- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
231-232

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meijeristi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

’231

Meinander

•Meissner

232

slaavilaisten kielten alalta, kuten „Études sur
1’étymologie et le vocabulaire du vieux slave"
(2 os. 1902-05), „Esquisse d’une grammaire
com-parée de 1’arménien classique" (1903),
„Intro-duction à I’étude comparative des langues
indo-européennes" (1903, useita painoksia, käännetty
saksaksi ja venäjäksi), „Altarmenisches
Elemen-tarbuch" (1913). M. on kehittänyt ympärilleen
kokonaisen koulukunnan nuorempia ranskalaisia
tutkijoita. J. J. J/.

Meinander, suom.-ruots. suku, josta eräs haara
korotettu Suomen aatelissäätyyn nimellä a f M.
Suvun vanhin tunnettu jäsen, Alisen Savon
kihlakunnan kruununvouti Olof M., kuoli 1725.
Sen muista jäsenistä mainittakoon: 1. Karl
Fredrik M. (k. 1803), tähtitieteen dosentti
Turun akatemiassa, matematiikan ja logiikan
lehtori Porvoossa. 2. Adolf M. (1762-1804), otti
osaa 1788-90 vuosien sotaan, jossa hän kohosi
majuriksi, tuli 1802 Oulun maaherraksi ja aateloitiin
1802 nimellä Edelsvärd. Hänen poikansa oli
Fredrik Wilhelm Edelsvärd (ks. t.). 3. Berndt
Johan M. (k. 1865), majuri, edellisen
veljenpoika; osoitti urhoollisuutta 1808 v:n sodassa ja
haavoittui Koljonvirralla. 4. Curt Fredrik
M. (k. 1878), edellisen veli, toimituskunnan
päällikkö Ruotsin meripuolustusdepartementissa;
taitava virkamies ja ahkera kirjojen y. m. kokooja.
5. Adolf Wilhelm M. (k. 1841), majuri,
edellisten serkku, otti osaa 1808-09 v:n sotaan. 6.
O 11 o A n d r e a s M. (k. 1865), edellisen veli.
kenraaliluutnantti; Pavlovin kadettikoulun
johtaja. Korotettiin 1854 Suomen aatelissäätyyn, ja
hänen poikansa 7. N i k o 1 a i M. (k. 1895), eversti
y. m., kirjoittautui 1881 ritarihuoneen jäseneksi
nimellä af M. O. R.

Meinhard, holsteinilainen munkki, Liivinmaan
ensimäinen piispa, ks. Liivinmaa.

Meiningen [mäi-J. 1. Herttuakunta, ks.
S a c h s e n-M e i n i n g e n. — 2. Sachsen-M:n
heittuakunnan pääkaup., Werra-joen varrella;
17.131 as. (1910). — M:n vanhin osa paloi
melkein kokonaan 1874 ja on nyt uudelleen
rakennettu suurkaupungin tapaan. Huomattavin
rakennus on vanha herttuallinen linna
Elisabethen-burg (perust. 1682), joka sisältää
taulukokoel-man, kirjaston (n. 44,000 nid.), rahakokoelman,
arkiston y. m. Erinomaisista näyttelijöistään
(Meininger) kuuluisa hoviteatteri. Sachsen-M:n,
Sachsen-Koburgin sekä parin preussilaisen
piirikunnan yhteinen „Landgericht". Lukio,
reaali-lukio, opettajaseminaari. — Teollisuus
vähäpätöinen. (E. E. K.)

Meiningenin näyttelijät,
Sachsen-Meininge-nin hallitsevan herttuan hoviteatteriseurue, joka
1874-90 vieraili Saksassa ja ulkomailla,
saavuttaen erinomaisella yhteisnäyttelemisellään ja
tarkan tyylikkäällä näyttämölleasetuksellaan
kaikkialla ihailua ja tunnustusta. [R. Prölss, „Das
herzoglich meining. Hoftheater und die
Biihnen-reform" (1882) ; „Fiihrer durch das Repertoire
der M." (1887); H. Herrig, „Die M." (1879);
Richard, „Chronik sämtlicher Gastspiele des
herzoglich sachsen-meiningenschen Hoftheaters
1874-90" (1890); Grube, „Die M." (1905).]

J.. H-l.

