Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Melander ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
255
Melaneesia— Melaneesialaiset
256
XVI, 1900) ; „über die Humarteilung in Finland
lm 17. Jahrliundert" (Suom. tiedeakatemian
toimituksia, B I, 1909) y. m.
3. Gustaf M. (s. 1861), fyysikko, edellisen veli,
yliopp. 1879, fil. kand. 1885, fil. tolit. ja dosentti
1S90, meteorologisen keskuslaitoksen johtaja 1908.
M. on tutkinut lämmön vaikutusta harvennettuihin
kaasuihin („De la dilatation des gaz à des pressions
inférieurs ä Ia pression atmosphérique", „über den
Einfluss der Wand der Gefässe bei Studien Ober
Gase", 1886-94) ja syitä vesihöyryn
tiivistymiseen ilmassa („Sur la eondensation de la vapeur
d’eau dans 1’atmosphère", 1897; „über einen
Universal-Spektralapparat", 1901), julkaissut
sarjan tutkimuksia, jotka koskevat valon vaikutusta
magneetteihin ja kappaleiden sälikötilaan („über
die Erregung statischer elektrischer Ladungen
durch Wärme und Bestrahlung", 1906), tutkinut
eri aineiden ominaisuutta tavallisessa
lämpötilassa levittää valosäteitä, jotka ovat niin
heikkoja, ettei silmämme voi niitä suoraan erottaa
(„über Lichtemission der Stoffe bei niedrigen
IVmperaturen", 1910), julkaissut „Das finniselle
Bad vom Standpunkte der Phys;k" (1912). M. on
alkuunpannut koko Suomea koskevat
magneettiset mittaukset sekä „Jlmala" nimisen leija-aseman
lähellä Helsinkiä. Suom. tiedeakatemiassa M.
on aiheuttanut Sodankylän magneettisen
observa-torin perustamisen.
Melaneesia ks. Oseaania ja
Melaneesialaiset.
Melaneesialaiset (< kreik. mcläs = musta, ja
nësos = saari), kansanrotu, joka asuu Austraalian
mantereen pohjois- ja koillispuolella olevilla
saariryhmillä: Uudessa-Guineassa, Bismarckin
saaristossa, Salomonin- ja Santa Cruzin-saarilla,
Uu-silla-Hebrideillä, Uudella-Kaledonialla, Banksin-,
Torresin- ja Fidzi-saarilla. Kaikkiaan heitä on
n. 1 !/a milj. M:sta käytetään myös papua nimeä,
mutta oik. se käsittää vain osan Uuden-Guinean
asukkaista. — M:n kansatiet. asemasta ollaan
vielä epävarmoja; tutkimustyö heidän
keskuudessaan ou vasta alulla, ja suuret osat
heidän asuma-aloistaan ovat vielä aivan
tuntemattomat. -— Useat tutkijat asettavat m. Itä-Intian
saariston neg^oidisten heimojen yhteyteen. — B.
Hagen olettaa m:n tulleen nyk. asuinsijoilleen
län-nestäpäin. Raja polyneesialaisia vastaan idässä
on epäselvä (ks. Fidzi-saaret).
M:n vartalo on tav. keskikokoinen, kallo
doliko-kefaalinen, hampaat ja poskipäät hieman
ulkonevat, nenä ja suu leveät, huulet paksunlaiset, otsa
kapea. Ihonväri vaihtelee melkein mustasta
liar-maan-ruskeaan. Tukka paksu, kihara, mutta ei
villainen, parrankasvu huono. —
Kömpelöraken-teisinta ja alkuperäisintä tyyppiä edustavat
Bismarckin saaristolaiset; heidän ihonvärinsä on
kuitenkin hyvin vaalea. M:sta kookkaimpia ovat
Salomonin saaristolaiset, mutta myös
mustaihoi-simpia. (ks. liitekuvaa Austraalian ja
Oseaanian kansantyyppejä I.)
