- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
181-182

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mauste ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

181

Mauste—Maxmo

182

mainittakoon keisari Hadrianuksen valtava
hau-tarakennus, M oles Hadriani, nyk. San Angelon
linna Roomassa. — Porissa on A. Gallén-Kallelan
rakentama ja suurityylisillä freskomaalauksilla
koristama Juseliuksen m., ks. Gallé n-K a
1-1 e 1 a.

Mauste, aine, jota voimakkaan maun tai
hajun vuoksi käytetään ruoka- tai
nautintoaineissa ruokahalun t. ruuansulatuksen
kiihottamiseksi. M:ita ei voi jyrkästi erottaa ravinto- ja
nautintoaineista, useat niistä ovat samalla
tärkeitä ravintoaineita tai muuten ruumiille
tarpeellisia (esim. sokeri, keittosuola). Keittosuolaa,
etikkaa sekä eräitä harvinaisia eläinkunnasta
saatuja m:ita (ambra, myski) lukuunottamatta
melkein kaikki m:t ovat kasviaineita. Suurin
osa m:ista, varsinaiset „ryydit", saadaan
kasveista. jotka sisältävät haihtuvia öljyjä ja joilla
siten on aromaattinen haju ja maku.
Kotimaisista ,,ryytikasveista" useimmat kuuluvat huuli-,
sarja- ja ristikukkaisten heimoihin, ulkomaisia
on enimmän heimoissa Zingiberacece, Lauraceas ja
Miirtacece. — M:ina käytetään monenlaisia
kasvinosia: juuria tai juurakoita ovat esim.
inkivääri ja pippurijuuri; erikoinen
maanalainen varsi on sipuli, kuorta kaneli;
lehtiä ja maanpäällisiä varsia diili, persilja,
laakeri, minttu, meirami, r u o h
o-laukka y. m.; kukintoja, kukkia t.
kukan-osia humala, safrani, ryytineilikka;
hedelmiä ja siemeniä kumina, korianteri,
anis, katajanmarja, sinappi,
pippuri, muskotti, kardemumma, v
a-nilji, karvasmanteli. Aromaattisiin
aineisiin eivät kuulu sokeri,
sitruunahappo y. m. Myös keinotekoisesti valmistetaan
nykyään erinäisiä m:ita. — „Ryydit" ovat
aikoinaan olleet erittäin kalliita ja niiden käyttö
siitä huolimatta esim. keskiajalla tavattoman
suuri. Uudempina aikoina vilkastunut liikenne on
suuresti alentanut hintoja, mutta käyttö on
suhteellisesti vähentynyt. Troopillisissa maissa
sanotaan ilmaston veltostuttavan
ruuansulatuselimistöä, m:iden käyttö onkin siellä paljon
suurempi kuin muualla. Ylenmääräinen m: iden
käyttö on ruuansulatukselle haitallista.

Maustekasvit vrt. Mauste.

Maustimet ks. Mauste.

Mauthner, Fritz (s. 1849), saks. kirjailija
ja arvostelija, saavutti ensimäisen
menestyksensä kokoelmalla nykysaks. novelliparodioja
,.Nach beriihmten Mustern" (2 sarjaa 1879-80).
M:n kirjavasta tuotannosta mainittakoon lisäksi
kriitillis-satiiriset „Einsame Fahrten" (1879),
Von Keller zu Zola" (1887), romaanit ,,Xantippe"
(1884), ,.Der letzte Deutsche von Blatna" (1886)
v. m. sekä laaja tieteellinen teos „Beiträge zu
einer Kritik der Sprache" (1901-02), joka
terävästi osoittaa kielen riittämättömyyttä
ajatusten ilmaisijana. J. H-l.

Mauve [moife], Anton (1838-88), holl.
taidemaalari; nykyajan Hollannin huomattavimpia
maisema- ja eläinmaalaajia.

Mavors, Mars (ks. t.) jumalan nimen
vanhempi muoto, joka tavataan ikivanhoissa
roomalaisissa rukouksissa sekä myöhempinä aikoina
runoilijain teoksissa. E. H-l.

Max. Gabriel Cornelius (s. 1840), saks.
taidemaalari; kuvanveistäjä J o s e p h M:n poika.

