- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
241-242

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meksikko

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

241

Meksikko

242

kuuluu suuri osa keskusylänköä ja Etelä-M:n
vuoristomaata 1,000-2,000:een m yi. merenp.;
kuumimman kuukauden keskilämpö -f-
20°-+ 25° C, kylmimmän + 10°- -f 20° C. Ylimpänä
on tierra fria (kylmä maa). Ikuisen luinen rajan
yläpuolelle kohoaa kolme vuorenhuippua. —
Koska M. on pohjoiseen päin avonainen, saattaa
lämpötila äkkiä tuntuvasti aleta „kvlmien
aaltojen" ja pohjoismyrskyjen vaikutuksesta
(rannikolla alle 0°:een, ylätasangolla alle —10°:een).
— Sadeaika (tiempo de aguaj on kesällä,
kuiva-aika (tiempo de seca) talvella. Sade on rankkaa,
sen yhteydessä tapahtuu voimakkaita
sähköpurkauksia. Pasaatituulilta suojassa olevalla
kes-kusylängöllä sademäärä on vähäinen (San Luis
Potosissa 393 mm, M:n pääkaupungissa 702 mm),
samoin kuin rannikon pohjoisosassa ja
Kalifornian niemellä (Guaymasissa 711 mm).
Itärannikolla (paitsi Yueatanissa) ja länsirannikon
eteläosassa taas runsas (Tuxpanissa 1,532 mm,
Coli-massa 1,053 mm). -— Kuivana aikana
ylätasan-golla ovat rasituksena tuulen nostamat
hiekka-pyörteet (remolinos) ja tomupilvet (polvaderas),
jotka aiheuttavat hyvin yleisiä hengityselinten
tauteja. Rannikon laguunivyöhykkeessä asustaa
malaria.

Kasvisto ja eläimistö. On kaksi
pää-kasvistoaluetta : tierra ealienten ja osaksi
templa-dan troopillinen, ja kuivan, kylmemmän
ylätasangon. Edellinen liittyy etelässä
läheisesti keski-amer. kasvistovyöhykkeeseen: useat
palmulajit, eedro (Cedrela odorato) mahonki,
villapuu, ebenholtsi, manseuilla (Hippomane
Mancinella), useat kautsukkikasvit, mimoosat,
anona-lajit, sinipuu, risiinikasvi, ananas,
köynnöskasvit muodostavat reheviä aarniometsiä.
Rannikon hiekkakinosvyöhykkeen kasveista
mainittakoon opuntiat, Crotou- y. m. s. lajit. Ylätasangon
kasvisto on sangen itsenäinen; sadat
kaktus-laiit, agavet (125 lajia), yucca y. m. s. ovat
sille ominaisia. Ylätasanko- ja troopillisen
vyöhykkeen välissä on vyöhyke troopillisia ja
puoli-troopillisia kasvimuotoja sekaisin. Ylätasangon
korkeammilla vuorenrinteillä, jossa sataa
runsaammin, on suuria tammi- ja arbutusmetsiä, ja
näiden yläpuolella havupuumetsiä (Taxodium
mexicartum, Pinus Montezum.ee, Abies religiosa).
Eläimistöön nähden voi myös huomata kaksi
pääaluetta: troopillisen metsävyöhykkeen (useita
apinalajeja, jaguaari ja pari muuta isoa
kissaeläintä, nenäkarhu, aguti, paka, pekkari, n. 50
kolibri-lajia, jättiläiskäärme, krokotiili,
skorpioneja) ja ylätasankovyöhykkeen, jonka eläimistö
on jotenkin samanlainen kuin Arizonassa ja
Uudessa Meksikossa (sonoralainen: musta
karhu, pesukarhu, harmaakettu, kojootti,
haisu-eläin, virginialainen hirvi, jänis, preeriakoira,
maakotka, useita kauniisti laulavia varpuslintuja).

Väestö muistuttaa paljon enemmän
Etelä-kuin Pohjois-Ameriikati asukkaita. Alkuperäinen
intiaaniväestö (aztekit, zapotekit, mixtekit.
maja-heimot, totonakit y. m.), joka espanjalaisten
M:oon tullessa osaksi oli varsin korkealla
sivistys-asteella, ei hävinnyt sukupuuttoon, vaikka tosin
vain pieni osa siitä säilyi kokonaan puhtaana
syrjäisissä vuoristoissa ja pohjoisessa. Näitä
intiaaneja (indios bravos), jotka eivät
nimellisesti-kään ole kääntyneet katolisuuteen, on n. 200,000
(komantsit, apatsit, yuma, yaqui y. m.). Suuri