M:n luonteesta ei voi saada mitään
yhteiskuvaa. Kuten luonnonkansat yleensä he ovat
helposti kiihottuvia, mutta pitkävihaisia ja
kos-tonhaluisia, vaikka osaavat kostonaikeitaan
hyvin salata. Eurooppalaisten harjoittamat,
orjamet-sästyksiä muistuttavat työväen pakkovärväykset
monella saariryhmällä ovat tehneet heidät
melkein kaikkialla vihatuiksi, joka m:n sotaisuuden
ja julmuuden takia on suuresti vaikeuttanut
saaristojen tutkimista. Henkiset kyvyt ovat
korkeammat kuin mitä m:n aineellisesta
kehitysasteesta voisi päättää. Taipumus lauluun ja
soitantoon on suuri. M:n valmistamat, etelämeren,
ehkä koko maailman merkillisimmät
tanssinaa-marit ovat parhaita esimerkkejä heidän
eriskum-maisesta kuvanveisto- ja puuleikkelytaiteestaan.
Ajanlasku kehittynyt. Lukusanoja tav. 3 :een,
korkeintaan 6:een. — Vaatetus (niinestä,
lehdistä, ruohosta y. m. s.) yleensä hyvin vähäinen,
miehet käyvät usein alasti. Koristuksia
sitävastoin käytetään paljon, varsinkin tukkaa
kaunistetaan monella tavalla: kalkin y. m. avulla se
muokataan suuriksi paakuiksi tai pitkiksi
suortuviksi (tekotukkaa käytetään usein apuna),
joihin kiinnitetään kukkia, sulkia, bambukampoja
y. m. Ilio usein maalataan; tavataan myös
iho-naarmutusta. — Asumukset ovat
enimmäkseen suunnikkaanmuotoiset. Usein rakennetaan
paaluille, tai suojaudutaan jollain muulla tavalla
äkkihyökkävksiltä (puihin rakennetut majat).
Katto hyvin korkea, räystäät ulottuvat aivan
alas. Rakennukset ovat tav. isoja (joskus 150-200
m pitkiä), monen perheen asuttavia.
Naimattomat miehet asuvat erikseen suurissa
yhteisasunnoissa, joita myös käytetään varastoaittoina. —
Kalastus-, metsästys- ja etenkin sota-aseet ovat
huolella ja taidolla valmistetut sekä koristetut,
vaikka rauta on yleensä tuntematonta.
Sota-aseista tärkeimmät: keihäs, nuija, jousi ja nuoli,
bambupuukko, kilpi; sotakanootit kantavat lähes
30 miestä, mutta niitä käytetään vain
kuljetukseen, sillä taistelut suoritetaan maalla.
Pääelinkeinona on maanviljelys (tarro, banaani,
saago, leipäpuu, kookospalmu), joka on melkein
yksinomaan naisten huolena; miehet auttavat
ainoastaan uusien peltojen raivauksessa.
Kotieläimiä vain koira, sika (usein metsistynyt) ja kana.
Kalastus ja metsästys ovat tärkeitä
sivuelinkeinoja. Nautintoaineita on verrattain vähän
(kava-juoma, tupakka ja beteli tavallisimmat). —
Muutamissa käsitöissä m. ovat mestareita.
Tuotteista mainittakoon puuleikkausten ja
rakennusten lisäksi etenkin muutamissa osissa Englannin
Uutta-Guineaa harjoitettu saviastia-teollisuus,
joka on niin kukoistava, että sen tuotteilla
käydään laajaa vaihtokauppaa. Eteviä
laivanrakentajia on esim. Louisiadi-saaristossa, mutta yleensä
m:n alukset eivät merikelpoisuudessa ole
polynee-sialaisten kanoottien veroisia. Kauppa on
enimmäkseen vaihtokauppaa; maksuvälineinä
käytetään usein sikoja. On rahojakin:
simpukankuoresta hiottuja, nauhoihin ripustettuja
enimmäkseen levyn tai renkaan muotoisia kappaleita,
diwarra; rikkailla päälliköillä voi olla 2,000 :kin
nauhaa diwarraa.
Yhteiskunnalliset olot ovat aivan
kehittymättömät (paitsi Fidzi-saarilla), päällikön
valta on hyvin rajoitettu. Valtioita Melaneesiassa
ei ole koskaan muodostunut. Salaisia seuroja on
esim. duk-duk. ■— Perheessä naisella on alhaisempi
asema kuin Polyneesiassa; monivaimoisuus
tavallinen, vainiot ostetaan. Lapset kuuluvat missä isän,
missä äidin sukuun. Uskonnolliset käsitteet
hämärät. Vainajien henkiä palvellaan ja peljätään.
Papit toimivat loitsijoina, mutta yleensä heidän
vaikutusvaltansa on vähäinen. Tanssit ja juhlat
liittyvät usein uskonnollisiin menoihin, samoin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
