- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
251-252

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meksikon-lahti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

251

Mela—Melanchthon

252

oli suosittu esitelmöitsijä, „Vanamo"-yhdistyksen
ensimäinen puheenjohtaja (1896-1904), innokas
keräilijä (kasveja, eläimiä, kivettymiä,
mineraaleja) ja lopulta myös lahjoittaja, säädettyään
kokoelmansa julkisille laitoksille, m. m. osan
yliopistolle, sekä varoja m. m.
„Vanamo"yhdistyk-selle ja Savo-karjalaiselle osakunnalle. [Siltala,
„A. J. M." (Luonnon ystävä, 1904), Natunen,
„Luettelo M:n kirjoituksista" (Luonnon ystävä,
1904).] T. E. J-i.

Mela, Pomponius, roomal. maantieteilijä,
Espanjan Tingenterasta, kirjoitti n. v. 43 j. Kr.
hyviin lähteisiin perustuvan 3-kirjaisen
maantieteen „De chorographia". Lähtien
Pohjois-Afri-kasta se kuvailee tarkoin piirtein havaintoja
matkalta silloisen maailman ympäri, antaen siellä
täällä tietoja kansoista, tavoista y. m. Julk.
Friek (1880). ’ E. H-l.

Melafyyri, tertiäärikautta vanhempien
basalttien nimitys, ks. Basaltti.

Melaleuca, n. 100 lajia käsittävä
myrttikasvi-suku: Austraaliassa ja Kaakkois-Aasiassa
kasvavia kauniita puita ja pensaita, joilla on kapeat,
nahkeat lehdet ja valkeat t. punaiset kukat. il.
gcnistifolian lehdistä valmistetaan teen tapaista
juomaa, M. Lcucadetidronin useista muunnoksista
saadaan kajeputöljyä (ks. t.). Useita
lajeja viljellään Euroopassa koristekasveina.

I. V-s.

Melanchthon f-a’rjlton], Filip (1497-1560),
saks. humanisti ja uskonpuhdistaja. M. syntyi
16 p. helmik. 1497
Bret-tenissä Etelä-Saksassa;
hä-ieii isänsä Georg
Schwarz-erd oli aseseppä, äiti
Barbara Reuter kuuluisan
humanistin J. Reuchlinin
sisarentytär. Isä kuoli
aikaisin, mutta Reuchlin
ohjasi lahjakkaan
sukulaisensa luku-uralle ja
klassillisten kielten
opinnoi-liin; jo 12-vuotiaana tuli
poika Heidelbergissä
ylioppilaaksi ja 19-vuotiaana
1’iibingenissä maisteriksi;
-illoin hän jo oli
kirjoittanut kreikan kieliopin.
Oppineitten tapaan hän oli
isänsä sukunimestä
muodostanut samaa merkitsevän kreikkalaisen (,.musta
maa"; myöhemmin hän kirjoitti nimensä
Me-lanthon, s. o. „hunajakukka"). Jl. oli
innostuksella liittynyt humanismin harrastuksiin.
Eteväksi tunnettuna humanistina hän 1518
Reuchlinin suosituksesta kutsuttiin kreikan kielen pro
fessoriksi Wittenbergiin, jossa Luther vähää
ennen oli aloittanut uskonpuhdistuksen.
Tutustuminen Lutheriin ja hänen aatteisiinsa teki
välittömästi M:iin mitä syvimmän vaikutuksen: hän
omisti kokonaan Lutherin uskonnollisen
katsantokannan ja astui empimättä v:sta 1519 hänen
asetoverikseen alkaneessa taistelussa, nänestä tuli
uuden liikkeen ensimäinen teologi. Teologiansa
sisällykseen nähden M. oli Lutherista melkein
täydellisesti riippuvainen, mutta hän osasi paljon
paiemmin kuin Luther itse antaa uusille
ajatuksille selvän ja täsmällisen tieteellisen muodon. Jo
jouluk. 1521 M. julkaisi uskonopin esityksen ni-

mellä „Loci communes rerum theologicarum";
tämä uskonpuhdistuksen ensimäinen dogmatiikka
ilmestyi sitten yhä laajennettuina laitoksina.
Yliopistossa hän pian siirtyen teologiseen
tiedekuntaan etenkin vaikutti raamatunselittäjänä:
tärkein hänen teoksistaan siltä alalta oli
Roomalaiskirjeen selitys v. 1532. Hänen kielitaitonsa
teki hänet arvokkaaksi Lutherin apumieheksi
Vanhan testamentin saksannoksessa, joka
valmistui 1534.

