- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
249-250

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meksikko - Meksikon-lahti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

249

salliskirjastossa on 225,000 nid.; San
Carlos-akatemiassa taidemuseo ja -koulu. Tieteellisiä
seuroja: maantieteellinen, geologinen,
luonnontieteellinen, teknillinen. Iturbide-teatteri. —
Arkkipiis-panistuin. — Teollisuus on elpynyt
melkoiseksi (kangas-, tupakka-, jalkine-, nahkatehtaita,
viinapolttimoita, olutpanimoita, konepajoja),
sen-jälkeen kuin sähkövoimaa on ruvettu ottamaan
ljihiseutujen koskista. Useissa esikaupungeissa on
niinikään teollisuuslaitoksia. — M. on
liittotasavallan rautatieverkon keskus.

Historia. M. ou rakennettu samalle
paikalle, jolla sijaitsi aztekkien luultavasti 1325 tai
1327 perustama pääkaupunki Tenoclititlan. Se oli
paalutuksille ja matalille saarille rakennettu,
silloin paljon laajempaan Texeoco-järveen; helposti
puolustettavat vallitiet yhdistivät sen
mantereeseen. Tenoclititlan kasvoi nopeasti;
espanjalaisten tullessa siinä sanotaan olleen 60,000 taloa ja
ympärysmitta oli 20 km. Cortez hävitti sen
melkein kokonaan marrask. 1521 ja rakennutti
400,000 intiaanilla uuden kaupungin hävitetyn
paikalle. Texcoco-järveä kuivattiin, niin että M.
joutui 5 km päähän siitä. — Yhdysvaltalaiset
valloittivat M:n 1847, ranskalaiset 1863. Keisari
Maksimilianin (kruunattu M:n tuomiokirkossa
1864) hallussa M. pysyi v:een 1867. E. E. K.

Meksikon-lahti, rannikkomeri, Atlantin
valtameren läntisin osa ja n. s. A m e r i i k a n-v ä 1
i-meren pohjoisosa. M.-l:ea rajoittaa pohjoisessa,
lännessä ja osaksi etelässä Ameriikan manner,
idässä ja osaksi etelässä Floridan-niemi, Kuha sekä
Yucatanin-nieini. M.-l:n pituus on 1,800 km,
leveys 1.100 km, pinta-ala n. 1,56 milj. km3,
rannikon pituus 5,000 km. Atlantin-valtameren kanssa
M.-l. on yhteydessä ainoastaan 195 km leveän
(ka-peimmalla kohdalla 80 km) Floridan-salmen, ja
Karaibin-meren kanssa 120 km leveän
Yucatanin-salmen kautta. Suurin syvyys on n. s. Sigsbee
(3,875 m) Yucatanista luoteeseen. Floridan
länsipuolella on kauas mereen ulottuva
Florida-mata-likko; samanlainen, Campeche-matalikko, on
Yu-catanin edustalla. Yleensä rantavedet ovat
matalia (paitsi Kuban luona) ja rannikot vähäisiä
poikkeuksia lukuunottamatta alavia, hiekkaisia
tai liejuisia. Lahtia ei ole muita kuin haffeja ja
laguuneja, joiden edustalla on matalia
maatuma-saaria ja -niemiä. Muunlaisia saaria ovat
ainoastaan Floridan ja Yucatanin-niemimaan edustalla
olevat pienet korallisaaret (cayos, keys). Hyviä
luonnonsatamia on harvassa; New Orleans,
Gal-veston, Veracruz y. m. ovat keinotekoisesti
rakennettuja. — M.-l:een laskevat monet suuret
virrat (Mississippi, Rio Grande del Norte y. m.)
tuovat siihen tavattomat määrät makeaa vettä
(5,5 milj. km’:n alalta). Siitä syystä M.-l:n vesi
on vähemmän suolaista kuin valtameren. — Veden
lämpö pinnalla on ympäri vuoden hyvin korkea
(kesällä keskimäärin + 28,»° C, talvella -f 22,s° C,
v:ssa -|-25,70C) ja vaikuttaa tuntuvasti
ympäristön ilmastoon. Syvemmällä lämpötila alenee;
1,400 m:n syvyydessä vallitsee alituinen -f4°C
lämpö. — Yucatanin-salmen kautta tulee M.-l:een
voimakas merivirta (nopeus keskimäärin 63 km
vuorokaudessa) ja Floridan-salmesta lähtee vielä
voimakkaampi Floridan-virta, joka on Golf-virran
(golf = lahti, s. o. M.-l.) alkuna. Itse M.-l:n
virta-suhteista ei olla vielä aivan selvillä. — Tuulet
puhaltavat talvella tav. pohjoisesta ja luoteesta, ke-

