- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
193-194

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mecklenburg ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

193

Mecklenburg

194

lessa v:sta 1808 alkaen kuolemaansa saakka.
Hänen toimialansa oli erittäin laaja ja häntä
voidaan pitää eläinanatomian ja epämuodostus-opin
perustajana Saksassa. Tärkeimmät julkaisut:
..Beiträge zur vergleichenden Anatomie" (2 nid.,
1808-12), ,,Handhuch der pathologischen
Anatomie" (2 nid., 1812-18), ..Handbucli der
mensch-liehen Anatomie" (4 nid., 1815-20), „Tabulæ
ana-tomico-pathologicæ" (1817-26), „Descriptio
mon-strorum" (1826) sekä klassillinen teos „System
der vergleichenden Anatomie" (5 nid., 1821-30,
epä-täyd.). Toimitti sitä paitsi „Deutsches Archiv
f ii r Pbysiologie"-aikakauskirjaa, jonka jatkona
oli (1826) „Archiv fiir Anatomie und
Physio-logie". E. Th-n.

Mecklenburg [meklenburhj] (oikeammin
Meklenburg’i, alue Pohjois-Saksassa, Itämeren
rannalla, Elben itäpuolella. M. jakaantuu kahteen
suurherttuakuntaan (jotka lisäksi omistavat
muutamia pieniä alueita Preussin rajojen
sisäpuolella) : M.-S c h w e r i n, 13,127 km2, 639,958 as.
(1910) ja M.-S t r e 1 i t z, 2.930 km2, 106.442 as.
(1910). Edellinen käsittää Sclnverinin ja
Giistro-win herttuakunnat, Rostockin piirikunnan,
Schwe-rinin ruhtinaskunnan ja Wismarin lierrakunnan,
jälkimäinen Strelitzin herttuakunnan (1.
Stargar-din piirikunnan) M.-Sch\verinin kaakkoispuolella
sekä Ratzeburgin ruhtinaskunnan sen
luoteispuolella, Traven suun varrella. — M. kuuluu
Poli-jois-Saksan alankomaahan. Sen kautta kulkee
luoteesta kaakkoon Baltilainen järviselänne, joka
täällä on 40-50 km leveä ja täyttää suurimman
osan maasta. Se on 60-100 m korkea; korkein
kohta M.-Strelitzissä oleva Helpter Berg 179 m.
Maiseman luontoon on jääkausi ratkaisevasti
vaikuttanut. Siitä kertovat
murtokivisoramuodostu-mat, vierinkiviharjut ja harvinaisen monet
järvet. Vuoriperusta on paleozooinen; sen päällä on
liitu-, tertiäärisiä y. m. nuorempia kerrostumia.
Rannikko (228 km pitkä) on enimmäkseen loiva
(paitsi paikoitellen, kuten Doberanin luona),
harvasaarinen (tärkein saari Poel) ja -lahtinen
(huomattavin Wismarin-mutka). Ilmasto
mantereinen; v:n keskilämpö n. +8°C, erotus
kylmimmän ja lämpimimmän kuukauden välillä
rannikolla (Rostockissa) 18,s°C, sisämaassa
(Neu-Stre-litzissä) 19,7°C. Länsiosissa sataa n. 650 mm.
itäosissa 550 mm. — Järviä ja isompia lampia on
yli 600; ne peittävät 850 km2 1. 5,s% M:n
pinta-alasta. Suurimmat ovat Müritz-See (133 km’),
Schweriner See ja Plauer See. Jokia on paljon,
mutta pieniä; useimmat laskevat Elbeen.
Pisimmät ovat Elde (220 km), joka tulee Miiritz- ja
Plauer See järvistä ja laskee Elbeen Dömitzin
luona, sekä Warnow (130 km), joka laskee
Itämereen muodostaen Breitling nimisen haffin.
Elbe koskettaa kahdessa kohdin M.-Schwerinin
lounaisrajaa. Yllämainitut joet ja pari muuta
ovat kuljettavia; useita kanavia.
Metsäkasvulli-suutta 18.8%, hiekkanummia ja soita 9,s %
pinta-alasta (1900).