Meioniitti ks. S k a p o 1 i i 11 i.

Meirami (Origanum), kasvisuku
huulikukkaisten heimossa, n. 12 lajia, etupäässä Välimeren-

maissa; korkeahkoja yrttejä, joilla ou
vastakkaiset lehdet ja runsaskukkainen viuhkokukinto:
aromaattinen tuoksu
ominainen. Meillä kasvaa villinä
Etelä-Suomessa kuivilla
paikoin m e t s ä-m. (O. vulgare),
jolla on punaiset kukat
niinikään punaisten
suojusleh-tien hangoissa. Lehdistä ja
kukista on ennen valmistettu
jonkinlaista teetä.
Ryyti-m:ia (O. majorana)
viljellään sangen yleisesti
maustekasvina, menestyy Lapissa
saakka; sen lehdet ovat
liar-maanvanukekarvaiset, kukat
punertavan valkeat, hyvin
pienet. I. V-s.

Meisseli ks. Taltta.

Meissen [mäi-J. 1. Kaupunki Saksin
kuningaskunnassa, Dresdenin piirikunnassa Elben
rannalla Meisse ja Triebisch nimisten purojen
välissä, Dresdenistä Leipzigiin vievän rautatien
varrella; 33,884 as. (1910), suurimmaksi osaksi
protestantteja. -—M. sijaitsee kauniissa asemassa
useilla kukkuloilla; vanhanaikaiset rakennukset
ja kaidat, mutkittelevat kadut lisäävät sen
viehätystä. Kaupungin yli Schlossberg-vuorella
kohoava tuomiokirkko (aloitettu 1200-, valmis
1400-luvulla, useaan kertaan uusittu) on hienoimpia
varhaisgoottilaisen tyylin tuotteita Saksassa. Se
sisältää m. m. Vischerin ja Cranachin teoksia.
Tuomiokirkon vieressä on Albrechtsburgin linna
(1471-83; uusittu 1676, jolloin sai nyk. nimen).
Schlossbergiltä vie 1200-luvulla rak. silta
Afra-bergille, joka on saanut nimensä S:t Af ran
luostarin mukaan. Vaaliruhtinas Morits
lakkautti luostarin 1543 ja perusti sen sijaan
„ruh-tinaskoulun", Saksan kuuluisimpia (oppilaita
m. m. Lessing). Raatihuone (1479), Frauenkirche,
Nikolaikirche y. m. — Kuuluisan Meissen i
n-posliinin valmistuspaikka. V. 1710 tänne
perustettiin J. F. Böttgerin toimesta Euroopan
ensimäinen posliinitehdas, joka v:een 1860
sijaitsi Albrechtsburgissa, sen jälkeen Triebischin
laaksossa. Työntekijäin lukumäärä on n. 600.
Muita teollisuuslaitoksia: samottitehtaita (2,400
työmiestä), juuttiteh taita, valimoita,
olutpanimolta, sokeritehtaita. Ympäristössä viljellään
paljon hedelmiä ja viiniä. — M:n perusti 928
Henrik I turvaksi vendejä vastaan; 961
raja-kreivien asunto ja piispanistuin. — 2. Ent. saks.
rajakreivikunta, perust. 965, rajoittui etelässä
Böömiin, vastaa nyk. Saksin kuningaskunnan
osaa. M:n rajakreivi Fredrik Sotaisa pääsi 1423
Søksin vaaliruhtinaaksi. Saksilaisten maiden
jaossa 1485 M. joutui Albertin sukuhaaralle.

E. E. K.

Meissner [mäis-J, Alfred (1822-85), saks.
runoilija, kuului nuoren Saksan kumoukselliseen
runoilijapiiriin; parasta hänen lyriikkansa, esim.
Byronin ja George Sandin muistolaulut. M
^suuremmista sepitelmistä sai kertomaruno „Ziska"
(1846) paikoittaisella värikkyydellään
unhottamaan taiteellisen yhteyden ja syvyyden puutteen.
Vielä mainittakoon Heinen-sävyinen koomillinen
eepos ..Der Solin des Atta Troil", murhenäytelmät
,.Das Weile des Wrias" (1850), „Reginald
Armstrong" (1853) ja ,,Der Prätendent von York"

Metsilmt*iranii.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0128.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free