- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
179-180

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mauritius ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

179

sihteeriksi. Ibrahim pasan saavuttua 1825 M.
palasi sotajoukkoon, osoitti urhoollisuutta
Spha-gian ja vars. Missolunghi’n puolustuksessa (1826),
jonka kukistuttua hän vetäytyi syrjään.
Presidentti Kapodistriaan aikana M. esiintyi
vastustuksen johtajana; Kapodistriaan murhan jälkeen
(1831) ja hänen veljensä luovuttua presidentin
virasta (1832) väliaikainen hallitus nimitti M:u
raha-asiain valtiosihteeriksi. Kuningas Oton
aikana hän oli raha-asiain ministerinä, sittemmin
ministeripresidenttinä (1833). Seur. vuosina hän
oli milloin lähettiläänä eri maissa, milloin taas
hallituksen jäsenenä. 1841, 1S44 sekä 1854-55
ministeripresidenttinä. G. R.

Mauromikhalis fmavrom :ha’-J, P e t r o s, myös
Petro bei (1775-1848), kreik. vapaudensankari,
synt. mainoottisuvusta; tuli 1816 Mainan
herraksi (bei); yhtyi lietairiaan ja aloitti 1821
kapinan Moreassa. V. 1822 hän tuli Astroksen
kongressin presidentiksi ja 1824 toimeenpanevan
neuvoston päämieheksi. Kun hän vastusti
ve-näläismielistä presidenttiä Kapodistriasta,
vangitutti tämä hänet 1831; mutta kostoksi siitä M:n
poika Georgios ja veli Konstantinos murhasivat
Kapcdistriaan sam. v. Viimemainitun
surmasivat heti presidentin seuralaiset; Georgios
tuomittiin kuolemaan ja ammuttiin. Uusi hallitus
laski Petros M:n vapaaksi, ja kuningas Otto
nimitti hänet 1836 valtioneuvoston
varapresidentiksi. G. R.

Maury [morVJ, Jean Sif f rein
(1746-1817), ransk. kardinaali; saavutti mainetta
muistopuheillaan ja kirjoituksillaan ja taitavana
saarnamiehenä; tuli 1785 akatemian jäseneksi ja
valittiin 1789 säätykokoukseen, missä oli
oikeiston paraimpia puhujia; pakeni 1792 Ranskasta
Italiaan ja nimitettiin 1794 kardinaaliksi;
lähestyi sittemmin Napoleonia, palasi 1806
Ranskaan ja nimitettiin vasten paavin tahtoa
Pa-liisin arkkipiispaksi; menetti tämän viran
bour-honien palattua 1814 ja läksi Roomaan, missä
paavi piti häntä jonkun aikaa vankeudessa;
kuuluisa on M:n teos ,.Essai sur 1’éloquence de
la chaire"; ..Oeuvres clioisies" julkaistiin 1827,
..Correspondance diplomatique et mémoires
iné-dits du cardinal M." 1891. [Ricardin
kirjoittama elämäkerta.] J. F.

Maury [morVJ, Louis Ferdinand
Alfred (1817-92), ransk. kulttuurihistorioitsija,
tuli 1862 College de Francen professoriksi ja
oli 1868-88 valtioarkiston hoitajana pelastaen
sen joutumasta tuhon omaksi komniuunikapinan
aikana; v:sta 1857 instituutin jäsen; teoksia:
„La torre et 1’homme" (1857), ..Ilistoire des
religions de la Grèce antique" (1857-60). „La
magie et Pastrologie dans I’antiquité et au
moyen äge" (1860). ,,Le sommeil et les röves"
(1861), ,,Croyances et legendes de l’antiquitö"
(1863), „Les forets de la Gaule et de l’ancienne
France" (1867).

