Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mauritius ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
177
Mauritius—Maurokordatos
178
kealle maasta runkojen viiliin pingotetuille
matoille. Toinen tärkeä brasilialainen laji on
viini-palmuna tunnettu J/. vinifera, sekin
monipuolisesti hyödyllinen. (I. V-s.)
Mauritius /-tsi-; engl. äänt. möri’sas],
rans-kalaisaikana I 1 e-d e-F r a n c e, Englannille
kuuluva saari Intian valtameressä, 880 km
Madagaskarista itään ja 185 km Rfunionista koilliseen.
M. on muodoltaan soikea, 58 km pitkä lounaasta
koilliseen, 37 km leveä, 1,863 km2; 373.071 as.
(1909), 200 kmJ:llä. M. on melkein kokonaan
tuliperäistä syntyä; ainoastaan paikoitellen on
korallikalkki- t. m. s. kerroksia. Vuoristot
jakaantuvat kolmeen ryhmään, joiden välissä on
vlätasankoja (Moka, Plaines Wilhelms y. m.).
Korkeimmat huiput ovat Montagne de la
Ri-vière noire (826 m) lounaisessa ryhmässä ja
omituinen, terävään kärkeen päättyvä Pieter Botte
(818 m) luoteisessa. Rannat ovat yleensä
korkeita ja äkkijyrkkiä, paitsi luoteessa ja
koillisessa. Koralliriutat ympäröivät niitä ja
vaikeuttavat merenkulkua. Ilmasto kesällä
tukahduttavan kuuma (Port Louisissa -‡-
32°–f- 36° C) paitsi sisäosan ylätasangoilla (-j-
21°–)- 27° C) ; kuivempana talvivuodenaikana
viileämpi (huliti-marrask.). M:ta pidettiin ennen
erittäin terveellisenä, mutta viime vuosis.
keskivaiheilta alkaen terveydelliset olot ovat
suuresti huonontuneet, kenties hindulaisten
maahanmuuton takia. Koleraan esim. 1854 kuoli 17.000
ja malariaan 1867 30,000 henkeä. Pyörretuulet,
M.-o r k a a n i t, esiintyvät tuhoavina
tammikuusta huhtikuuhun; ne kestävät tav. 8 tuntia.
Sademäärä vaihtelee, sisämaassa suurempi
(Clu-nyssa 3,748 mm) kuin rannikoilla (keskim.
2,000 mm). — Jokia on paljon, mutta vähäisiä,
vesimäärä vaihtelee suuresti; liikenteelle
arvottomia. -— Alkuperäinen kasvullisuus oli
rehevä ja antoi maisemille viehättävän leiman.
Siitä on kuitenkin enää vain jätteitä vuorien
rinteillä; leimapuita täällä ovat ebenholtsi-,
palmu- ja pandanuspuut. Madagaskarilainen
..matkustajan puu" (Urania speciosa) esiintyy
myös. Maisemaluonteelle määräävinä nykyään ovat
kirkkaanvihreät sokeriruokoistutukset.
Alkuperäinen eläimistö oli omituinen; nisäkkäät
puuttuivat tykkänään. Lintumaailman puolesta M.
muistuttaa Madagaskaria; drontti, Aplianapteryx
y. m. s. jättiläislinnut ovat täältäkin
sukupuuttoon hävitetyt, samoin aikaisemmin lukuisat
jät-tiläiskokoiset maakilpikonnat. —Löydettäessä M.
oli asumaton; nykyisen väestön pääaineksen
muodostavat neekeriorjuuden lakkauttamisen (1834-39)
johdosta työntekijöiksi sokeri-istutuksille tuodut
hindulaiset. Näitä ja heidän jälkeläisiään M :11a
1901 oli 259,0S6 (koko väestö ilman sotilaita
371,023). Hindulaisten haltuun on siirtynyt
paljon maata. Kiinalaisia oli 3,509; loput olivat
eurooppalaisia, afrikkalaisia, aasialaisia sekä
näiden sekarotuisia jälkeläisiä. Valkoisesta väestöstä
suurin osa on roomalais-katolisia (1901 oli
117,102); protestantteja on vain 6.644.
