- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
195-196

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mecklenburg ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

195

Medalji—Meddah

196

vuoroin Sternbergissä ja Malchinissa; istuntojen
väliaikoina sillä on Rostockissa edustajanaan
9-jäseninen valiokunta. — Tilapäisesti, erikoisia
kysymyksiä pohtimaan kokoontuu suurherttuan
kutsusta Konvokationstage ja tarpeen vaatiessa,
ilman kutsua Deputationstage (Landes-,
Kreis-ja Amtskonvent). — Paikallishallinto
ruhtinaallisilla tiluksilla on suurherttuain paikallisten
virastojen (Domanialämter) käsissä. Aateliset
hoitavat sitä omilla tiluksillaan itse; tärkeämmissä
kysymyksissä heitä edustavat valitut
Polizeiäm-ter. Niitä kaupungeissa vastaa
Magistratskolle-giurn (jäsenet useimmissa kaupungeissa valitsee
suurherttua). Kunnallisia asioita varten
kaupungeissa on Biirgerrepresentation (Rostockissa
Ilun-dertmänner) ja maaseudulla ainoastaan
ruhtinaallisilla tiloilla uuden kunnallisasetuksen mukaan
Dorfgemeinde. — Saksan liittoneuvostossa
M.-Schwerinillä on 2 ääntä, M.-Strelitzillä 1 ääni.
Saksan valtiopäiville edellinen lähettää 6
edustajaa, jälkimäinen 1 edustajan. ■— Korkein
kirkollinen hallinto on suurherttuain käsissä, jotka
hoitavat sitä Oberlcirchenratin (M.-Shwerinissä)
ja Konsistoriumm (M.-Strelitzissä) kautta. —
Molempien herttuakuntain korkein oikeusaste on
yhteinen Oberlandesgericht, Rostockissa; sen
alaisina M.-Schwerinissä on 3 Lavdgericlite ja
43 Amtsgerichte nimistä tuomioistuinta;
M.-Strelitzissä vastaavat luvut ovat 1 ja 10. —
Raha-asiat. M.-Scli\verinillä on kolme toisistaan
eroteltua valtionrahastoa ja tulo- ja menoarviota.
Suurin on hallitsijan; tulot (domeenista,
varsinaisista veroista y. m. s.) ja menot (varsinaiset
valtion menot, matrikulaarimaksu y. m.)
päättyivät tiliv. 1910-11 26,4 milj. mk:äan.
Hallitsijan ja valtiopäiväin yhteinen tulo- ja menoarvio
päättyi sam. v. 7.8 milj. mk:aan. Valtiopäiväin
yksin määrättävä tulo- ja menoarvio on aivan
mitätön eikä sitä julkaista. Valtiovelka 166 milj.
mk. (1911). — M.-Strelitzin tuloarvio 5,s milj.
mk., menoarvio 5.» milj. mk. (1910-11),
valtiovelka 2.» milj. mk. (1910). — Molempien
suurherttuain vaakuna on samanlainen: musta,
kruunattu hopeasarvinen häränpää; molempain
maiden värit: sininen, keltainen, punainen. —
M.-Schwerinin hallituskaupunkeina ovat
Schwerin ja L u d w i g s 1 u s t, M.-Strelitzin N e
u-s t r e 1 i t z. E. E. K.

Historia. Vanhimpaan aikaan nyk. M:ssa
asui germaaneja. Heidän jätettyään maan tuli
sijaan slaaveja 6:nnella vuosis.: länsiosaan maata
asettui obotriitteja, itään lutitzeja (vilzejä),
lounaiseen redareja. Saksan kuningas Henrik I
kukisti M:n slaavilaiset n. 930 ja aloitti heidän
käännyttämisensä kristinuskoon, jota työtä Otto
I Suuri jatkoi hiippakuntia perustamalla.
Kuitenkin M:n asukkaat taas vapautuivat sekä
palasivat pakanuuteen. Vasta 1160 Saksin herttua
Henrik Leijona kukisti obotriitit lopullisesti,
sijoitti maahan saksalaisia uutisasukkaita ja
perusti Schwerinin hiippakunnan. Obotriittien
ruhtinas Pribislav sai kuitenkin pitää heidän maansa
lääninä; hänestä polveutuu vieläkin hallitseva
ruhtinaallinen suku. Vv. 1202-27 M. maksoi
veroa Tanskan kuninkaalle Valdemar Seierille.

