen
kirjailija. M., joka vuodesta 1840 oli professorina
Lontoon King college-opistossa, pakotettiin 1853
eroamaan professorinvirastaan ikuisia
rangaistuksia kieltävän oppinsa vuoksi, mutta tuli 1866
uudestaan siveysopin professoriksi Cambridgeen.
M:n virastaerottaminen antoi melkoista vauhtia
vapaammille uskonnollisille virtauksille
Englannissa. Yhdessä Kingsleyn (ks. t.) kanssa hän
innokkaasti harrasti köyhälistön kaikinpuolista
kohottamista ja oli hänen rinnallaan kristillisen
sosialismin (ks. t.) tärkein johtomies maassaan.
Hänen vaikutuksestaan syntyi 1854 Englannin
ensimäinen työväenopisto: „Working men’s
college", joka sittemmin on ollut esikuvana muille
samanlaisille laitoksille. Hänen teoksistaan
mainittakoon: „Theological essays" (6:s pain. 1904),
„Social morality" (1869). [Fr. Maurice, „Life of
F. D. Maurice" (4:s pain. 1885).] E. K-a.

Mauriinit (lat. Congregatio Sancti Mauri,
ransk. La congrégation de Saint Maur),
benedik-tiläismunkkikuntaan kuuluva kongregatsioni; se
sai paavilta vahvistuksen 1621 ja 1627 ja
nimensä Benedictuksen oppilaasta pyhästä
Mauruksesta; 1700-luvulla sillä oli lähes
kaksisataa luostaria, joista kuuluisin oli
S:tGer-main-des-Prés Pariisissa; hajosi Ranskan
vallankumouksen aikana. M. tulivat tunnetuiksi
ankaran siveellisestä elämästään, uskonnollisesta
suvaitsevaisuudestaan ja ennen kaikkea
suurenmoisesta tieteellisestä harrastuksestaan.
Viimemainittu sai alkunsa siitä, että m. rupesivat
keräämään aineksia luostarien, munkkikuntain ja
pyhimysten historiaan, mutta harrastus laajeni

sitten muillekin historian aloille. Heidän
keskuudestaan lähtivät uudenaikaisen diplomatiikan
perustajat ja kehittäjät M abi Ilo n (ks. t.),
Toustain ja Tassin (ks.
Diploma-tiikka). Heillä on suuret ansiot myöskin
kronologisen tieteen kehittäjinä. He ovat
julkaisseet Ranskan historian ja yleisen kirkkohistorian
alalta suurenmoisia lähdekokoelmia, esim.
„Scrip-tores rerum gallicarum et francicarum",
oivallisia painoksia aikaisempien kirkollisten
kirjailijain teoksista y. m. Restauratsionin aikana
perustettu Solesmes-kongregatsioni, joka koetti
jatkaa m:ien tieteellisiä traditsiooneja, ei
toiminnassaan kyennyt kohoamaan näiden rinnalle.
[Brog-lie, „Mabillon et la société de 1’abbaye de St.
Germain des prés à la fin du XVII :e siècle",
Gigas, „Lettres des Bénedictins de la
congrégation de Saint-Maur", Ileimbucher, ,.Die Orden
und Kongregationen der katholischen Ivirche" 1.]

J. F.

Maurilainen tyyli, muhamettilaisten
Luoteis-Afrikassa ja seitsemän vuosisadan kuluessa
Espanjassa harjoittama loistava taide, jonka
tunnetuimmat rakennustaiteelliset tuotteet ovat
Cordo-ban moskeia 786. Sevillan Alcazar (kunink.
linna) ja Granadan Alhambra (noin 1200-luvulta).

U-o N.

Maurilaiset (essp. los moros, lat. mauri<’ kenties
kreik. rnauros - musta), vanhalla ajalla
Atlas-maiden asukkaat l. berberit; heidän maansa oli
Mauretania (ks. t.). Arabialaisen valloituksen
jälkeen 7:nnellä vuosis. nimi tarkoittaa
alkuperäisten m:n ja arabialaisten vars.
rannikkokaupungeissa asuvaa sekarotua; ja sittenkuin
arabialaiset olivat valloittaneet Espanjan 711, sitä
alettiin käyttää heistäkin. Vanhojen m:u
sekoittumattomat jälkeläiset vetäytyivät vuoristoon
ja alkoivat käyttää itsestään berberein nimeä.
Maurilais-arabialaiset kehittivät Espanjassa
korkean sivistyksen: Cördoba, Granada y. m.
kaupungit olivat tieteiden ja taiteiden, varsinkin
rakennustaiteen ja runouden pesäpaikkoja,
muun Euroopan vielä ollessa raakuuden
vallassa. Granadan kukistuttua 1492 useimmat
m. jäivät Espanjaan ja kääntyivät
ulkonaisesti kristinuskoon, minkä jälkeen heitä
sa-nottiiu moriskeiksi (ks. t.); 1609 heidät
karkoi-tettiin Afrikkaan. Nyk. tarkoitetaan m :11a
Pohjois-Afrikan kaupunkien arabialaisia,
joihin on sekaantunut berberiläistä, osaksi myös
espanjalaista verta. Jalojen kasvonpiirteidensä ja
vaalean ihonvärinsä puolesta he eroavat
puhtaista arabialaisista sekä berbereistä. — M:n
nimellä käsitetään myös Senegalista pohjoiseen
asuvat heimot (Trarsa y. m.), joissa on berberiläistä,
arabialaista ja osaksi neekeriverta ja jotka
elävät paimentolaisina ja sotilaina. — M:ksi
nimitetään vielä Ceylonissa arabialaisten ja
singhalee-sien sekarotua. O. H.

Maurit ks. Maurilaiset.

Mauritia, muutamia lajeja käsittävä
viuhka-palmusuku troopillisessa Etelä-Ameriikassa (vrt.
Catingas). M. flextiosa, m i r i t i- 1.
ita-palmu, komea, metsiä muodostava puu kosteilla
paikoin Brasiliassa, Venezuelassa y. m., hyvin
tärkeä alkuasukkaille, jotka puun ytimestä
valmistavat eräänlaista saagoa, i p u r u m a-jaulioa,
lehdistä nuoria, mattoja y. m., mehusta
palmuviiniä; usein he rakentavat asuntonsakin kor

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0100.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free