- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
199-200

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Medeia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

199

ventuvalle haaralle. Se hallitsi (v:sta 1569
Toscanan suurherttuan arvolla) v:een 1737, jolloin
se sammui, mutta sivuhaaroja on M:n suvusta
olemassa vieläkin. Tähän sukuun ovat myös
kuuluneet muutamat paavit, joista mainittakoon Leo
X ja Klemens VII (ks. n.), edellinen Lorenzo dei
M:n (,.il Magnifico"n) poika, toinen hänen
vel-jenpoikansa. Suvun mahtavuuden varsinainen
perustaja oli 1. Giovanni d’A verardo dei
M. (de’ M.) (1360-1429). Hän laajensi suvun
pankkiiriliikettä, puuhasi alempain säätyjen
hyväksi toimeenpantavaa tasaisempaa verotusta ja
joutui siten ristiriitaan ylimystön kanssa.

2. Cosimo dei M., myös Cosimo
Vanhempi (1389-1464), edellisen poika, avusti
aikaisin isäänsä hänen pankkiiriliikkeessään ja
ryhtyi hänen kuoltuaan johtamaan
kansanvaltaista oppositsionia ylimystöä vastaan. Samalla
Cosimo, ollen innokas taiteiden harrastaja,
laajensi vaikutusvaltaansa myös anteliaasti
avustamalla taiteilijoita; kaupungin hallitukselle hän
antoi lainoja sen ollessa rahantarpeessa. V. 1433
ylimyspuolue vangitsi sekä karkoitti hänet
maanpakoon, mutta jo seur. v. hänen vastustajansa
vuorostaan karkoitettiin, ja Cosimo palasi sekä
johti sitten kuolemaansa saakka tasavallan
politiikkaa. Itse hän pysyi näennäisesti syrjässä,
mutta osasi toimittaa kaikki tärkeämmät virat
puoluelaistensa käsiin. Hän oli viisas ja sitkeä
sekä käytti vihollisiansa vastaan
väkivaltaisim-piakin keinoja; rikkautensa avulla hän ylläpiti
valtiollista vaikutusvaltaansa. Hän kaunisti
Firen-zeä komeilla rakennuksilla ja taideteoksilla;
hänen aikanaan vaikuttivat taiteilijat Donatello,
Brunelleschi, Ghiberti, Luca della Robbia y. m.
C. tarjosi turvapaikan turkkilaisten tieltä
pakeneville kreikkalaisille oppineille, edisti
Marsi-lio Ficinon toimittamaa Platonin latinalaista
käännöstä, perusti n. s. platonilaisen akatemian
sekä Firenzen ensimäisen julkisen kirjaston.

3. Piero dei M. (1416-69), liikanimeltä il
guttoso (it. = luuvaloinen), oli kivuloinen eikä
erittäin vallanhimoinen, peri kuitenkin isänsä
valta-aseman ja kukisti tarmokkaasti salaliiton,
jonka ylimykset 1466 olivat tehneet häntä
vastaan Luca Pitti’n johdolla, sekä pysyi sitten
vallassa kuolemaansa saakka. Oli vähemmän
lahjakas kuin isänsä, mutta luonteeltaan häntä
jalompi.

4. Lorenzo dei M. (1449-92), edellisen
vanhin poika, tunnettu liikanimeltä il m a g n i-

fico (it. =
komeudenhalui-nen, tai = arvonimi ,,yl
häisyys"). Peri veljensä
Giulianon kanssa vallan
isän kuollessa. Lorenzo oli
ulkomuodoltaan ruma ja
luonteeltaan intohimoinen,
mutta hän oli etevä
halli-tusmiehenä ja
diplomaattina, jonka ohessa hänellä
oli suuria runolahjoja sekä
innokasta
taideharrastusta; hän oli saanut
erittäin huolellisen
kasvatuksen. Liikemiesälyä häneltä
puuttui. Toisin kuin
edeltäjänsä hiin vaati
valta-asemansa ulkonaistakin

