- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
259-260

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Melaneesian lähetys ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

259

Melartin—i

•Melbourne

260

tunnetta., niin hän kuitenkin heidän
toiminnassaan näki vain kypsymätöntä intoilua, joka [-syn-n}’tti-] {+syn-
n}’tti+} eripuraisuutta ja uhkasi, tieteen
edistyksistä huolimatta, taantumuskaudella, jolloin viha
järkeä vastaan, sokea uskon-into ja pimeys
saisivat vallan. Uskoipa hän pietismin aiheuttaneen
kansan keskuudessa mielisairauden, itsemurhain,
lastenmurhain y. m. surullisten ilmiöiden
lisääntymistä. Maassa par’aikaa käytävässä
suomalaisuuden taistelussa M. asettui kansallisen asian
kannattajain riveihin, oli Suom. kirj. seuran
perustajia ja ensimäinen puheenjohtaja ja valmisti
1837 ministerivaltiosihteerille aiotun ehdotuksen
suomen kielen saattamisesta maan viralliseksi
kieleksi, jota ehdotusta ei kuitenkaan koskaan
annettu asianomaiseen paikkaan. Ahkerana,
tunnollisena, ystävällisenä ja avuliaana miehenä
arkkipiispa M. jätti jälkeensä yleisesti
kunnioitetun muiston. [Lindström, „Aminnelsetal öfver
erkebiskopen E. G. Melartin" teoksessa
,,Hand-Iingar rörande prestmötet i Åbo 1859".]

A. J. P-ä.

Melartin [l’n], Erkki Kustaa (s. 1875),
säveltäjä, s. 7 p. lielmik. Käkisalmessa. Opiskeli
Helsingin musiikkiopistossa sävellystä M.
Wege-liuksen johdolla 1892-97, jatkoi valtionstipendillä
opinnoitaan 2 v. Wienissä prof. Rob. Fuchsin
johdolla. Sieltä palattuaan toimi teorian ja
musiikkihistorian opettajana Helsingin
musiikkiopistossa, 1908-10 Viipurin orkesterin johtajana sekä
syksystä 1911 musiikkiopiston johtajana
Helsingissä. Nauttii valtion elinkautista eläkettä. M. on
maamme etevimpiä, tuotteliaimpia ja
melodiarik-kaimpia säveltäjiä. Hänen lauluissaan on monta
verratonta helmeä ja hänen kamarimusiikki- ja
sinfoniset teoksensa alkavat jo herättää huomiota
Venäjällä, Skandinaavian maissa ja Englannissa.
Sävellyksiä: 4 sinfoniaa (c-moll, e-moll, f-duur,
e-duur), ooppera „Aino", 3 sinfonista runoelmaa
(»Siikajoki", „Traumgesielit", ,.Patria"), 3
lyyrillistä sarjaa orkesterille, 4 jousikvartettia
(c-moll, g-moll, ess-duur, f-duur), 2 viulusonaattia
(e-duur, ciss-moll), 1 viulukonsertti (d-moll),
1 promotsionikantaatti, pari suurehkoa
mieskuoro-teosta orkesterin säestyksellä („Vårträdet",
»Ilmarinen"), suuri joukko näytelmämusiikkia,
lukemattomia soolo- ja köörilauluja, piano-ja
viulu-kappaleita. Suurin osa M:n pienemmistä
sävellyksistä on ilmestynyt painosta osaksi
kotimaisella kustannuksella, osaksi Leipzigissä,
Kööpenhaminassa ja Lontoossa. O. M-o.

Melartopæus- (ja M el a rt-) suku on
peräisin Varsinais-Suomesta, jossa sen ensimäinen
tunnettu jäsen Paulus M. 1500-luvun
keskivaiheilla tavataan kirkkoherrana Kemiössä. Sen
alkuperäinen nimi näyttää olleen Mesileipä,
josta M. on jokin käännös ja muodostus. Suvun
huomattavimmat jäsenet ovat: 1. Petrus
H e n r i c i M., joka harjoitettuansa opintoja
Saksassa (ylioppilaana Rostockissa 1573,
Witten-bergissä 1576) ja siellä maisteriksi vihittynä
1587 tuli koulumestariksi Strengnäsiin;
määrättiin 1594 piispa Eerik Sorolaisen apulaiseksi
Turkuun ja 1605 Mariestadin (Vermlannin)
super-intendentiksi, jona kuoli 1610 (luult. hän myös
on 5 :n Hemmingin virsikirjaan otetun
nimimerkillä P. M. merkityn virren tekijä). 2.
Gabriel Petri M., alaopettajana Turun koulussa
1602-06, maisteri Wittenbergissä 1608, Turun

