- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
233-234

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meissner ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

233

Meissner—Mekaaniset seokset

234

(1857), sekä joukko yleisön liuvitteluhalulle
liiaksi uhraavia romaaneja (,,Die Sansara", 1858;
„Zwischen Fürst und Volk", 1861; „Schwarzgelb",
1862-64, 8 nid.; „Die Kinder Roms", 1870; „Oriola",
1874; „Auf und nieder", 1879 y. m.), joiden tekijä
muutoin M:n kuoltua eräs Fr. Hedrich väitti
olevansa. M. on mielikuvitukseltaan rikas, aikansa
byronilaisen pessimismin ja kansanvaltaisten
aatteiden valtaama, mutta syvyyttä vailla oleva
runoilija. [Wehl, „A. Meissner, Erinnerungen"
(1892).] J. H-l.

Meissner [mäis-], Bruno (s. 1868), saks.
orientalisti, prof. Breslaussa v:sta 1904. otti
assyriologina osaa saks.-itämaalaisen seuran
kaivaustöihin Babylonissa 1899-1900; julkaisuja:
„Assyr.-babyl. Chrestomathie" (1895), „Seltene
assyr. Ideogramme" (1906-10), „Assyr.
Gramma-tik" (1907)’ y. m. K. T-t.

Meissonier [mesonjë’], Jean Louis
Ernest (1815-91), ransk. taidemaalari; Cogniefn
oppilas, sai suurinta vaikutusta vanhoista holl.
maalareista. Työskenteli ensin kuvittajana,
kunnes vista 1834 alkoi asettaa näytteille
maalauksiaan, joissa M. pienen pienessä koossa esitti
yleensä ilman kertovaa tai draamallista
sisällystä, mutta erinomaiseen piirustus- ja
sommittelutaitoon sekä mitä tarkimpiin tutkimuksiin
perustuen tapakuvauksia 1500-, 1600- ja
1700-lu-vuilta, joista mainittakoon ..Lukeva herrasmies"
(1840), ..Sakinpelaajat" (1841),
./Taiteenharrastajia" (1852) ja „Ratsastajia ravintolan edustalla"
(useita sommitelmia). Myöhemmin M. samalla
äärettömällä huolella ja pienessä koossa käsitteli
aiheita Napoleon 111 :n ja viimein Napoleon I :n
sotahistoriasta. Sellaisia ovat esim. „Napoleon
III Solferinon taistelussa" (1864, Pariisin
Louvressa) sekä ,,1814" (Napoleon esikuntineen
paluumatkalla, 1864, Louvressa) ja „Friedlandin
taistelu 1807" (1875, New Yorkin
Metropolitan-museossa). Hän maalasi myöskin muotokuvia
(esim. Dumas nuor. luonnollisessa koossa,
Louvressa), maisemia, teki etsauksia ja vähäkokoisia
veistoksia. M., jonka taiteilijamaine nyk. on
ylenmäärin laskeutunut, oli aikansa suosituimpia
maalareita, jonka pienistä kabinettitauluista
voitiin maksaa jopa 1000 fr. neliösenttimetriltä. M:n
kuvapatsas pystytettiin 1905 Louvren edustalle.
[G. Larroumet (1895), O. Gréard (1897) ja
L. Bénédite (1911).] E. E-r.

Meissonier [mesonjë’], Just-Aurèle (n.
1695-1750), ransk. kultaseppä, maalari,
kuvanveistäjä, arkkitehti ja sisustustaiteilija,
Oppe-nort’in, G. Boffrand’in y. m. kera rokoko-taiteen
luoja. Julkaissut, paitsi lukuisia hovijuhlia
varten laatimiaan piirustuksia, useampia
huomattavia kompositsionikokoelmia, arkkitehtina
suunnitellut m. m. Pariisin St.-Sulpice-kirkon
julkisivun, vaikka työ jätettiin it. Servandoni’lle.

V-o N.