Ennen pitkää M. joutui, vastoin haluansa,
yli-opistotyönsä ohessa olemaan mukana ajan
suurissa kirkkopoliitillisissa taisteluissa. M :n
maltillisuus, varovaisuus, sovinnollisuus ja kaikk a
näkökohtia huomioon ottava tunnollisuus tekivätkin
hänet varsin sopivaksi kaikenlaisiin
neuvotteluihin, jos kohta nämä hänen luonteensa
ominaisuudet myös usein ilmenivät epäröivänä
arkuutena ja liiallisena myöntyväisyytenä, josta oli
haittoja uskonpuhdistuksen asialle. Augsburgin
valtiopäivillä 1530 M :11a oli erittäin huomattava osa.
Siellä esitetty Augsburgin tunnustus
(ks. t.) ja sitä selittävä Augsburgin
tunnustuksen puolustus (ks. t.). muodostumassa olevan
luterilaisen kirkon ensimäiset tunnustuskirjat, oli
vat il: n laatimia. Muista neuvottelutilaisuuksista,
joissa M. oli mukana, mainittakoon keskustelut
sveitsiläisten kanssa Jlarburgissa 1529 ja
Kasselissa 1534 ja katolisten kanssa Wormsissa 1540
ja Regensburgissa 1541. — Samaan aikaan M. oli
mukana siinä työssä, joka tarkoitti evankelisen
seurakuntaelämän ja sen muotojen kehittämistä
siellä, missä uskonpuhdistus oli voitolle päässyt.
Niinpä M. piti 1527-28 seurakuntien tarkastuksia
Saksin vaalirulitinaskunnassa ja kirjoitti
havaintojensa johdosta „Tarkastajien neuvoja Saksin
kirkkoherroille". Vv. 1538-39 hän kävi
Brandenburgissa, 1539 Leipzigissä neuvoja antamassa;
toisiin maihin hän lähetti kirjallisia lausuntoja.

M:n kehitys oli käynyt tyynesti ja
tasaisesti; hänellä ei ollut Lutherin ankaria
uskonnollisia taisteluita ja syviä kokemuksia. M:n
koko ajatustapa oli vähemmän välitön,
järkiperäisempi ja samalla käytännöllisempi. Hän
veti etualaan sellaisia kristinuskon puolia, jotka
suoranaisesti kohdistuivat kristilliseen elämään,
ja pelko tai huomio, että jotkut puolet
uskonpuhdistuksen opetustavassa saattoivat väärin
käsitettyinä aiheuttaa käytännöllisiä vaaroja, sai
hänet usein heikontamaan Lutherin
ajatuksia. Toisia, asiallisesti suurempia poikkeuksia
Lutherista aiheutui siitä, että M. taipui
huomaamaan vastakkaiselta taholta esitetyissä
muistutuksissa varteen otettavaa. Niinpä "hän, joka
Lutherin ja Erasmuksen v. 1525 kiisteliessä
tahdon vapaudesta oli kokonaan ollut Lutherin
puolella, sittemmin pani enemmän painoa sille että
ihmisen tahto kääntymyksessä jollakm tapaa
myötävaikuttaa Jumalan armon kanssa — minkä
johdosta häntä syytettiin „synergismistä" (ks. t.).
Samoin hän ehtoollisopissa Marburgiu
keskustelun jälkeen kallistui siihen Zwinglin ja Lutherin
oppia välittävään käsitykseen, jota Butzer (ks. t.)
ja sittemmin Calvin edustivat. Nämä
poikkeavat käsityksensä hän toi varovalla tavalla esiin
uskonoppinsa ja Augsburgin tunnustuksen
uusissa painoksissa, muuttaen sananmuotoa ainakin
sen verran, että toistenkin käsitys asioista
saattoi mahtua siihen. Monet teologit Lutherin ym-

Filip Melanchthon.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0138.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free