- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
237-238

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Makkapalsami ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

237

Mekkapalsami—Mekong

238

muhamettilaismaailman uskonnollinen keskus. .Jo
ennen Muhammedin esiintymistä M. oli pyhä
kulttipaikka ja erittäin tärkeä kauppakaupunki,
jonka kautta kulki suuri osa idän kauppaa.
Täällä pantiin myös vuosittain toimeen
lauluja runokilpailuja (ks. M u’ a 11 a q a t). M :ssa
syntyi 570 Muhammed, joka polveutui vanhasta
mekkalaisesta Koreis nimisestä kauppasuvusta.
Muhammed oli tosin maamiestensä vainoomana
pakotettu 622 pakenemaan Medinaan, mutta
palasi 630 valloittaen M-:n. Siitä saakka on M.
ollut muhamettilaisten pyhin paikka, jossa
jokaisen muhamettilaisen on ainakin kerta
eläissään käytävä ja jossa käytyään pyhiinvaeltaja
saa arvonimen hadji. Pyhiinvaeltajien
vuosittaista lukua ei ole voitu koskaan tarkkaan
määrätä. Vielä 1880-luvulla se tuskin nousi 100,000 :ta
korkeammalle, mutta on viime vuosina, varsinkin
Hedzaz-radan valmistuttua Medinaan saakka,
noussut vähintään 2- jopa 3-kertaiseksi, ja on
tämän radan valmistuttua M:aan asti vielä
tuntuvasti nouseva. M. muodostui täten samalla
erittäin tärkeäksi kauppakaupungiksi, jonka
asukkaat — nykyään n. 60,000 — parhaasta
päästä elivät kaupasta. Viime aikoina, uusien
kulkuväylien avautuessa, tämä M:n merkitys on
vähentynyt. — M:n tärkein pyhättö on Mesdzid
el-haräm („pyhä moskeija"), jolla on myös
nimenä beit-Allah („Allahin talo"), ja sen pyhin
kappeli Ka’aba, rakennettu pyhän kiven —
mustan meteorikiven — ympärille. Tärkeä on myös
Zemzem-lähde, jonka vedellä muka on
ihmeitä-tekevä vaikutus. Juhlamenoista tärkein on käynti
kaupungin ulkopuolella olevalla Arafat-vuorella,
jolla perintätiedon mukaan Muhammed itse
rukoili. Edelleen kuuluu jokaisen pyhiinvaeltajan
velvollisuuksiin Ka’aban kappelin kiertäminen
seitsemästi ja pyhän kiven suuteleminen.
Pyhiinvaeltajista, joita kaikista maailman ääristä
tulvii M:aan, sortuu hyvin suuri luku tauteihin
ja matkalla kestettäviin kärsimyksiin. Viime
vuosina on kuitenkin kansainvälisistä syistä
alettu tarkemmin valvoa pyhiinvaeltajien
retkikuntia niiden mukana kulkeutuvien ruttotautien
ehkäisemiseksi. — M:aan on pääsy kristityiltä
ja juutalaisilta kuoleman uhalla kielletty. Usea
eurooppalainen on kuitenkin pyhiinvaeltajan
puvussa päässyt sinne, m. m. maamiehemme G. A.
Wallin (1845), joka tästä vaarallisesta
ret-kestään kertoo matkakertomuksissaan.
Valtiolli-sesti M. on aikojen kuluessa kuulunut monen
valtion hallintopiiriin, viimeksi Turkin, jolla on
M:ssa tuomari, kuvernööri ja
sotilaskomennus-kunta. M:n ja samalla koko lledzazin todellinen
hallitsija on kuitenkin M:n seriffi, joka kuuluu
Muhammedista muka polveutuvaan sukuun.
[Wallin. „Reseanteekningar" III 317 ss.: Burckhardt.
..Travels in Arabia"; Snouck Ilurgronje. .,Mekka".]

II. Il-a.

Mekkapalsami (G i 1 e a d i n palsami),
Arabiassa ja Egyptissä kasvavasta Commiphora
opo-balsamum-ipuusta tihkuva vaaleankeltainen,
vähitellen tummeneva, hyvältä tuoksuva palsami. M.
oli vanhalla ja keskiajalla erittäin suuressa
arvossa pidetty lääkeaine. Nykyään se ei enää
esiinny kauppatavarana Euroopassa, mutta on
Itämailla yhä edelleen säilyttänyt vanhan maineensa
lääkeaineena. I. V-s.