V. 1229 M., joka silloin käsitti vain
kolmanneksen nyk. alueestaan, jaettiin neljään, eri
sukuhaarojen hallitsemaan osaan; näistä jäi 1436
ainoastaan yksi, n. s. M:n sukuhaara, jäljelle, joten

toisten alueet joutuivat sille. Sen jäsenet olivat
jo ennen liittäneet M:iin uusia maita (Stargardin.
Schwerinin) ; 1348 Albrekt II sai M:n herttuan
arvon. M:n herttuoista mainittakoon Albrekt III,
joka 1364-89 oli Ruotsin kuninkaana (ks.
Albrekt Mecklenburgilainen); hän
hallitsi M :ssa 1384-1412. Johan IV ja Albrekt V, jotka
hallitsivat yhdessä, perustivat Rostockin yliopis
ton 1418. Evankelinen oppi tunnustettiin valtion
uskonnoksi 1549. V:sta 1555 M. oli enimmäkseen
jaettuna kahteen osaan, M.-Schweriniin ja
M.-Güstrowiin. — Kun näiden maiden herttuat, Aadolf
Fredrik ja Johan Albrekt II olivat
kolmikymmenvuotisessa sodassa pitäneet Tanskan puolta,
antoi keisari Ferdinand II heidän maansa
Wal-lensteinille, joka karkoitti herttuat 1628. Kustaa
Aadolf asetti heidät jälleen arvoonsa 1631, ja
keisari tunnusti heidän oikeutensa Praagin rauhassa
1635. Westfalenin rauhassa 1648 heidän täytyi
luovuttaa Ruotsille Wismarin kaupunki sekä
Poe-lin ja Neuklosterin piirit, mutta he saivat
korvaukseksi sekulariseeratut hiippakunnat
Schwerinin ja Ratzeburgin y. m. Varsinkin
talonpoikais-sääty oli kärsinyt sodassa ja suurimmaksi osaksi
menettänyt vapautensa. -—- Güstrowin haara
sammui 1695. — V. 1701 Hampurin sopimuksessa M.
jaettiin M.-Sclnveriniin ja M.-Strelitziin. V. 1755
annettiin M.-Schwerinissä n. s. perustuslaillinen
perintösopimus, joka (M.-Strelitzinkin siihen
yhdyttyä) on perustuksena M:n nykyiselle
valtiosäännölle. Fredrik Frans I (1785-1837) sai 1803
Wismarin, Poelin ja Neuklosterin lainan
panttina takaisin Ruotsilta ja otti, samaten kuin
M.-Strelitzin herttua Kaarle, 1815 suurherttuan
arvonimen. Fredrik Frans IV:n aikana (v:sta
1897) Ruotsi 1903 luopui oikeudestaan Wismarin
y. m. takaisinlunastamiseen.

M. on viime aikoihin saakka jäänyt takapajulle
muusta Saksasta, kun hallitukset ja ritaristo ovat
koettaneet ylläpitää vanhaa tilaa. V. 1820
tapahtuneen talonpoikain vapautuksen jälkeen heidän
tilansa ei suuresti parantunut. Kauppaa ja
teollisuutta ehkäisivät rajoittavat määräykset. V. 1848
tapahtuneiden levottomuuksien johdosta
suurherttuain (Fredrik Frans TI:n M.-Schwerinissä ja
Georgin M.-Strelitzissä) täytyi luvata uusi valtio
sääntö, ja sam. v. kokoontui perustuslakia säätävä
kokous. Sen laatima perustuslaki julkaistiin kui
tenkin vain M.-Schwerinissä; sitä vastustivat
m. m. M.-Strelitzin hallitus sekä ritaristo, ja
sittenkuin Saksan liittokunnan asettama
sovinto-oikeus oli julistanut sen pätemättömäksi, se pe
ruutettiin, ja täydellinen taantumus seurasi.
M.-Schwerin otti osaa 1866 v:n sotaan Preussin
puolella. Molemmat valtiot tulivat jäseniksi
Pohjois-Saksan liittokuntaan 1867, Saksan
tulli-yhdistykseen 1868 ja Saksan valtakuntaan 1871.
Sen jälkeen on myönnetty elinkeino- ja
uskon-vapaus; jo 1S67 M.-Schwerinissä annettiin
kruununtilojen vuokraajille perinnöllinen
vuokru-oikeus. [Witte, ,,Mecklenburgische Geschichte".]

G. R.

Medalji ks. M i t a 1 i.

Medaljonki (it. medaglione), korko- tai
valokuva tai maalaus pyöreässä tai soikeassa kehyk
sessä; miniatyyrikuvan, hiuskiehkuran v. m.
muistoesineen ympyriäinen tai soikea kotelo.

Meddah [-ä-J (arab., = ylistyspuhuja, turk. myös
= sadunkertoja), itämaiden kahviloissa tavallinen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0110.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free