Opiskeli synnyinkaupungissaan Praagissa,
Wienissä ja Pilotyn johdolla Miinchenissä, jossa
1879-I 83 oli taideakatemian professorini. Paitsi
kolo-ristisen hienoja tuunelmamaisemia M. on
kätevällä tekniikallaan maalannut romanttisen
sentimentaalisia tai mieltäjärkyttävän patologisia
aiheita, jotka hän on valinnut etupäässä
marttyyri-kertomuksista, legendoista, Raamatusta ja
runoista. Hänen tunnetuimpia kuviaan ovat esim.
„Kristuksen pää pyh. Veronikan hikiliinassa"
(1874) ja tendenssimaalaus ,,Vivisektori" (1883).
[Klemt (1886); Mann (1890).] E. R-r.

Maxentius [-e’-], Marcus Aurelius
Valerius, Rooman keisari 306-312,
Maximianuk-sen poika. Hänet kohottivat valtaistuimelle
pretoriaanit, ja hänen hillitön ja vihattu valtansa
kesti aina siihen saakka kunnes hänen
kanssa-hallitsijansa Konstantinus Suuri nousi sotaan
häntä vastaan. M. joutui tappiolle Milviuksen
sillan luona ja hukkui pakoretkellä Tiberiin.

E. H-l.

Maxilla
i’l-J, luurankoisten yläleuka, [-niveljalkaisten toinen (ja kolmas) leukapari. ks. N
i-veljalkaiset.

Maxim [mäksim], Hi ram (s. 1840), amer.
insinööri. V. 1883 M. keksi Lontoossa, jonne oli
muuttanut, pikatykin, joka itsetoimivasti ampuu
600:kin laukausta peräkkäin, kun ensimäinen
laukaus on käsin laukaistu (ks.
Ampuma-aseet). M. on sitäpaitsi tehnyt tärkeitä
kaasu-kone-, sähkölamppu-, lentokone- y. m.
keksintöjä. Viime vuodet v:een 1911 M. on ollut erään
lontoolaisen liikkeen johtajana. V. L.

Maximianus f-iä’-J. 1. Marcus Aurelius
Valerius M., Rooman keisari, syntyisin
alhaisesta säädystä Sirmiumin seuduilta. Diocletianus
korotti hänet Cæsariksi v. 285 ja nimitti hänet
seur. v. Augustukseksi, antaen hänelle
valtakunnan länsiosat hallittaviksi (Mediolanum,
Milano) pääkaupunkina. M. taisteli voitollisesti
gallialaisia vastaan Rein-virran varrella ja
torjui maurilaisten ankarat hyökkäykset. Mutta
kun hänen olisi tullut jakaa valta poikansa
Ma-xentiuksen, Galeriuksen (ks. t.) vävyn kanssa,
koetti hän taivuttaa Konstantinusta (ks. t.)
puolelleen kukistaakseen Maxentiuksen. Kun tämä
yritys ei onnistunut, nousi hän taisteluun
Konstantinusta vastaan, mutta joutui sotilastensa
hylkäämällä vangiksi ja pakotettiin surmaamaan
itsensä Massiliassa v. 310.

2. C. G a 1 e r i u s Valerius M., ks. Gal
e-rius. E. H-l.

Maximinus [-mi’-]. 1. C. J u 1 i u s V e r u s M.,
liikanimeltä Traakialainen (Tlirax).
Rooman ensimäinen sotilaskeisari, jonka legioonat
Aleksanteri Severuksen tultua murhatuksi v. 235
j. Kr. korottivat valtaistuimelle. Hän kävi
tarmokkaasti sotaa germaaneja y. m. kansoja
vastaan, mutta joutui riitaan Rooman senaatin
kanssa ja sai surmansa taistellessaan sen
nimittämää vastakeisaria Max imusta vastaan 238. —
2. C. G a 1 e r i u s Valerius M., alhaissukuinen
illyrialainen, jonka keisari Galerius v. 305 nimitti
Ca>sariksi, antaen hänelle Itämaat hallittaviksi.
Kun Galerius nimitti toisen hallitsijatoverinsa
Liciniuksen seuraajakseen, otti M. itse
Augustuksen nimen, mutta joutui häviölle taistelussa
Lici-niusta vastaan ja kuoli pakomatkalla 313. E. Il-l.

Maxmo 1. M a k s m o, ks. M a k s a m a a.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:05 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0103.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free