Maury [möri], Matthew Fontaine
(1806-73), yhdysvaltalainen hydrografi, astui 1825
Yhdysvaltain sotalaivaston palvelukseen,
määrättiin 1839 VVashingtonin merikarttalaitoksen
virkamieheksi, 1842 sen johtajaksi. 1844 Washingtonin
meritiet, observatorin johtajaksi. M. vaikutti
uraauurtavasti merituulia, merivirtoja ja
parhaita purjehdusreittejä koskevilla
tutkimuksillaan, joten häntä voidaan pitää käytännöllisen

180

hydrografian perustajana. M:n ansiosta Brysselin
kansainvälisessä kongressissa sovittiin
yhdenmukaisesta merihavaintojärjestelmästä. —
Orja-sodan alettua M. asettui Etelävaltioiden
puolelle, ja lähti siinä kadotettuaan melkein koko
omaisuutensa ensin Englantiin, sitten keisari
Maksimilianin keralla Meksikkoon, missä hän
järjesti kiinapuun viljelyksen. V:sta 1868
kuolemaansa asti meteorologian professorina
Virginian sotaopistossa. Julkaisuja m. m.: „Wind- and
current-charts", ,,The physical geography of the
sea", ,,Sailing directions", „Nautical monographs",
„Astronomical observations". (E. E. K.)

Mauser
earj, Wilhelm (1834 82), saks. [-ki-vääriteknikko. Työskenteli kotiseudullaan
Obern-dorfissa olevassa valtion asetehtaassa ja keksi
täällä veljensä Paulin kanssa 1865
sotilaskivää-rin (ks. Ampuma-aseet). V. 1874 veljekset
ostivat Oberndorfin tehtaan ja valmistivat siinä
kiväärejä Belgialle, Turkille, Ruotsille,
Espanjalle y. m. M. keksi myös pistoolin,
revolverin y. m. Sai Saksan valtion palkinnon
keksinnöistään. V. L.

Mauserkivääri ja -pistooli ks. Mauser ja
A m p u m a-a s e e t.

Mausoleum f-ë’-] (kreik. mauss&leion - suuri,
komea hautarakennus). Nimi tarkoitti alkuaan
sitä suurenmoista muistomerkkiä, jonka
kaaria-lainen kuningatar Artemisia rakennutti
Hali-karnassoksen 353 e. Kr. kuolleen veljensä ja
puolisonsa Maussoloksen haudalle ja joka luettiin
„seitsemän maailmanihmeen" joukkoon. Se oli
nelikulmainen marmorirakennus, jossa korkean
alikerroksen päällä kohosi joonialaisen
pylvähis-tön ympäröimä ylikerros, joka kannatti
porras-pyramidin muotoista kattoa; tämän huipulla
seisoi marmorinen nelivaljakko. Rakennus oli
koristettu erinomaisen runsailla pysty- ja
korkokuvilla, joiden tekijöiksi mainitaan Skopas,
Bryaksis, Timotheos ja Leokliares, siis aikansa
etevimpiä kreik. taiteilijoita. Rakennuksen
sanotaan vielä 12:nnella vuosis. j. Kr. olleen
jotensakin hyvässä kunnossa. V. 1520
turkkilaisten ahdistamat johanniitta-ritarit purkivat sen
mikä siitä silloin oli jäljellä, käyttääksensä
tähteitä Budrun nimisen linnansa vahvistamiseksi.
Sieltä on sitten 1840- ja 1850-luvuilla, varsinkin
C. Th. Newtonin toimesta korjattu Lontoon
British Museumiin suuri joukko paremmin tai
huonommin säilyneitä korkokuvia (aihe:
amatsoni-taistelut) , kuvapatsaita ja arkkitehtuuriosia. jotka
kaikki erinomaisella tavalla valaisevat 4:nnen
vuosis. korkealle kehittynyttä, tavattoman
eloisaa kreik. taidetta. -— Muita kuuluisia m:eja

Halikarnassoksen mausoleumin korkokuvia.

Mauromikhalis—Mausoleum

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:05 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0102.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free