- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
205-206

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Megalepolis ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

205

Megalepolis—Megri

20i;

jat, jotka olivat etsineet turvaa Athenen
temppelistä, minkä rikoksen vuoksi Alkmeonidien suku
tuomittiin karkoitettavaksi Ateenasta. — 2. M.
nuorempi, edellisen pojanpoika, Sikyonin
tyrannin Kleistlieneen (ks. t.) vävy ja ateenalaisen
Kleistheneen (ks. t.) isä, oli Ateenan
puolueriidoissa „rannikkolaisten" (para’lioi)
johtajana, mutta yhtyi 554 e. Kr. „tasankolaisten"
päämieheen Lykurgokseen itsevaltiaaksi
tekeytynyttä Peisistratosta vastaan, jonka he
karkoitti-vat. Myöhemmin kuitenkin liittoutuneet
riitaantuivat, ja M. tarjosi apuaan Peisistratokselle,
joka nai hänen tyttärensä. Mutta
Peisistra-toksen jälleen päästyä itsevaltiaaksi (548 e. Kr.)
kylmenivät hänen ja M:n välit; viimemainittu
liittyi uudelleen tasankolaisiin, ja Peisistratos
karkoitettiin toistamiseen. E. R-n.

Megalepolis [-lë’-] (kreik., = suuri kaupunki),
lat. AIegalö’polis, muinaiskreik. kaupunki
lounaisessa Arkadiassa, Helisson-joen varrella. Kun
Arkadian yhteiskunnat n. 370 yhtyivät
liittovaltioksi, perustettiin Epameinondaan
myötävaikutuksella tämän pääkaupungiksi M. siten, että
40 Lounais-Arkadian kyläkuntaa yhtyi yhdeksi
»suurkaupungiksi", jonka suuruus kuitenkin pian
hävisi seuraavien aikojen myrskyihin. Jäljellä
on M:sta m. m. liittokokouksen avaran
kokoussalin, n. s. Thersilionin sekä siihen läheisesti
liittyvän suuren teatterin jäännökset, ks. A
r-k a d i a. O. E. T.

Megaliittihaudat ks. Esihistorialliset
ajanjaksot, palsta 815.

Megaliittinen (kreik. mcgas = suuri, ja
lithos-kivi), suurista kivistä tehty, esim.
esihistoriallinen muistomerkki.

Megalokastron ks. Kandia.

Megalopolis ks. Megalepolis.

Megalosaurus, suurikokoisia muotoja
käsittävä liskosuku teropodien ryhmää. Takaraajat
eturaajoja puolta pitemmät; reisiluu n. 1 m:n
mittainen. Suurin osa jätteistä, etenkin
hampaita, tunnetaan Englannin jura-kerrostumista.

V. A. K-io.

Megamys, jättiläismäinen fossiilinen jyrsijä
(sarvikuonon kokoa), jonka jätteitä on tavattu
Etelä-Amer iikan plioseenikerrostumista.

V. A. K-io.

Megaptera ks. Ryhävalas.

Megara. 1. Kreik. kaupunki, muinoin
kaupunkivaltio, jonka alueena oli Boiotiaan,
Atti-kaan, Saronin-lahteen, Korinthoksen alueeseen ja
Korintin-lähteen rajoittuva pieni M e gari
s-maakunta (n. 470 km1). Maa on enimmäkseen
karua vuorimaata (pohjoisessa Kithaironin
rinteet, etelässä Geraneia-vuoristo); asukkaat olivat
historiallisena aikana doorilaisia. M:n kaupunki
sijaitsi pienellä tasangolla 2 km
Saronin-lah-desta; tämän rannalla oli satamakaupunki
Ni-saia. M :11a oli 8:nnella ja 7:nnellä vuosis. e. Kr.
sangen huomattava sija kreik. yhteiskuntien
joukossa; sieltä käsin perustettiin
siirtolakau-punkeja niin länteen (Sisilian M. Hyblaia, ks.
alempana) kuin pohjoiseen (m. m. Kalkhedon ja
Byzantion Propontiin rannoilla). Olipa ainakin
ajoittain Salamis-saari M:n hallussa. Sittemmin
M. joutui alakynteen kilpailussa Korinthoksen
ja varsinkin Ateenan kanssa. 7:nnen vuosis.
lopulla ateenalaiset valloittivat Salamiin.
Katkerat M:ssa raivonneet luokkataistelut kuvautu-