200

tunnustamista, mutta herätti siten paljon
vastarintaa. Lorenzon viholliset, Pazzi-suku y. m. teki
viit paavi Sixtus IV :n myötävaikutuksella
salaliiton häntä vastaan 1478. Tarkoitus oli murhata
Lorenzo sekä hänen veljensä Giuliano Firenzen
tuomiokirkossa jumalanpalveluksen aikana. Tuuma
toimeenpantiin, mutta vain Giuliano kaatui.
Lorenzo sensijaan pätisi pakenemaan, nostatti kansan
salaliittolaisia vastaan sekä kosti heille verisesti.
Kun paavi tämän johdosta julisti Lorenzon
kirkonkiroukseen ja koko Firenzen interdiktiin, ja
alkaneessa sodassa paavia sekä Napoli’n
Ferdinandia vastaan tasavalta oli kärsinyt
vastoinkäymisiä, lähti Lorenzo Firenzen lähettiläänä
rohkeasti Ferdinandin luo sekä sai rauhan solmituksi
edullisilla ehdoilla; samoin myöhemmin paavin
kanssa (1480). Tämän jälkeen hän muuttamalla
valtiomuodon lisäsi mahtiansa saaden m. m.
ratkaisevan vaikutuksen virkamiesten vaaleihin.
Hänen hallituksensa muuttui sortovaltaiseksi, ja hän
käytti m. m. valtion varoja yksityisten,
tuhlaamisesta rappeutuneiden raha-asiainsa
parantamiseen. Kansaa hän viihdytti toimeenpanemalla
loistavia juhlia. Lorenzon aikana Firenze oli
ulkonaisesti mahtava (sen valta laajeni yli
Toscanan) ja hän esiintyi suhteessa ulkovaltoihin sen
täysivaltaisena hallitsijana. Hänen
avustaminaan useat taiteilijat vaikuttivat Firenzessä
(Benozzo Gozzoli, Botticelli, Verrocchio, nuori
Michelangelo y. m.), hän seurusteli runoilijain ja
oppineiden (Angelo Polizianon, Pico della
Miran-dolan) kanssa ja hän sepitti itse useita
lyyrillisiä runoja, joissa kansanomainen sävy
vallitsee. Lorenzo oli Italian ruhtinasten joukossa
renesanssikauden tyypillisin edustaja. — Hänen
poikansa Piero dei M. (1471-1503) herätti
kansan vihaa itsevaltiudellaan sekä karkoitettiin
veljineen 1494. — Täydellinen kokoelma L. dei
M:n runoelmia ,,Opere di L. de’ M." julkaistiin
1826. [Reumont, „L. de’ M. und seine Zeit";
Aimstrong, „L. de’ M."; Buser, „L. de’ M. als
italienischer Staatsmann"; Lebey, „Essai sur
Laurent de M."]

5. Cosimo dei M., myös Cosimo I 1. Suuri
(1519-74), Toscanan ensimäinen suurherttua;
toista, Cosimo Vanhemman veljestä Lorenzosta
polveutuvaa M.-suvun haaraa, pääsi 1537
herttuaksi ja Firenzen valtion johtajaksi (Alessandro
dei M:n, Lorenzo il Magnificon pojanpojan pojan
jälkeen). Cosimo oli tarmokas ja häikäilemätön
valtiomies, joka verisesti kukisti tasavaltalaisten
viimeisen vapautumisyrityksen. Valloitti 1555
Sienan, jonka Filip II jätti hänelle 1557. Sai
paavilta 1569 Toscanan suurherttuan arvon.
Järjesti hallinnon virkavaltaiseen henkeen; suosi
tieteitä ja taiteita. ■— Sittenkun hänen sukunsa
oli sammunut 1737, sai Toscanan Lothringenin
herttua Frans Stefan, Itävallan Maria Teresian
puoliso. — Sukuun kuuluivat myös

6. Katariina dei M. (Lorenzo il
Magnificon pojanpojan tytär) ks. Katariina
Medici, sekä

7. M a r i a dei M. (Cosimo Suuren
pojan-tjrtär) ks. Maria, Ranskan kuningattaria.

G. R.

Mediciläinen Venus, kuuluisa antiikkinen

Aphroditen (Venuksen) marmorikuvapatsas;
esittää lemmenjumalatarta sirona ja viehkeänä
nuorena naisena, joka seisoo alastomana suojellen

Mediciläinen Venus

Lorenzo dei Medici.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0112.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free