koulun rehtori, Eerik Sorolaisen apulainen, 1633
nimitetty Viipurin hiippakunnan piispaksi, jona
kuoli korkeassa iässä 1641. 3. Kristian M.
(1684-1753), ylioppilas Turussa 1702, sotilaspappi,
joutui vangiksi Perevolotsnan luona 1709,
nimitetty 1716 Viipurin kirkkoherraksi ja kaksi
vuotta myöhemmin tuomiorovastin nimellä sinne
asetetun konsistorin esimieheksi, jona
kiitettävällä tavalla toimi Itä-Suomen kirkollisten
olojen järjestämiseksi: uusia seurakuntia
perustettiin, konsistori puolusti seurakuntalaisten
oikeutta valita pappinsa, vastoin lahjoitusmaiden
omistajain yrityksiä saada ne määrätä, tehtiin
esityksiä koululaitoksen parantamisesta y. m.

K. G.

Melas, Michael von (1729-1806),
vapaaherra, itäv. kenraali, oli mukana
seitsenvuotisessa sodassa, 1787-91 Turkkia vastaan käydyssä
sodassa ja taisteli 1790-luvulta alkaen
ranskalaisia vastaan tullen 1794
sotamarsalkkaluutnan-tiksi; saavutti yhdessä Suvorovin kanssa
Tre-bian ja Novi’n voitot 1799 ja voitti yksinään
sam. v. Genolan luona; joutui tappiolle
taistellessaan Bonapartea vastaan Marengon luona 1800.

Melassi (ransk. mélasse), raakasokerin
emä-vesi, tummanruskea, sakea siirappi, josta ei
sokeria enää saada kiteytymään. Se sisältää
keskimäärin 50% sokeria, 20% muita orgaanisia
aineita, 10% kivennäisaineita ja 10% vettä.
Sokeri ruokomelassista valmistetaan käyttämällä ja
tislaamalla rommia; sokerijuurikasmelassista
erotetaan vielä erikoisin keinoin suurin osa
sokerista tahi sitä syötetään karjalle sellaisenaan.

J. V.

Melatar esiintyy Kalevalassa kosken haltijana.
Vastaava kansanruno on kuitenkin Lemmen loit
sua, jossa Melutarta mielivaimoa rukoillaan: „ota
mieluisa melasi, mesi keitä, mieli käännä".
Tarkoittanee Neitsyt Mariaa, tavallista meden
keittäjää ja lemmen nostajaa. K. K.

Melba, N el ly (s. 1859), austr.
koloratuuri-laulajatar (oik. Helen Mitchell). Esiintyi
ensin 6-vuotiaana ihmelapsena. Opiskeltuaan
M;;rchesi’n johdolla Pariisissa hän kohosi
maailmanmaineeseen. Hänen tasasävyinen äänensä
ulottuu laajalle alalle: c—f3. I. K.

Melbourne [-ban], kaupunki
Kaakkois-Austraa-ltassa, Victoria-valtion pääkaup. ja Austraalian
liittovaltion hallituksen väliaikainen istuin;
etu-kaupunkeineen 591,830 as. (1911;
asukasmäärältään Austraalian toinen kaupunki). — M. si
jaitsee lauhkeailmastoisessa (v:n keskilämpö
4-14,2° C, tammikin +19,i°C, heinäk:n +8,?° C),
erittäin terveellisessä seudussa, 4,5 km Port
Phillip-lahden perimmäisen poukaman IIobson’s
bayn pohjoispuolella, Yarra-joen oik. rannalla.
Tässä varsinaisessa M:ssä oli 1901 ainoastaan
68,374 as., mutta siihen liittyy, osaksi aivan
kiinnikasvaneena, kauas sisämaahan ja 16 km
pitkin Port Phillip-lahden rannikkoa ulottuva
esikaupunkikehä (sisempänä Fitzroy, Collingwood,
Richmond, Prahran idässä, South M., Port M.
etelässä, North M. pohjoisessa, ulompana Kew.
Hawthorne, St. Kilda, Brighton idässä,
Williams-town, Footscray, Essenden, Flemington,
Kensington lännessä ja Brunswick pohjoisessa), jossa
s,nm. v. oli 427,705 as. Toiset näistä
esikaupungeista ovat itsenäisiä kaupunkeja, toiset
itsenäisiä kuntia. — M :llä on täydellinen suurkau-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0142.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free