250

säliä itä-koillisen ja itä-kaakkoisen väliltä. Usein
tuulet kasvavat hirmumyrskyiksi (syyskesän ja
syksyn hurricanes ja talven nortes 1. northers),
jotka tuottavat suurta tuhoa paitsi
merenkulkijoille myös rannikkokaupungeille synnyttämällä
tavattomia tulvia. E. E. K.

Mel (lat.), hunaja.

Mela, lyhyt airo. jonka molemmissa taikka vain
toisessa päässä on leveähkö lapa. Mela on
yleinen soudin villikansojen keskuudessa;
sivistysmaissa sitä käytetään ruuhissa ja kanooteissa
sekä sisäjärvien veneissä ohjaukseen. F. IV. L.

Mela (alk. Malmberg), Aukusti
Juhana (1846-1904), luonnontutkija ja koulumies.
Synt. Kuopiossa maalisk.
8 p. 1846, yliopp. 1865, fil.
kand. ja maist. 1873.
Yliopiston eläint. museon
amanuenssi 1883-88. Suom.
normaalilyseon lehtori v:sta
1888, oltuaan sitä ennen
opettajana useissa muissa
oppilaitoksissa sekä
maaseudulla että Helsingissä.
— Innokkaasti
työskennellen oman maan
luuran-koiseläimistön ja
kasviston kokoomuksen
selvittämiseksi, suomenkielisen
luonnonhist.
kirjallisuuden hiomiseksi ja
luonnontieteellisten käsitysten ja
oppien levittämiseksi maassamme M. on
koulutyönsä ohella suorittanut suuren joukon
vaivaloisia ja paljon merkitseviä esiraivaajan töitä.
Varsinkin ovat hänen ansionsa suuret suomenkiel.
luonnonhist. kirjallisuuteen nähden, jonka isänä
M. on pidettävä Lönnrotin (ensimäisen suom.
kasvion tekijän) rinnalla. Ensi sijalle hänen
teoksistaan on asetettava „Suomen luurankoiset"
(1882), jonka pienimpiinkin yksityiskohtiin
ulottuva tarkkuus ja luotettavuus on yhä vieläkin
esimerkiksi kelpaava. Sen alkuasteeksi voidaan
katsoa M:n kymmentä vuotta aikaisemmin
julkaisemaa kirjasta „Suomen eläimistö nuorisolle"(1872).
Useimmat muut suuremmat teoksensa M. laati
lähinnä tyydyttääkseen oppikoulujen oppikirjain
tarvetta. Näitä oppikirjoja ovat: ,.Lyhykäinen
kasvipppi ja kasvio kouluja varten" (1877, 3 :s
pain. 1892-95), joka sitten jakaantui kahdeksi
eri kirjaksi, kasviopiksi ja kasvioksi (kasvion
5:s pain., „Suomen kasvio", 1906); ansiokas
„Koulun eläinoppi" (1899, 2:nen pain. 1903;
myös ruots.) y. m. Opetusvälineeksi M. laati
yhdessä prof. J. A. Palménin kera
..Luonnonopillisen kuvaston" (1880). Suurin kirjallinen yritys,
jolla M. koetti herättää suuren yleisön
harrastusta luomakuntaan, oli Brehmin ,.Tierleben"in
mukaan toimitettu „Zoologia kansalaisille", josta
valmistui vain osa »Imettäväiset" (1896). Tätä
alaa edustaa myös M:n suom. (ja myös ruots.)
asuun saattama suurehko kuvateos: C. Hoffman
,,Kuvia kasvikunnasta" (1883). Toimitti
„Luou-non ystävää" v :sta 1900 alkaen kuolemaansa
saakka, suomenteli kirjasia, in. m. „Tieteiden
taistelut" (1897), johon liitti omintakeisen luvun
„Darwinismista". M:n moninaisia harrastuksia
kuvaavana mainittakoon vielä, että hän useita
vuosia toimitti pilalehteä ,,Matti Meikäläistä",

Meksikon-lahti—Mela

A. J. Mela.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0137.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free