Meitzen [mäitsen], August (1822-1910),
saks. tilasto- ja taloustieteilijä, toimi kauan
aikaa hallintovirkamiehenä, oli 1867-72 Preussin
tilastollisen toimiston, 1872-82 Saksan
valtakunnan tilastollisen viraston jäsenenä,
ylimääräisenä professorina Berliinin yliopistossa 1875-92.
jolloin tuli kunniaprofessoriksi. M. on tullut
erityisesti tunnetuksi agraarihistorian ja
maa-talousolojen tutkijana; teoksia: ,,Die
Kul-turzustände der Slawen vor der deutsclien Ko-

lonisation" (1864), „Der Boden und die
land-vvirtschaftlichen Verhältnisse des preussischen
Staates" (1868-73; 1895, 1901), „Die
Ausbrei-tung der Deutschen in Deutschland und ihre
Besiedelung der Slawengebiete" (1879),
„Ge-schichte, Theorie und Technik der Statistik"
(1886), „Siedelung und Agranvesen der
West-germanen und Ostgermanen, der Kelten, Römer,
Finnen und Slawen" (1896). J. F.

Mej, Lev Aleksandrovits (1822-62).
ven. runoilija. Oli isänsä puolelta saks.
syntyperää. Kirjoitteli useihin eri aikakauskirjoihin
käännöksiä (Bvron, Schiller, Heine, Anakreon),
mukaelmia ja omintakeisia runoja. Runoissaan
hän oli muototaituri, jolta puuttui sisällyksen sj
vyyttä. Parhaina pidetään runoja, jotka ovat
sepitetyt kansanrunon hengessä. M. on myös
tunnettu historiallisten näytelmien tekijänä
(„Ts.i:i-rin morsian" ja „Pihkovan nainen").

V. ./. »l-kku.

Mejico ks. M e k s i k k o.

Mejlans ks. Meilahti.

Mekaanikko (ks. Mekaniikka), henkilö,
joka tieteellisesti tai käytännössä harjoittaa
mekaniikkaa; koneseppä.

Mekaaninen (ks. Mekaniikka),
mekaniikkaan kuuluva; koneellinen.

Mekaaninen ekvivalentti ks. L ä m p ö.

Mekaaninen lämpöteoria ks. Lämpö.

Mekaaninen rapautuminen ks. Rapautu
mine n.

Mekaaninen teknologia on se osa teknilli

siä tieteitä, joka käsittelee niitä työtapoja,
apuneuvoja, koneita, y. m., mitä käytetään
mekaanisin keinoin valmistettaessa tarve-esineitä
raaka-aineista (metallista, puusta, kuituaineista,
kivestä y. m.). Nykyisen suuren teknillisen
kehityksen takia 111:11 t:n ala on laaja;
tieteellisen käsittelyn ja opetuksen vuoksi on ollut pakko
jakaa m. t. moneen erikoisosaan. Yleinen 1.
vertaileva 111. t. käsittelee työtapoja, y. 111.
ryhmitellen yhteen samantapaiset työtavat ja
samalla tavalla työskentelevät koneet riippumatta
raaka-aineista, tuotteiden laadusta j. 11. e.
Erikoi s-m. t. selittää, missä järjestyksessä ja
miten työt määrättyjä esineitä (esim. lukkoja,
kelloja) valmistettaessa suoritetaan ja mitä
koneita y. 111. apuneuvoja tällöin tarvitaan, tai
millä keinoin eri raaka-aineista esineitä valmis
tetaan, taikka myöskin eri teollisuusammatteja
(valantaa, sorvausta, kehruuta j. n. e.). —
Yleinen m. t. antaa käsityksen erikoisammattien pe
rasteista, erikois-m. t. taas on välttämätön kun
kin ammatinhaaran tuntemiseksi. P-o P-o.

Mekaaniset sedimendit, sellaiset sedimentit,
jotka ovat muodostuneet kiinteistä ja
liukenemattomista rapautumisjäännöksistä, joko kemial
lisesti muuttumattomista vuorilajien kappaleista
(sora) tai kivennäisrakeista (hiekka) tai myös
kemiallisessa rapautumisessa syntyneistä
liukenemattomista hajaantumistuotteista (savi). Näistä
alkuaan irtonaisista maalajeista syntyy iskostu
maila vastaavia kiinteitä vuorilajeja
(konglomeraatti, hiekkakivi, savikivi). P. E.

Mekaaniset seokset, kahden t. useamman
aineen seokset vaihtelevassa määrässä, joissa
aineosat ovat riippumattomia toisistaan, säilyttii
vät ominaisuutensa ja voidaan toisistaan erottaa
mekaanisilla keinoilla. M. s. ovat kemiallisten

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0129.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free