osa on vielä meidän päiviimme säilyttänyt
rotuominaisuutensa, mutta omistanut maahan
tulleiden tapoja ja uskonnon; vielä lukuisampi,
suhteellisesti yhä kasvava, on intiaanien ja
espanjalaisten sekarotu. Kaupungeissa ja kaivosalueilla
espanjalaisten jälkeläiset kreolit ovat
pääväes-tönä. Neekereitä ja muita kansoja on verraten
vähän; tällä vuosisadalla japanilaiset ovat M:ssa
päässeet melkoiseen vaikutukseen. V. 1900,
jolloin asukkaita oli 13,007,259, väestöstä oli 19 %
valkoihoisia, 38% intiaaneja, 43 "/„ sekarotuisia.
As:sta 1910 oli ulkomaalaisia 94.911, joista
espanjalaisia 22,863, guatemalalaisia 21.276,
yhdysvaltalaisia 14,147. Sam. v. siirtolaisia saapui
79,484. —Uskonto. Roomalais-katolinen kirkko
oli valtiokirkkona v:een 1857, jolloin ryhdyttiin
sen erottamiseen valtiosta (myöhemmin
täydennetty, vrt. Historia). Samoihin aikoihin vai
tiolle peruutettiin kirkon suunnaton maaomaisuus
(n. koko maasta), luostarit y. m. Melkein

koko väestö on vielä katolinen; katolista
kirkkoa johtaa nyk. 7 arkkipiispaa ja 23 piispaa.
— Protestantteja on vain 55,751 (1910). —
Asukastiheys on suurin (15-44 as. km3:llä)
ylätasangon eteläosassa, jonka keskustassa,
Ana-huaein laaksossa M:n pääkaupunki on. Muualla
asukastiheys on 0,2-17.

Elinkeinot. Maanviljelykseen ei
ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota vuorityön
rinnalla, vaan se on yhä alhaisella kehitysasteella.
Viljeltyä maata on vain n. 6 % M:n alueesta.
Suurin osa ylätasankoa kaipaa kastelulaitoksia,
joiden rakentaminen kuitenkin monella seudulla
kohtaa voittamattomia luonnonesteitä. Missä
luotetaan sateeseen (ylätasangon eteläosissa),
aiheuttaa sään epävarmuus usein monta katovuotta
perätysten. Pääviljakasvit ovat vehnä ja maissi
(etelässä). Viimemainittu tuottaa kastelluilla
alueilla ja tierra calientella 2-3 satoa
v:ssa. Pavut, frijolcs, ovat kansanravintona
yleiset. Viljaa ei riitä maasta vietäväksi. Tärkeä
arokasvi on Opuntia ficus indica. jonka hedelmä
on yleinen ravintoaine. Kuumalla, kostealla
rannikkovyöhykkeellä, jossa viljantuotanto yleensä
on vähemmän tärkeä, viljellään melkein kaikkia
troopillisen ilmaston viljelyskasveja:
sokeriruokoa (raakasokeria ja melassia valmistettiin
160.000 ton. tiliv. 1911-12), tupakkaa, kaakaota,
riisiä,xbataattia, kahviherneitä, hedelmiä
(ananas-hedelmiä, banaaneja, viinirypäleitä, oliiveja,
kookospähkinöitä, appelsiineja y. m.), kahvia (4 4
milj. kg 1904), puuvillaa; erikoisesti
meksikko-lainen viljelyskasvi on agave (Yueatanilla ja
Oaxacan valtiossa), josta saadaan kuituja
(sisal-hlimppua 1. henequeniä, villinä kasvavista
aga-veista ixtleä: tärkeimpiä vientitavaroita), ja
nesteestä valmistetaan pulque ja mescal- nimisiä
kan-sallisjuomia. — Metsät (9% M:n alasta)
sisältävät runsaasti arvokkaita puulajeja;
kautsuk-kia valmistetaan paljon, ja suuria Hevea- ja
Cas-<i7Zoa-istutuksia on perustettu yksinomaan
yhdysvaltalaisella pääomalla (n. 40.000 ha, enemmän
kuin missään muualla). — Karjanhoito
laajoilla heinäaroilla on tärkeä (24 % maasta on
soveliasta karjalaitumiksi), muttakarjarodutovat
ala-arvoisia. V. 1902 oli: nautakarjaa 5,u milj.,
hevosia 0,8» milj., muuleja ja aaseja 0,«s milj.,
lampaita 3,<s milj., sikoja 0,6i milj. — Meren
tuotteista mainittakoon helmet (Kalifornian-lah-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0133.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free