- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
225-226

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mehukasvit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

225

Mehukasvit—Meijeriliike

226

arabiaksi ja ranskaksi „Cosmographie de Schems
Eddin Dimasqui" (1860-74) y. m. K. T-t.

Mehukasvit. M:eilla on suojeluskeinona
liiallista kuivuutta vastaan suuri vesisolukko, josta
näiden kasvien melievyys ja löv’hä rakenne sekä
turpeat ja paksut muodot riippuvat.
Vesisolu-kon paikan mukaan erotetaan
varsimehu-kasveja (esim. kaktukset) ja 1 e h t i m e li
u-kasveja (esim. maksaruohot).

Méhul [mey’l], É tien ne Nicolas
(1763-1817), ransk. oopperansäveltäjä. Toimi 1773-78
urkurina kotikaupungissaan Givefssä ja siirtyi
sitten Pariisiin opiskelemaan. Gluckin
kehoituksesta hän suuntasi työnsä etupäässä oopperan
alalle. Otti osaa konservatorin perustamiseen
1794 ja valittiin akatemiaan 1795. M:n
lukuisista teoksista on ainoastaan ,,Joseph" (1807)
jäänyt ohjelmistoon. I. K.

Meibom [-burn], Marcus (Meibomius)
(1626-1711), tansk. musikologi. Toimi Ruotsin
ja Tanskan hoveissa, sekä professorina ja
kirjastonhoitajana Upsalan yliopistossa; siirtyi
sitten Hollantiin. Pääteos: »Antiquæ musioæ
auc-tores septem" (1652). I. K.

Meibomin rauhaset, useat pienet, rasvaa
erittävät rauhaset silmäluomirustojen sisällä.
Niiden tulehduksesta syntyvät näärännäpyt.

E. Th-n.

Meidani /-«’-/, arab. kirjailija, k. 1124
Nisa-burissa, toimitti sananlaskukokoelman, jonka
G. W. Freytag julkaisi ja käänsi latinaksi
nimellä »Arabum proverbia" (1838-43). K. T-t.

Meidingerin elementti (sähköpari) ks.
Galvaaninen elementti.

Meier-Græfe [mäier-grëfe], Julius (s. 1867),
saks. taidehistorioitsija. Kuului aikakauskirja
„Pan"in perustajiin 1895. Toimi senjälkeen
Pariisissa m. m. „Maison moderne" nimisen
taidekaupan johtajana. Taidekirjailijana M.-G. on
erittäin tuottelias, vilkas, radikaalinen ja
taipuvainen horjuttamaan jo vakiintuneita
käsityksiä. Hänen nykyajan taiteen ja
taideteollisuuden pääasiallisesti ihan uudenaikaisimpia-
virtauksia käsittelevistä teoksistaan mainittakoon
,,Edv. Munch" (1895), „Entwickelungsgeschichte
der modernen Kunst" (3 os., 1904; uusittu engl.
pain. 1909), „Der Pall Böcklin" (1905), „Corot
und Courbet" (1905), .,Der junge Menzel" (1906),
„Impressionisten" (1907), „William Hogarth"
(1907), „Die grossen Engländer" (1908), „Hans
von Marées" (3 os., 1909-10), „Spanische Reise"
(1910) ja kirjaset »Cézanne", „van Gogh" ja
,,Renoir" (1910-11). E. R-r.’

Meigen, Johann Wilhelm (1764-1845),
saks. hyönteistieteilijä. Tutki etupäässä
kaksisiipisiä, pääteos: „Die europ, zvveifliigeligen
In-sekten" (1818-37, 7 nid.; l:sestä ja 2:sesta nid.
uusi pain. 1851). U. 8-s.

Meijerfeldt. 1. Johan August M.
(1604-1749), ruots. soturi, kenraalikuvernööri, oli
syntyisin Liivinmaalta, otti kunnostautuen osaa
Kaarle XII:n sotiin; joutui Pultavan luona
vangiksi, mutta pääsi pian vapaaksi. Nimitettiin
1713 Pommerin kenraalikuvernööriksi ja oli siinä
virassa rauhanteon jälkeenkin. Korotettiin
vapaaherraksi ja kreiviksi. — 2. Johan August
M. (1725-1800), soturi, edellisen poika, palveli
ensin ulkomaalla, otti sitten osaa seitsenvuotiseen
sotaan, ja nimitettiin jouluk. 1788 Anjalan
lii-8. VI. Painettu 13.