Alasaksaa puhuva väestö on sekarotua,
germaanilaisten ja germaanilaistuneitten vendien
jälkeläisiä. V. 1900 maalla asui 52%,
kaupungeissa 48 % väestöstä. Asukastiheys (M.-Schwe
rinissä 48,s, M.-Strelitzissä 36,s henkeä km2:llä)
on alhaisempi kuin missään muussa Saksan
valtiossa (Saksassa keskimäärin 120 henkeä km2:llä).
Väestön lisääntyminen on niinikään tavattoman
7 VI. Painettu 15/i« 13.

pieni (1871-1900 9%; Koko Saksassa sam. ajalla
37,a%) ja sekin tuli kokonaan kaupunkien osalle;
maaseudulla väestön lukumäärä joko vähentyi
(ritaritilöillä 11,7%) tai pysyi paikoillaan. Tämä
asiaintila johtuu onnettomista
maanomistusoloista. Talonpojilla ei ole maata, vaan se
kuuluu ruhtinaalle (M.-Schwerinissä 42,« %,
M.-Strelitzissä 56% alasta), aatelistolle ja kaupungeille.
Talonpojat olivat v:een 1820 maaorjia ja nyt he
ovat kruunun tai aateliston vuokramiehiä. Heiltä
puuttuu myös kunnalliset ja valtiolliset oikeudet.
Siirtolaisuus oli viime vuosisadan jälkipuoliskolle
asti hyvin suuri, mutta nykyään mitätön (1911:
119 henkeä). — Uskonto on evankelinen; 1905
sitä tunnusti 97,5 % väestöstä.
Roomalais-kato-lisia oli 14,592, juutalaisia 1,780. —
Kansanopetusta varten on n. 1,500 kansakoulua. Korkein
sivistyslaitos on Rostockin yliopisto (955
ylioppilasta kevätlukuk. 1912).

Pääelinkeino on maatalous, jota harjoittaa n.
45 % väestöstä. Peltoa M.-Schwerinissä on
57,4%, M.-Strelitzissä 47,s% pinta-alasta;
niitty-ynnä laidunmaan vastaavat luvut: 13,6%, 10%
(1900). Tärkeimpien viljelyskasvien sato 1911:
rukiin O.sn, kauran 0,s, vehnän 0,is, perunan 0,9s
milj. ton. Sadosta riittää paljon vietäväksi.
Karjanhoito tuottaa myös paljon yli oman tarpeen.
V. 1907 hevosia oli 124,641, nautakarjaa 429,732,
sikoja 664,230, lampaita 517,123. — Kalastus on
huomattava sivuelinkeino. -— Mineraalikunnan
tuotteista kannattaa mainita vain kalkki, savi ja
keittosuola. Turvetta käytetään polttoaineena. —
Teollisuustyöväestöstä 3/4 on käsityöläisiä.
Tehdasteollisuus jalostaa etupäässä maatalouden
tuotteita. Melkoinen sahateollisuus saa raaka-aineet
osaksi omista metsistä, osaksi Skandinaaviasta.
Vientitavarat ovat maatalouden-, tuontitavarat
teollisuudentuotteita, siirtomaantavaroita,
kivihiiltä y. m. Rostock ja Wismar ovat tärkeimmät
kauppakaupungit. M:n satamissa selvitettiin 2,7
milj. netto-rek.-ton. 1909; oma kauppalaivasto
käsitti 36,574 netto-rek.-ton. 1912. —
Rautatieverkon pituus 1910: 1,413 km (asukasmäärään
nähden enemmän kuin muualla Saksassa).

Hallitusmuoto, hallinto ja oikeudenhoito.
Perustuslain mukaan v:lta 1755 molemmat
suurherttuakunnat ovat miehenpuolelta perinnöllisiä,
rajoitettuja monarkioja. Ruhtinassuvut ovat läheistä
sukua -toisilleen ja perivät toinen toisensa. Jos
molemmat suvut sammuvat, siirtyvät kruunut
Preussille. — Korkein hallinnollinen
keskusvirasto M.-Schwerinissä on neljä ministeriötä,
joiden päämiehet muodostavat valtioministeriön.
M.-Strelitzissä on valtioministerin johtama
val-tioministeriö korkein hallinnon edustaja. —
Molemmilla suurherttuakunnilla on v:sta 1528
yhteiset valtiopäivät, Landesunion. Se jakaantuu
Ritterschaftiin (jonka itseoikeutettuja jäseniä on
liki 800 ritaritilan omistajaa) ja Landschaftiin
(kaupunkien edustajat, pormestarit;
M.-Schweri-nistä 42, M.-Strelitzistä 7), jotka muodostavat,
M:n. Wendenin ja Stargardin piireihin
jakaantuneina, yhden kamarin ja äänestävät pääluvun
mukaan. Maalaisväestöllä ei ole minkäänlaisia omia
edustajia. Ratzeburgin ruhtinaskunta (jolla on
oma 21-jäseninen eduskuntansa) ja
Neu-Streli-tzin kaupunki, joilla ei ole edustajia
valtiopäivillä, ovat välittömästi suurherttuan hallinnon
alaisina. Landesunion kokoontuu kerran v:ssa,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0109.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free