- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
207-208

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Megalepolis ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

207 Mehädia—,

Mehädia [mähä-J, kauppala
Kaakkois-Unka-rissa, Krass6-Szörény’in komitaatissa, Tonavan
lisäjokeen Csernaan laskevan Bela-Rékan ja
Te-mesvårista Orsovaan vievän rautatien varrella;
n. 2,500 as., enimmäkseen romaanialaisia ja
saksalaisia. — M:n kohdalla oli roomal. siirtokunta
Ad mediani Tonavalta Daakiaan vievän sotilastien
varrella. — M:sta n. 8 km itään, kauniissa
Cser-nan laaksossa, ovat jo roomalaisajoilta
tunnetut kuumat rikinpitoiset lähteet (+ 37°-+ 56° C)
(roomalaisten Thermae, Fontes 1. Aquce Ilerculis),
joiden luo on syntynyt uudenaikainen kylpylä
Herkulesfiirdö (ks. t.). Se on Unkarin
enimmin käytettyjä kylpypaikkoja (1909
kylpyvie-raita 6,432).’ ’ E. E. K.

Mehemed = Muhammed (ks. t.).

Mehemed Ali, oik. Muhammed Ali
(1769-1849), Egyptin käskvnhaltia, synt. Makedoniassa,
rupesi sotilaaksi, lähetettiin Egyptiin ja osoitti
urhoollisuutta Napoleonin sotaretken aikana.
Pääsi ranskalaisten poistumisen jälkeen (1801)
tapahtuneissa, turkkilaisten ja mamelukkien
välisissä taisteluissa miltei itsenäiseksi Egyptin
hallitsijaksi. V. 1806 Turkin hallitus tunnusti
hänet Egyptin käskynhaltiaksi. Raivattuaan 1811
murhalla tieltä mamelukkien päälliköt M. A.
ryhtyi järjestämään maan hallintoa. Onnellisilla
sodilla hän kukisti vahhabilaiset ja valloitti
suuren osan Arabiaa (1811-18) sekä vista 1810
Nu-bian ja Kordofanin. Saadakseen varoja
eurooppalaisen mallin mukaan järjestettyyn
sotavoimaansa M. A. 1814 omisti itselleen kaiken maan,
josta oli maksettava vuokraa sekä teki myös
teollisuuden monopoliksi. Sulttaani Mahmud II:n
pyynnöstä M. A. lähetti ottopoikansa Ibrahimin
kukistamaan kreikkalaisten kapinaa 1825; kun
M. A. korvaukseksi tästä pyysi sulttaanilta
Da-maskuksen pasakunnan Ibrahimille ja hänelle
annettiin vain Kreetta, niin hän aloitti sodan
Turkkia vastaan 1831, saaden m. m. voiton
Ko-nian tappelussa 1832. Kutahian rauhassa 1833
M. A. sai Syyrian sekä myös Ibrahimille alueita.
V. 1839 sota syttyi uudestaan ja turkkilaiset
lyötiin, mutta kun useimmat suurvallat
vastustivat häntä sekä lähettivät laivaston Aleksandriaan,
täytyi M. A:n, jota ainoastaan Ranska
kannatti, taipua sekä m. m. luopua Syyriasta 1840.
V. 1841 sulttaani tunnusti hänet Egyptin
perinnölliseksi käskynhaltiaksi vuotuista veroa
vastaan. M. A :11a oli suuria hallitsijalahjoja; hän
edisti myös maanviljelystä ja kauppaa; muuten
hän oli välinpitämätön keinoistaan ja
nautinnon-himoinen kuten itämainen despootti ainakin.
[Mouriez, „Histoire de Méhémet Ali".] G. R.

Mehemed Ali pasa ks. Muhammed Ali
p a s a.

Mehiläinen, varsinainen 1.
hunaja-mehiläinen (Apis mellifica) on m:sten
heimoon kuuluva, lähes tavallisen ampiaisen
kokoinen, tummanruskea tai kellertävä hyönteinen,
joka on kotoisin lämpimistä maista (ehkä
Intiasta), mutta viihtyy kaikkialla, missä vain on
kukkia ja lämmintä päivänpaistetta. Asuu
suurissa yhteiskunnissa, villitilassa vahakakuilla
täyttämissään ontoissa puissa, kesynä olkisissa
ympyriäisissä tai kulmikkaissa puisissa pesissä.
Kesällä on yhteiskunnassa 1.kuningatar, n.
10-60,000 työmehiläistä ja 300-1,000
koirasta, k u h n u r i a.

