- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
243-244

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meksikko

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

241

Meksikko

243

desta) ja kilpikonnat (Yucatanin rannikoilta).

Vuorityö on espanjalaisten tulosta asti
ollut pääelinkeinona. Ainoastaan 5:ssä M:n32:sta
valtiosta ja territorista ei ole kaivoksia.
Kaivos-työ tarkoittaa melkein yksinomaan jaloja
metalleja; niitä on tähän asti M:sta saatu enemmän
kuin mistään muusta maasta, etupäässä etelä- ja
länsiosista. Kullantuotannossa M. jo on jäänyt
viidennelle sijalle (37.482 kg 1910), mutta
ho-peantuotannossa (2,219,975 kg) se yhä on
ensimäinen (n. J/3 maailman hopeansaaliista), ja
hopea on M:n tärkein vientitavara. Hopean
yhteydessä tavataan lyijymalmia (126.000 ton.) :
vielä saadaan vaskea (55.000 ton.), sinkkiä
(54.000 ton.), antimonia, grafiittia, suolaa,
asfalttia y. m. Kivihiiltä saadaan vain 700.000 ton.
v:ssa, eikä se ole laadultaan hyvää, mutta sitä
on laskettu kaikkiaan olevan n. 300 milj. ton..
joten se tulevaisuudessa voi saada M:n
teollisuudelle tärkeän merkityksen. Koko vuorityön
tuotannon arvo 1910 oli 810 milj. mk., josta
hopean osalle tuli puolet. — Teollisuus on
alullaan. Hallitus edistää sitä maltillisilla
suo-jelustulleilla y. m. Puuvillatehtaita oli (1910) 142.
joissa 31,963 työntekijää ja 702.874 kehrää:
tupakkatehtaita 451, väkijuomatehtaita 1,674, useita
sokeri- ja villatehtaita.

Liikenne ylätasangolla on varsin helppoa,
rautateiden rakentaminen siellä ei ole kohdannut
suuria vaikeuksia, mutta yhteys rannikon ja
ylätasangon välillä on sangen hankala. Ennen
rautateiden rakentamista pääkaupungista
rannikolle päästiin vain vuoripolkuja. Rautateitä:
25.287 km, joista 19,877 km valtion huostassa
(1912). Ensimäinen rautatie avattiin 1854.
Pohjoisessa M:n rautatieverkko on yhteydessä
Yhdysvaltain rautateistön kanssa. —
Sähkölennätin-linjoja (valtakunnan, valtioiden ja yksityisten)
83.286 km; 9 kipinäsähkötysasemaa; puhelimia
13.000, lankoja 47.700 km ’ (1911-12).
Postitoimistoja 2,858 (1910-11). -—
Kauppalaivastossa on 32 höyryalusta. 16.648 netto rek.-ton.,
50 purjealusta, 8,712 netto rek.-ton. (1911).
Ulkomaisessa merenkulussa selvitettiin 7,7 milj.
netto rek.-ton. (tiliv. 1909-10). Tärkeimmät
satamat: Veracruz, Tampico ja Coatzaeoalcos (Puerto
Mexico) itärannalla, Acapulco länsirannalla. —
Kauppa (tiliv. 1911-12; milj. mk.). Vienti:
hopeaa 224.9, kultaa 125.», vaskea 84.i,
heneque-niä 53,7, kahvia 33.9, kautsukkia 29.9, vuotia,
guavulea. karjaa, lyijyä, kahviherneitä, ixtleä,
puuta, sokeria, yhteensä 748; tuonti (kankaita,
koneita, kivihiiltä, ravintoaineita) 466.9.
Viennistä meni Yhdysvaltoihin 562.2, Englantiin 100,
tuonnista tuli Yhdysvalloista 247, Saksasta 59.7,
Englannista 54. M:n ja Yhdysvaltain välisen
kaupan arvot kuvastavat yleensä Yhdysvaltain
suunnatonta merkitystä M:n taloudellisessa
elämässä. — Pankkeja (1910) 32, joista 24:llä
setelinanto-oikeus; etevimmät: Banco nacional.
Bank of London and Mexico, Banco central, M:n
kauppa- ja teollisuuspankki. Setelit käyvät
nimellisarvostaan. Rahayksikkönä on
hopea-peso 1. dollari, jonka arvo on määrätty
vastaamaan 0,75 g puhdasta kultaa (= Smk. 2:51);
1 peso = 100 centavos. Lyödään myös kulta-,
pronssi- ja nikkelirahoja.-—Mitat ja painot
metriset v:sta 1896.