vat Theogniin runoissa (6:nnen vuosis.
alkupuolella). 5:nnestä vuosis. alkaen M. on
riita-kapulana ateenalaisten ja peloponnesolaisten
(lähinnä korintholaisten) kesken, nojautuen
milloin toisiin, milloin toisiin. — Tätä nykyä
Me-garis kuuluu eparkhiana Attikan nomokseen,
pääkaupunkina nytkin M. (n. 8,000 as.).
Muinaisuuden muistomerkkejä on m. m. säilynyt
Theagenes nimisen „tyrannin" (7:nnellä vuosis.)
rakennuttaman vesijohdon jäännöksiä. — 2. M.
Hyblaia, Kreikan megaralaisten (n. 730 e. Kr.)
perustama siirtolakaupunki Sisilian
itärannikolla. Sieltä käsin perustettiin Sisilian
etelärannikolle Selinus. N. 483 e. Kr. Syrakusan
hallitsija Gelon hävitti M. Hyblaian; osa
asukkaista siirrettiin Syrakusaan, muut myytiin
orjiksi. ’ o". E. T.

Megaralainen oppikunta ks. M e g a r a n
o p p i k u n t a.

Megaran oppikunta, kreik. filosofinen
oppisuunta, jonka perusti Sokrateen oppilas
Euklides Megaralainen (ks. t.). M. o:n esittämistä
opeista tiedetään kovin vähän varmaa.
Riidanalaista on, tarkoittaako se, minkä Platon
„So-phistes" dialogissaan kertoo eräistä „idean
ystävistä" M. o:aa. Jos niin on, niin tämä oppikunta
on esittänyt opin ideoista, joka oli suoranaisena
valmistuksena Platonin filosofian
perusaattee-seen. Oppikunnan myöhemmistä edustajista
kuuluisin oli Stilpon Megaralainen, joka yhdisti
siihen myöskin kyynillisen oppikunnan
mielipiteitä. A. Gr.

Megaris ks. Megara.

Megaspelaion [-pi’leon] (kreik., = „suuri luola"),
Kreikan suurin ja rikkain luostari Akhaiassa,
Arkadian vuorten pohjoispuolella.
Päärakennuksen alaosa on suuressa luolassa, josta luostarin
nimi. M. on idiorrhytminen luostari, s. o.
jokaisella sen munkeista on oma maakaistale,
jonka sato tulee hänelle. M:n Luukaan
tekemäksi mainittu madonnankuva houkuttelee sinne
suuret laumat
pyhiinvaeltajia. ■— M.
lienee perustettu
300-luvulla. E. E. K.

Megatherium,
sukupuuttoon kuollut
jykevärakenteinen jät-tiläislaiskiainen (norsun kokoa). Muinoin
levinnyt Etelä- ja
Poh-jois-Ameriikassa; kokonaisia luurankoja
löydetty Argentiinan
kvartäärisistä
pampas-savista. V. A. K-io.

Megiddo (hepr. Megiddö’n), vanha
kanaanilainen kuninkaallinen kaupunki, kuului
myöhemmin Manassen alueeseen, sijaitsi Kisonin.
„M:n vesien", partaalla, Jisreelin lakeuden
länsipuolella, mainitaan usein Raamatussa
lähellä olevan Taanakin yhteydessä.

Megri, ent. kreikkalaiskatolinen luostari
Venäjän rajalla olevan ja osittain rajan tuolle
puolen lankeavan Megri-järveu Suomen puoleisella
rannalla. Luostarin syntymäaika on
tuntematon. 1880-luvun alkupuoliskolla oli siellä vielä
2 munkkia. Nyk. se on metsänvartijoiden
asuntona. A. Es.

Megatherium.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0115.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free