- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
197-198

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Medeia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

197

Medeia—Medici

198

henkilö, joka elättää itseään
ammattisadunkerto-jana.

Medeia [mc-], lat. Mëdë’a, kreik. taruhenkilö,
Aian kuninkaan Aieteen tytär, rakastui
Argo-nauttien päällikköön Iasoniin ja auttoi häntä
taioillaan suorittamaan Aieteen määräämät
ihmeelliset ansiotyöt ja anastamaan kultataljan;
seurasi sitten Iasonia hänen kotimatkallaan.
Iolkoksessa M. vehkeillään sai aikaan Iasonin
vainoojan, kuningas Peliään surman.
Karkoitet-tuina Iolkoksesta Iason ja M. turvautuivat
Ko-rinthokseen. Siellä Iason kihlasi kuningas
Kreo-nin tyttären Kreusan. Hyljätty M. surmasi
kostoksi sekä Kreusan että omat Iasonille
synnyttä-mänsä lapset ja pakeni sitten siivekkäiden
käärmeiden vetämissä vaunuissa Ateenaan, jossa
hänestä tuli kuningas Aigeuksen puoliso; toisen
tarun mukaan hän palasi Aiaan. ks.
Argo-nauttien retki. M. on päähenkilönä
Euri-pideen samannimisessä tragediassa; uudella ajalla
ovat m. m. Corneille ja Grillparzer käsitelleet
hänen taruansa murhenäytelmissä. 0. E. T.

Medelpad [mëdelpäd], maakunta Ruotsissa,
Norrlaunissa, Pohjanlahden rannalla; 7,490 kmJ,
101,192 as. (1911), 14 km2:llä. — M. on 130 km
pitkä idästä länteen, 85 km leveä etelästä
pohjoiseen. Se on kaunisluontoista, epätasaista maata,
joka lännestä päin, Jämtlandin rajoilta 300-400
m:stä alenee silpoutuneelle rannikolle päin;
tämän edustalla ovat Alnö ja Brämö nimiset
saaret. Järviä on paljon (suurimmat Holmsjön
50 km2 ja Leringen), yhteensä vettä on n. 447 km2.
Ljungan ja Indal-joki ovat tärkeitä uittoväyliä,
ja niiden laaksoissa ovat M:n suurimmat
asutuskeskukset. M:n huomattavin tuote on puutavarat.
Sahateollisuuden keskusta on yllämainittujen
jokien suiden välissä oleva Sundsvall. Muista
teollisuuslaitoksista mainittakoon 1912 perustettu
suurenmoinen typpitehdas Ljunganin varrella.
Sundsvallin ympärillä olevan sahateollisuusalueen
käsittävä käräjäkunta on Ruotsin taajimmin
asuttuja alueita (116 as. knr:llä). Väestö lisääntyi
1870- ja 1880-luvuilla ripeästi suuren
synty-neisyyden ja maahanmuuton johdosta, mutta
lisääntyminen on nykyään pienempi kuin
keskimäärin Ruotsissa. — M. muodostaa
Angerman-landin keralla Västernorrlands Iän
(ks. t.) nimisen läänin (vista 1810). (E. E. K.)

Medelplan, Daniel ks.
Kirjapainotaito.

Medenimijät (Nectarinidce) vastaavat
Vanhassa maailmassa Ameriikan kolibreja. M:n kieli
on sangen pitkä ja venyvä, pitkittäisuurteinen
ja päästään kaksijakoinen. Höyhenistö on
useimmiten kiiltävän metallihohteinen. Elävät
kukkien teriössä oleskelevista hyönteisistä ja
kukkien medestä. Ruokaa hakiessaan ne eivät
kuitenkaan räpyttele yhdessä kohtaa niinkuin ko
librit, vaan riippuvat tiaisten tapaan jaloillaan
oksista. Ryhmän n. 120 lajia ovat levinneet
suurimpaan osaan Afrikkaa ja Intiaa sekä
Sunda-saarille, Uuteen-Guineaan ja
Pohjois-Austraa-liaan. Afrikkalaisista on tärkein v i u h k
a-pyrstö (Promerops caffer), ryhmän kookkain,
tavattoman pitkäpyrstöinen laji. Intiassa ja
Ma-lajin saaristossa asustavista mainittakoon
pitkä-nokkainen kääpiöhämähäkinsyöjä
(Ara-chnothera longirostris). E. VV. S.