Meklari (ruots. mäklare) 1. kaupanvälit-

täjä 1. välittäjä on henkilö, joka
ammattimaisesti välittää tavarain, arvopaperien ja
vekselien sekä kiinteistöjen ostoa ja myyntiä. Myöskin
laivanselvittäjä (ks t.) 1. laivansuorija sekä
huutokaupantoimittaja ovat m:ja. M. siis on
asiamies. jonka toimena on aikaansaada puheeksi
tullut liikevälipuhe asiapuolia yhteenviemällä.
Kun agentti määrätyn liikehuoneen
pysyvänä asiamiehenä tahi edustajana välittää
välipuheita sekä tavallisesti tämän lisäksi myös
tekee valmistavia sopimuksia, toimii m. aina s
a-t un naisten toimenantajain puolesta.
Toi-m i t us k a u p p i a a s t a (komissionääristä) ja
tavarantoimittajasta (speditööristä) m.
eroaa siinä, ettei hän asianosaisena tee väli
puhetta, kuten on laita ensinmainittuihin nähden,
ne kun tosin päättävät välipuheen toimenantajan
eduksi mutta omaan nimeensä. M:ja on kaiita
lajia: virallisesti määrättyjä valantehneitä m:ja
ja vapaasti toimivia m:ja. — Suomessa voimassa
olevana oikeutena tällä alalla täytyy edelleen
pitää 6 p:nä heinäk. 1720 annettua meklari- 1.
välittäjäsääntöä sekä Helsingin ja Turun
kaupungeille 26 p:uä elok. 1863 vahvistettuja aivan
yhtäpitäviä kaupanvälitys- ja
laivansuorimissään-töjä kuin myös viimemainittuna päivänä
vahvistettuja Turun kauppapörssin sääntöjä.
Sitävastoin Uudenmaan läänin kuvernöörin 25 p:nä
huhtik. 1912 vahvistamat säännöt Helsingin
kaupungin pörssille eivät sisällä mitään määräyksiä
m:n-toimesta. V:n 1720 välittäjäsääntö rajoittaa
oikeuden harjoittaa m:n-ammattia yksinomaan
virallisesti määrättyihin valantehneisiin m:ihin
kaupungissa ja sisältää säännöksiä ainoastaan
niistä. Tästä huolimatta on yksityinen
välitystoiminta Suomessa vähitellen kehittynyt niin
maalla kuin kaupungissakin aivan vapaana
muista säännöstelevistä määräyksistä ku n niistä,
joita yllämainitut välittäjä- ja pörssisäännöt
voidaan katsoa jossain määrin mutta ainoastaan
määrättyjä paikkoja varten sisältävän. Näin
ollen 31 p:nä maalisk. 1879 elinkeinoista annetun
asetuksen 14 §:n säännös siitä, että m.-toiini
oi i jätettävä erilleen niistä elinkeinohaaroista,
joita jokainen saa vapaasti harjoittaa, on osaksi
jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Uudenaikaisen ja
täydellisen lainsäädännön aikaansaamiseksi tällä
alalla lainvalmistelukunta 1909 laati ehdotuksen
asetukseksi välittäjistä, mutta ehdotus ei ole
johtanut asetuksen antamiseen. A. Ch.

Mekong /-o’-/ (Me \um Kong), Taka-Intian
suurin joki ja maapallon suurimpia. Alkaa
Tiibetissä, lähdejokina Dsatsu (lähteet
Danglavuo-ristossa, 5,110 m yi. merenp., 33° pohj. lev., 94°
it. pit.) ja Dzitsu, ja on tunnettu nimellä Namtsn
Kiinan rajalle asti, jossa se saa nimen
Lantsan-kiang. Pääkulkusuunta Tiibetissä on luoteesta
kaakkoon, sitten Siamin rajoille asti etelään.
Siamin pohjoispäässä se tekee jyrkän polvekkeen
itään, saa ensimäisen huomattavamman sivujoen
Namhun vas., virtaa tästä Xien Khanin lähelle
etelään, kääntyy sieltä, ollen Siamin ja Ranskalle
kuuluvan Laos-maakunnan välirajana, ensin itään,
sitten kaakkoon ja vihdoin etelään. Khongin
luona (14° pohj. lev.) M. syöksyy
Bassac-ylän-göltä rantatasangolle, jonka se itse vähitellen on
muodostanut. Hiukan alempana se saa vas.
Se-koug nimisen lisäjoen. Pnom Penhin IuonaM:sta
haarautuu luoteeseen Tonlé-sap, joka vie laajaan,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0131.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free