Mehiläinen 20K

Kuningatar 1. emo. ainoa
mehiläisyhteis-kunuan täydellisesti kehittynyt naaras, on
yhteiskunnan suurin jäsen. Sen pää on pitkulainen,
ja suhteellisen kapeat verkkosilmät eivät kosketa
toisiaan. Paitsi verkkosilmiä, jotka kumpikin
ovat kokoonpannut n. 3,500 :sta 6-kulmaisesta
yksityissilmästä, on kuningattarella, samoin kuin
muillakin jäsenillä, kolme kolmioon asettunutta
pikkusilmää otsassa. Tuntosarvet ovat
13-niveli-set. Työ-m:t, jotka ovat
mehiläisyhteiskun-nan pienimmät jäsenet, ovat naaraita, joiden
sukuelimet ovat surkastuneet. Silmät ja
tuntosarvet ovat samanlaiset kuin kuningattarella.
Mutta niillä on täydellisemmin kehittyneet
suuosat kuin muilla mehiläisyhteiskunnan jäsenillä,
ja takaraajoissaan erityiset varustukset siitepölyn
keräämistä varten. Takasäärien ulkopinta on
näet kuoppamaisesti sisäänpainunut ja karvojen
reunustama, muodostaen „vasun"; ensimäinen
nilkkanivel on suuresti laajentunut ja kantaa
kymmenessä poikkirivissä kankeita sukasia;
täten syntyy „liarja". Kuhnurien ruumis on
leveämpi kuin naaraitten ja työ-m:sten, niiden
tuntosarvet ovat 14-niveliset ja verkkosilmät ovat
suuremmat koskettaen toisiaan päälaella. — Naa
raksilla ja työ-m:illä on takaruumiinsa päässä
terävä, väkäsillä varustettu ontto pistin, joka on
mvrkkyrauhasen yhteydessä. Takaruumiin
alapinnassa on työ-m:illä ruumiin nivelten väliin
aukenevia pieniä kaivomaisia koteloita 1.
„vaha-pusseja", joihin vaha kerääntyy pieniksi
suomuiksi. Ruokatorvensa yhteydessä m:llä on n. s.
kupu 1. mesimaha, jonka suulla on erityisiä
sulkulihaksia. Tähän työ-m. nielee kotiin
kuljetettavan meden ja tyhjentää sen sitten jälleen
oksentamalla varastohuoneisiin, kennoihin.

Kuningatar kehittyy hedelmöitetystä munasta,
joka on laskettu pälikinänmuotoiseen, pyöristet
tyyn, alaspäin riippuvaan, muita kennoja paljoa
suurempaan kuningatarkennoon. Kuningatar
toükka saa parempaa ruokaa kuin muut toukat
ja kehittyy valmiiksi kuningattareksi 16-17
päivän kuluttua. Pesässä on useampia, n. 9-13
ku-ningatarkennoa toukkineen. Ensiksi syntynyt
kuningatar koettaa tappaa pistimellään vielä
kennoissa olevat siskonsa, kulkee iltasin pesässään
huutaen „tyyt, tyvt", johon kennoissa olevat sis
kot vastaavat ,.kvak, kvak". Jos kuningattaren
onnistuu tappaa kilpailijansa, kantavat työ-m :t
vainajat pesästä. Kun kuningatar yksinvaltiaana
on tullut kolmen päivän vanhaksi, lentää se kun
nurien kanssa kirkkaana ja lämpimänä päivänä
pesästä ,,liäälennolleen" hedelmöityäkseen korkealla
ilmassa. Hedelmöitvmisen onnistuttua ensimäisen
tai seuraavien lentojen aikana kuningatar alkaa
n. 3 päivän perästä munia. Kuningatar
hedelmöityy yhdellä kerralla elinajakseen. Jos se
kylmien ilmojen tähden ei voi tehdä
hedelmöitymis-lentoaan määrätyn ajan kuluessa, alkaa se
kuitenkin munia siementämättömiä munia, joista
syntyy koiraksia. Nuoret m:t ruokkivat
kuningatarta täysin sulaneella ruokamehulla niin
runsaasti, että se voi munia vuorokaudessa
keskikesällä yli 3,000 munaa. Munintansa kuningatar
alkaa jo huhtikuussa, munii runsaimmin heinä
kuussa ja lopettaa sen syyskuussa. Elää 3-0
vuotta. Jos kuningatar jostakin syystä kuolee,
kasvattavat työ-m :t kesällä itselleen työmehiläis
toukasta uuden kuningattaren, joka hedelmöityt

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0116.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free