Medevi [më-J, Ruotsin vanhimmat terveysläh-

teet, Itä-Göötanmaalla, Vetternin rannalla Västra
Ny nimisessä pitäjässä, 18 km rautatiematkaa
Motalasta pohjoiseen. Raudanpitoisia lähteitä on
kolme; ensimäisen niistä Urban Hjärne (jonka
muistopatsas on kylpylän puistossa) otti
käytäntöön 1677. Kylpyvieraiden luku kylpykautta
kohti (niitä on kaksi kesässä) on n. 1,100. M:n
omistaa yhtiö. (E. E. K.)

Media ks. M e e d i a.

Mediaani (lat. mcdiä’nus = keskessä oleva).
1. Suora viiva, joka kolmiossa yhdistää
kärkipis-teer. ja vastakkaisen sivun keskipisteen. Kolmion
3 m:ia leikkaa toisensa samassa pisteessä,
kolmion painopisteessä, niin että
kärjenpuo-linen osa m:sta on 2 kertaa vastakkaisen
sivun-puolista osaa suurempi. U. 8:n.

2. Mediaa n itaso (kasvit, ja eläint.)
-keskitaso.

Mediaatti (< lat. medium = välirengas),
välillinen; entisessä Saksan valtakunnassa sellaisen
alueen nimitys, joka ei ollut välittömästi
valtakunnan alainen, vaan jonkun valtakunnansäädyn
alainen; vastakohta: immediaatti (ks. t.).
— Mediatiseerata, tehdä mediaatiksi,
välilliseksi, riippuvaiseksi. Entisessä Saksan
valtakunnassa mediatiseerauksella tarkoitettiin sitä.
että itsenäinen valtakunnansääty (ruhtinas, kau
punki, j. n. e.) alistettiin jonkun suuremman
valtion suvereenisuuden alaiseksi. Sen
mediati-seerauksen johdosta, joka pantiin toimeen 1803.
1806 ja 1815 (Wienin kongressissa) väheni valta
kunnan välittömien maa-alueiden luku 296:stn
38:ksi, vapaiden valtakunnankaupunkien luku
4:ksi. Niistä mediatiseeratuista, joiden esi-isillä
on ollut valtakunnan välitön alue, käytetään nyt
nimitystä Standesherren. Nämä nauttivat
vieläkin erikoisia privilegioita (m. m. he ovat vapau
tettuja asevelvollisuuden suorittamisesta) ja ovat
syntyperänsä puolesta hallitsevien
ruhtinassukujen jäsenten vertaiset. ./. F.

Mediæ [-ië] nimityksellä tarkoitetaan
kieliopissa vanhastaan g-, d- ja 6-äänteitä. Nimitys
on johtunut siitä, että vanhat grammatikot
arvelivat näiden konsonanttien olevan ikäänkuin
tenues- (k, t, p) ja aspiratae- (kh, th, ph)
äänteiden keskivälillä (lat. medius = keskivälillä
oleva).

Mediantti (lat. medius = keskimäinen), 3:s sä
vei asteikossa. Nimensä se on saanut siitä, että
sävellajin tärkeimmät sävelet, toonika ja domi
nantti, m:n välityksellä yhtyvät melodiseksi
tahi soinnulliseksi kokonaisuudeksi, esim.
c(T)—e(M)—g(D). M :11a on merkitystä myös
rinnakkaisten sävellajien yhtymäkohtana. I. I\.

Medicago ks. M a i 1 a n e n.

Medici [mëditsi], kuuluisa, porvarillista alku
perää oleva firenzeläinen suku. joka 1400-luvulla,
säilyttämällä tasavaltaiset muodot, pääsi
Firenzen valtion johtoon ja 1500-luvulta alkaen
hallitsi Toscanaa perinnöllisellä suvereenisella
vallalla, sekä erityisesti on kuuluisa
sivistvsharras-tuksistaan. Suku mainitaan jo 1100-luvulla, ja
1300-luvulla sillä oli huomattava sija ylemmän
porvariston keskuudessa. Varsinkin
pankkiiriliikkeellä se hankki itselleen suuren omaisuuden.
Cosimo Vanhemmasta (ks. Medici 2.)
polveutuva haara hallitsi, paria lyhyttä väliaikaa
lukuunottamatta, v:een 1537, jolloin valta siirtyi
nuoremmalle, Cosimon veljestä Lorenzosta pol-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0111.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free