- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
191-192

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mazzoni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

191

Mecheln

—Meckel

192

tiollisen aseman jälleen kiristyessä erosi 1908.
M., joka jo 1872 v:n valtiopäivillä oli edustajana
porvarissäädyssä sekä 1876 korotettiin
aatelissää-tyyn. on 1877-78 v:n valtiopäivistä alkaen
toiminut tämän säädyn huomattavana jäsenenä
valtiopäivillä; 1909-13 nyk. eduskunnan jäsen. M. on
toiminut useitten valiokuntain, erittäinkin
valtiovarainvaliokunnan ja nyk. eduskunnassa
perustuslakivaliokunnan sekä 1899
asevelvollisuus-valiokunnan puheenjohtajana, ja hänen
vaikutuksensa valtiopäivillä on aina ollut erittäin suuri.
Oltuaan 1880 perustetun liberaalisen puolueen
johtomiehiä M. tämän puolueen hajottua ei
lukeutunut millinkään erityiseen puolueeseen, kunnes
edustajantoimensa johdosta nyk. eduskunnassa on
yhtynyt ruots. kansanpuolueeseen. M tn toiminta
maan hallituksessa on niinikään ollut erittäin
suuriarvoinen; m. m. hän aikoinaan johti
neuvotteluja Venäjän raha-asiain ministerin kanssa
Venäjän ja Suomen kauppasuhteiden järjestämisestä
sekä oli ven. ministerin Gortsakovin kanssa
Madridissa neuvottelemassa Venäjän ja Espanjan
uudesta, Suomellekin tärkeästä kauppasopimuksesta.
Senaatissa ollessaan M. on laatinut tärkeitä
mietintöjä tai antanut huomattavia lausuntoja useista
mitä tärkeimmistä kysymyksistä sekä tehnyt
huomattavia aloitteita, m. m. aiotun uuden
Hallitusmuodon luonnoksen, joka 1907 senaatin
ehdotuksena julkaistiin. M. on ollut jäsenenä useassa
valtion komiteassa, ollut edustajana
kirkolliskokouksissa 1886 ja 1893, pankkivaltuusmiehenä
1877-82, toiminut Helsingin kaupungin
val-tuusmiehenä 1S75-78 ja 1891-99 (suurimman
osan tästä ajasta valtuuston puheenjohtajana),
toiminut useiden yhdistysten jäsenenä tai
puheenjohtajana (m. m. Suomen taideyhdistyksen
puheenjoht.) sekä ollut taloudellisissa yrityksissä
mukana y. m. Harvinaisen kykynsä, puhetaitonsa,
laajan kokemuksensa ja tietomääränsä sekä
ehdottoman perustuslaillis-vapaamielisen kantansa
vuoksi M. Suomen oikeustaistelussa syystä on
esiintynyt ensimäisenä johtomiehenä. Laajat
tuttavuus-suhteet, harvinainen kielitaito ja esittämiskyky
sekä kirjalliset tuotteet ovat tehneet M :n nimen
Suomen ulkopuolellakin sangen tunnetuksi ja
arvossa pidetyksi (niinpä on joskus puolivirallisesti
pyydetty hänen lausuntoaan tärkeistä
kysymyksistä), samalla kuin hänen isänmaallinen
toimintansa erityisesti on hänelle hankkinut
Venäjän suomivihollisten vihamielisyyden. M. on nyk.
rauhanliikkeen liuomatuimpia edustajia; hän on
tehokkaasti ottanut osaa n. s.
rauhankongressei-hin y. m. M:n teoksista, joille on ominaista
älyllisyys ja loistava esitystaito,
mainittakoon: ,.Om statsförbund oeh statsunioner"
(väi-tösk. 1873), ..Précis du droit public du
Grand-duehé de Finlande" (1886: myös ven. ja engl.),
..Das Staatsrecht des Grossfiirstentums Finnland"
(n. s. Marquardsenin kokoelmassa 1889) sekä
joukko huomattavia kirjasia (suurin osa on
ilmestynyt myöskin suomeksi, jotkut venäjäksi ja
ranskaksi), kuten „Finlands grundlagars innehåll"
(1896), „Till frågan om Finlands autonomi och
grundlagar" (1903), „01ika meningar i
rysk-finska frågor" (1908), „De rättsliga
förhàllan-dena mellan Ryssland och Finland" (1909),
..Granskning af den ryskä lagen af den 17 (30)
juni 1910". M. on toimittanut kokoelman Suomen
perustuslakeja ja järjestäviä asetuksia. Kokoelma-

teos „Suomi 19:llä vuosisadalla" on M:n johdolla
julkaistu. R. E.