Opetusolot. Kansanopetus on maksuton,

koulunkäynti pakollinen. Entinen
kansanopetuksen täydellinen laiminlyönti ilmenee siitä, että
1S95 84 % väestöstä oli vailla lukutaitoa. Viime
aikojen edistyksestä puhuvat seuraavat luvut:
kansakouluja on 9,083, niissä oppilaita 575,972,
keskikouluja 34. oppilaita 4.231 ; yksityisten ja
yhdistysten kouluja 2.499, oppilaita 152,917 (1905).
Pääkaupungissa olleen yliopistoa (per. 1551,
lakkautettu 1865) sijaan on perustettu useita
am-matti-oppilaitoksia: 68, oppilaita 9,327 (1905).
V. 1912 annetun lain mukaan kansakouluopetus
ulotetaan intiaaneihin. — Sanomalehtiä 459 (1904).

Valtiomuoto ja hallitus. V:r. 1857
perustuslain (viimeksi uusittu 1912) mukaan M.
on liittovaltio (valtakunnan eri osien itsenäisyys
liyk. melkein vain nimellinen), jonka etunenässä
on 6 v:ksi (ennen v:tta 1904 4 v:ksi) valittu
presidentti (vaalit salaiset, välittömät). Hänen
rinnallaan on 8 valtiosihteerin (uiko-, sisä-,
oikeus-, opetus-, talous-, liikenteen ja yleisten
rakennusten, raha- ja kauppa- sekä
sotaministeriöi-den esimiehet) muodostama neuvosto.
Lainsää-tämisvalta on kongressilla, joka jakaantuu
senaattiin ja edustajakaniariin. Senaattiin
(puheenjohtajana v:sta 1904 valittu varapresidentti)
valitaan 56 jäsentä (2 jokaisesta valtiosta ja
liitto-alueesta). Edustajakamariin kuuluu nyk. 233,
2 v:ksi valittua jäsentä (1 40.000 as. kohti).
Äänioikeus on jokaisella hyvämaineisella
meksik-kolaisella miehellä, naineilla 18 ikävuodesta,
naimattomilla 21 ikävuodesta alkaen. Kongressi
kokoontuu 2 kertaa v:ssa. — Oikeuslaitos
3-astei-nen: korkein tuomioistuin (17 jäsentä, valitaan
6 v:ksi), 3 valaoikeutta, 32 piirioikeutta. —
M:n valtiot ja territorit ovat:
Tamauli-pas, Veracruz. Tabasco, Campeche. Yucatan,
ter-ritori Quintana Roo (Atlantin rannikon
valtiot, 323,610 km2, 1,997.011 as., 6 km2:llä),
Aguasealientes. Guanajuato, Queretaro, Hidalgo,
Tlaxcala, Puebla, M. 2, Distrito Federal
(liitto-alue), Morelos (e t e 1 ä-y 1 ä t a s a n g o n
valtiot, 137,422 km2, 5,269.004 as., 38 km2:llä),
Chihuahua, Coahuila, Durango, Nuevo Leon,
Zacatecas, San Luis Potosi (p o h j o i s-y 1
ä-tasangon valtiot. 694.594 km2, 2.674.010 as..
4 km2:llä), territori Baja California Norte,
ter-ritori Baja California Sur, Sonora, Sinaloa,
territori Tepic, Jalisco, Michoacan (molemmat
viimemainitut ulottuvat osaksi etelä-ylätasangolle. ovat
tämän ryhmän taajimmin asuttuja), Colima,
Guerrero, Oaxaca, Chiapas (Ison valtameren
rannikkovaltiot, 831.422 km2, 5,175.587 as..
0 km2:llä). Kullakin valtiolla on oma kuvernööri,
eduskunta, tuomioistuin ja lakikirja. Distrito
Fe-deralin lakikirja on voimassa kaikissa
territo-reissa. Liittovaltion pääkaupunki ks. M. 3.
— Valtion tulot (tulo- ja menoarvio v:lle
1912-13) 260 milj. mk. (tullit 120.2, maavero
81.6 milj. mk.), menot 260 milj. mk.
Valtiovelka 1,104.9 milj. mk. (1911). Sotavoima
pestattu (asevelvollisuus nimellinen),
rauhan-aikana 43.969, sotakannalla 83.500 upseeria ja
sotamiestä. Sotalaivasto: 5 tykkivenettä ja 14
muuta alusta, miehitys 1.456 upseeria ja
sotamiestä. -—- M:n vaakuna: merestä kohoavalla
kalliolla kasvava kaktus ja sillä levitetyin siivin
istuva kotka, käärme kynsissä. Lippu: vihreä,
valkoinen, punainen vaakasuorasti, keskellä kotka.

E. E. K.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0134.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free