ton kukistuttua Suomen maasotajoukon
ylipäälliköksi, jona sitten johti tätä sotaa paitsi
kuninkaan itsensä ottaessa sotatapauksiin osaa.
Nimitettiin 1790 sotamarsalkaksi ja 1792 yhdeksi
»valtakunnan herroista". Hänen kuolemansa
jälkeen 1806 lahjoitettiiu hänen sodanaikainen
kirjeenvaihtonsa Turun yliopiston kirjastolle,
avattavaksi 1856, ja sen perustuksella on G. Rein
kirjoittanut teoksensa „Kriget i Finland ären
1788, 1789 ja 1790", jossa osa näistä kirjeistä
on painettuna. Hänen puolisonsa Lovisa Augusta
Sparre oli yksi Kustaa III:n hovin »kolmesta
sulottaresta". K. G.

Meijerfelt ks. Hangon linnoitus.

Meijerhof
övj. 1. Maatila (alkuperäinen nimi
„Majorhoff"), luonnoltaan perintötila, [-Pieksämäen pitäjässä kirkonkylästä kaakkoon
Pyhäjärven rannalla. Käsitti aikoinaan laajoja alueita
Pieksämäen, Kangasniemen ja Rautalammin
pitäjissä, nyk. 1 manttaalin, 3 tilaa n. 1_,800 ha. —
Tilan muodosti 1781 majuri Gustaf Adolf
Tigerstedt ostamistaan taloista, ja se pysyi
Tigerstedt-suvun hallussa v:een 1910, jolloin sen osti
maanviljelijä A. J. Timonen.

2. Seisauslaituri lähellä M:n maatilaa
Mikkelin-Kuopion rataosalla Kantalan ja Pieksämäen
asemien välillä n. 5 km viimemainitulta etelään.

A. Es.

Meijeri (saks. Meierei, < Meier = tilanhoitaja),
huone tai huoneisto, jossa maitoa
järjestelmällisesti hoidetaan tahi käsitellään erilaatuisten
tuotteiden valmistamista varten. Siten on voi- ja
juusto-m:eitä sekä yhdistettyjä kumpaankin
tuotantoon. Kun eri aikoina maitoa on käsitelty
varsin eri tavoilla, niin on myöskin m. ollut
rakennettu ja sisustettu sen mukaan, mitä tapaa eli
järjestelmää milloinkin on noudatettu
maitotalou-denhoidon eri kehitysaikoina. Suomessa ja yleensä
pohjoismaissa aikain kuluessa käytäntöön
tulleista järjestelmällisistä meijerimuodoista ovat
tärkeimmät holsteinilainen pytty-m. ja tästä
parannetut Destinonin ja Gussanderin allas-m:t,
kylmävesi- ja jäävesi-m:t sekä
keskipakois-koneilla varustetut separaattori- ja
radiaattori-m:t, jotka molemmat viimemainitut ovat meillä
nykyään yleisimmät. E. v. K.

Meijerikonsulentti ks.
Maanviljelys-virkamiehet.

Meij.erikoulu ks. Maatalousopetus.

Meijeriliike on Keski- ja Pohjois-Euroopan
maissa, joissa maanviljelystä ja karjanhoitoa
harjoitetaan elinkeinoina, varsin tärkeä 1
ikeyritys-muoto karjan tuotannon rahaksi muuttamista
vniten. Monet taloudelliset vaikeudet ja kilpailu
eri maiden kesken ovat pakottaneet kehittämään
m :tä niin liyv n teknillisesti kuin
taloudellisestikin siihen huomattavaan asemaan, jossa se
nykyään on esim. Alankomaissa, Saksassa,
Tanskassa, Sveitsissä, Ruotsissa ja Suomessakin. M:tä
haijoittavat joko yksityiset karjanomistajat ja
li kemiehet, osakeyhtiöt tahi osuuskunnat.

Suomen maataloustilasto v:lta 1911 käsittää
658 meijeriä, joista enimmät ja parhaat (156)
ovat Turun ja Porir. läänissä (23,7%).
Omistajista oli 2<1 yksityisiä, 87 osakeyhtiöitä ja 360
(1912 38S) osuuskuntia 1. siis viimemainitulta
54,7% kaikista. Käyttövoimana on meijereissä
enimmäkseen höyry 1. 45,i%:lla koko luvusta.
Muista meijereistä käyttää 24,8% käsi-, 13,o% he-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0125.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free