Mecheln [mëlieln] (flaam. Meclielen, ransk.
Malines), kaup. Belgiassa, Antverpenin
maakunnassa, Scheldeen laskevan Dylen ja Louvain’ista
Antverpeniin vievän kanavan varrella, monen
rautatien risteyksessä; 59,372 as. (1910). M. on
leveäkatuinen, kauniisti rakennettu.
Rakennustaiteellisesti ja historiallisesti mieltäkiinnittävä
on tuomiokirkko S:t Rombaud (aloitettu
1100-luvulla, valmis 1400-luvulla, torni vielä
keskeneräinen, 99 m korkea) on goottilaisen
rakennustaiteen mestariteoksia; se sisältää m. m. Van
Dvckin alttaritaulun. Parissa muussa kirkossa
(Notre Dame ja S:t Jean) on Rubensin tauluja.
M. on Belgian kirkollinen keskus, sillä M :n
arkkipiispa on valtakunnan kirkon primas. M :ssä
on pari pappisseminaaria, kasvit, puutarha,
arvokas kaupunginarkisto ja siihen liitetty kirjasto.
—- Taloudellinen toiminta on hiljaista;
vanhastaan kuuluisat ovat M:n pitsit, lisäksi
valmistetaan pellava-, hamppu- ja villatavaroita,
huonekaluja, öljyjä; huomattavat ovat valtion
rauta-tienkonepajat. Kauppa yllämainituilla tuotteilla
melkoisen vilkas. -— M:n nimi oli keskiajalla
Machlinia 1. Malinas; se kasvoi 700-luvulla S:t
Rombaud’n luostarin ympärille. M. joutui 915
L;égen piispoille, sittemmin Brabantin herttuoille.
Alankomaiden vapaussodassa sekä sodissa
1600-ja 1700-luvuilla M. kärsi suuria vaurioita. V.
1804 Napoleon revitti M :n linnoitukset. E. E. K.

Mechithar (1676-1749), armeenialainen munkki,
joka tutustuttuaan länsimaiden kirkolliseen
elämään ja sivistykseen otti elämänsä tehtäväksi
kansansa uskonnollisen ja henkisen kohottamisen
koulutoimen ja kirjallisuuden kautta. 1695 hän
liittyi unieerattuihin armeenialaisiin, jotka
tunnustavat Rooman paavin vallan; sen johdosta
vainottuna hän siirtyi Konstantinopolista
Venetsian alueelle ensin Moreaan, sitten 1717 San
Lazzaron saarelle Venetsiassa, jossa hän perusti
luostarin ja munkiston. Tämä
Mechitarilais-t e n veljeskunta on tieteellisistä ja kirjallisista
harrastuksistaan tullut miltei yhtä kuuluisaksi
kuin Ranskan mauriinit. Se on julkaissut
painosta sekä länsimaista kirjallisuutta
armeenian-kielellä että muinais-armeenialaista kirjallisuutta
rikkaan kirjastonsa vanhojea käsikirjoitusten
mukaan. Emäluostarilla on haaraosastoja
kaikissa Euroopan maissa, joissa armeenialaisia on
runsaammin, sekä kouluja ja kasvatuslaitoksia,
joissa nuoriso saa länsimaista sivistystä. Vei
jistö on erittäin tehokkaasti edistänyt Armeenian
kansan ja kirkon elämää viime vuosisatojen
aikana (ks. Armeenian kirkko). J. G.

Mechitharilaisten veljeskunta ks. M e c h
i-t h a r.

Meckel [mekol], Jakob Klemens
(1842-1906), saks. sotilas, tuli upseeriksi 1862 ja otti
osaa 1870-71 v:n sotaan: toimi 1884-88
Japanissa sota-akatemian opettajana ja yliesikunnan
järjestäjänä valmistaen siten japanilaisten
voittoja 1904-05: Saksaan palattuaan yleni
kenraalimajuriksi ja brigadinpäälliköksi 1896. jolloin erosi
sotapalveluksesta; teoksia: „Grundriss der
Tak-tik" (1877), ..Allgemeine Lehre von der
Truppen-führung im Kriege" (1881).

Meckel [mekol], Johann Friedrich
(1781-1833), saks. anatomi, oli professorina Hai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:40 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0108.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free