Hindulaiset ovat enimmäkseen brahmalaisia. Port
Louisissa on roomalais-katolisen ja protestanttisen
piispan istuin. Kansakoulut ovat osaksi valtion,
osaksi sen avustamia; 1910 niitä oli 149,
oppilaita 20,947. Koulupakkoa ei ole. —
Pääelinkeino on maanviljelys; maa on jokseenkin
hedelmällistä, mutta kivistä, niin ettei voida
käyttää auraa. Sokeriruoko on viljelyskasveista
tärkein; tiliv. 1910-11 sadosta valmistettiin
222,835 ton. raakasokeria. Muita kuuman
ilmaston kasveja voidaan menestyksellä viljellä ja
hallitus suosiikin niitä, koska riippuvaisuus
yksinomaan sokerisadosta tekee M:n taloudellisen
tilan epävarmaksi. Kauppatilasto kuitenkin
osoittaa, ettei muilla viljelyskasveilla ole juuri
mitään merkitystä. Vähäinen on myös karjanhoito;
vuorityötä ei enää ole (ennen rautakaivoksia),
teollisuus rajoittuu sokeritehtaisiin. Kalastus
tyydyttää oman tarpeen. Kauppa: vienti 62,*
milj. mk. (sokeria 58,2 milj. mk., aloe-kuituja
1.i milj. mk., melassia, kookosöljyä. riisiä),
tuonti 63 milj. mk. (1910; tav. vientiä
pienempi). — M:n kauppalaivasto käsittää 59 alusta,
4.919 rek.-ton. (1911). M:n satamissa, joista
tärkein Port Louis, selvitettiin 986,267 netto
rek.-ton. 1910. Rautateitä on 208 km.
Merenalaiset kaapelit Austraaliaan, Sansibariin ja
Madagaskariin. Säännöllinen höyrylaivayliteys m. m.
Marseilleen ja Southamptoniin.-—Rahayksikkönä
on Intian rupia; mitat ja painot metriset. —
M. ynnä siihen kuuluvat alueet: Rodriguez, St
Brandon 1. Gargados, Trois Frdres ja Chagos
nimiset saaret (yhteensä 340 km’, 6.115 as. 1909)
muodostavat M. nimisen siirtomaan, jonka
pääkaupunki on Port Louis. Hallinnon
etunenässä on kuvernööri, jonka rinnalla on
7-jäse-ninen toimeenpaneva neuvosto. Lakiasäätävässä
neuvostossa on 27 jäsentä, joista 10 valitaan.
Siirtomaan tulot 18,7 milj. mk., menot 15.» milj.
mk. (tiliv. 1910-11), valtiovelka 32.7 milj. mk.
(1910). -— M:n löysi 1505 portugalilainen
Masca-renhas. Hollantilaiset ottivat sen haltuunsa 1598
ja antoivat sille nimen Morits Oranialaisen
mukaan, he eivät kuitenkaan perustaneet M:lie
mitään vakituista siirtolaa ja luopuivat siitä
kokonaan 1710. Ranskan Itä-Intian kauppaseura
omisti M:n 1715, antaen sille nimeksi
Ile-de-France. Etevä kuvernööri Mahé de
Labourdon-nais (1734-46) laski perustan sokeriruo’on
viljelykselle ja M: n varallisuudelle. V. 1810
englantilaiset valloittivat M:n ja se jätettiin heille Pa
riisin rauhassa 1814 ehdolla, että asukkaat
saisivat pitää ranskalaiset lait, ranskan kielen ja
roomalais-katolisen opin. E. E. K.
Mauritius-hamppu, eräiden Foarcroyo-lajieu
fks. t*) lehtien irroitetuista putkilojänteistä vai
mistettu punonta-aine, laadultaan ja käytöltään
jotenkin samanlaista kuin A^auc-lehdistä saatu,
johon se usein sekoitetaankin.
Maurokordatos [mavro- -da’-], Aleksand
r o s, M :n ruhtinas (1791-1865), Kreikan
vapaussodan pääjohtajia; Khioksesta kotoisin olevaa
fanarioottisukua, jonka useat jäsenet olivat olleet
Moldovan ja Valakian hospodareja. M. liittyi
Valakiassa hetairiaan ja puuhasi v:sta 1821
Kreikassa säännöllisen hallituksen ja
eduskunnan perustamista sekä sotajoukon muodostamista.
Oli puheenjohtajana ensimäisessä kreik.
kansalliskokouksessa 1822, joka laati
itsenäisyysjulistuksen; sitten johtavana jäsenenä
toimeen-panoneuvostossa. Puolusti urhoollisesti
Misso-lunghi’a marraskuusta 1822 tammikuuhun 1S23.
Saadakseen aikaan yksimielisyyttä M. luopui
hänelle tarjotusta presidentin toimesta P.
Mauro-miklialiksen hyväksi, ruveten itse vähäksi aikaa
ulkoasiain ministeriksi sekä myöhemmin valtio-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
