- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
261-262

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Melbourne ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

261

Melbourn

Meleagros

262

pungin leima; kadut suorat, leveät,
monikerroksiset liikehuoneistot ja yleiset rakennukset
palatsimaisia. Pääkatu on luoteesta kaakkoon
kulkeva Elizabeth street. Sen poikki, Yarra-joen
kanssa yhdensuuntaisesti kulkevat: pitkin joen
rantaa Flinders street, meriliikenteen keskusta,
Collins street, suurten liikepalatsien katu,
vilkasliikkeinen Bourke street y. m. Suuria puistoja
sekä avonaisia paikkoja on paljon.
Huomattavimpia rakennuksia: kummulla seisova
parlamentin talo (sisältää myös 52.000 nid. käsittävän
kirjaston), kaupungin talo (sitäpaitsi kullakin
esikaupungilla on oma kaupungintalo), kirjaston
talo (100,000 nid.), joka myös sisältää taide-,
kansatieteellisen ja teknologisen museon,
postitalo, rahapaja, Carlton gardens-puistossa oleva
mahtava näyttelyrakennus, jossa Austraalian
liittovaltion ensimäinen parlamentti avattiin,
kuvernöörin palatsi Yarra-joen eteläpuolella olevassa
suuressa puistossa (samalla kasvitiet. puutarha):
protestanttinen tuomiokirkko St Paul’s cathedral
ja katolinen tuomiokirkko St Patrick’s cathedral.
Yliopisto (avattu 1855; 500 ylioppilasta ja 1.150
kuuntelijaa 1911), 3 college-opistoa, observatori,
eläintiet. puutarha, useita teattereita (Princess
ja Theatre royal etevimmät). Flemingtonissa
pidetään vuosittain marraskuussa suuret
kilparat-sastukset, joihin kerääntyy väkeä kaikkialta
Austraaliasta. -— Teollisuuslaitoksista
mainittakoon: myllyt, talikeittiimöt, parkituslaitokset,
laivaveistämöt ja valimot. Paljon tärkeämpi on
kauppa. Melkein koko Victorian ulkomaankauppa
käy M:n kautta. Tärkeimmät vientitavarat:
kulta, villa, vuodat, nahka, jauhot y. m.
raaka-aineet. M:n satamana oli ennen Williamstown.
Sittemmin Yarra syvennettiin ja sen juoksua
suorennettiin, niin että nykyään 7 m syvällä
uivat alukset pääsevät M:n keskustaan asti.
Pitkin Yarran rantoja on allastelakoita, kuivia
telakoita, veistämöitä y. m. — Taaja rautatieverkko
haarautuu sisämaahan ja rannikolle. M:ssä on
sitäpaitsi raitiotieverkko. — M:n paikalle
perustettiin 1835 pieni kylä, jolla aluksi oli nimenä
Dootigala. V. 1841 M:ssä oli 11,000 as.,
1851 Ballaratissa tehtyjen kultalöytöjen
vaikutuksesta M:n väkiluku kasvoi huimaavasti (1861
191,254 as.) ja tuli 1851 New South Walesista
erotetun Victoria-siirtomaan pääkaupungiksi.

E. E. K.

Melbourne [-bon], William Lamb
(1779-1848), engl. valtiomies; tuli asianajajaksi 1804.
valittiin 1805 ensi kerran alihuoneeseen, missä
liittyi whig-puolueeseen; siirtyi 1829
ylihuomiseen ; oli 1827-28 ministeristön jäsenenä; tuli
1830 sisäasiainministeriksi Greyn ministeristöön
kannattaen suurta parlamentin parannusta; oli
Greyn jälkeen pääministerinä 1834, toisen
kerran 1835-41. M. ei ollut puhujana eikä
valtio-miehenä erityisen huomattava; hänen
suurimmaksi valtiolliseksi ansiokseen on sanottu sitä,
että hän taitavasti johti nuoren Victoria
kuningattaren ensimäisiä askeleita hallitsijana.

Melbye [-by], Daniel Herman Anton
(1818-75), tansk. taidemaalari; työskenteli
enimmäkseen Kööpenhaminassa, Hampurissa ja
Pariisissa. Maalasi merikuvia taitavasti ja
draamallista vaikuttavuutta silmälläpitäen, mutta
tavoittaen usein liiaksikin ulkonaisia häikäisykeinoja
ja käsittäen luontoa pintapuolisesti. Hiili- ja

liitupiirustukset M:n viime vuosilta kuuluvat
hänen parhaimpien saavutustensa joukkoon. — M :n
veli, Knud Frederik Vilhelm
Hannibal M. (1824-82), oli myös merimaisemien
maalaaja. E. R-r.

Melchers [meltsäz], Julius Gari (s. 1860),
alankom.-amer. taidemaalari; saanut varsinaisen
taidekasvatuksensa Pariisissa. Asunut
vuorotellen Ranskassa, Hollannissa ja New Yorkissa sekä
v :sta 1909 taideakatemian professorina
Weima-rissa. M. on sävyltään kansainvälisissä, etevää
luonteenkuvausta ja voimakasta koristeellista
väriaistia ilmaisevissa realistisissa
maalauksissaan kuvannut varsinkin alankom. kansanelämää.
Washingtonin kongressikirjastoou M. on tehnyt
suuria seinämaalauksia. E. R-r.

Melchior-metalli, uusiliopea (ks. t.).

Meldolan sini, naftolista ja
nitrosodimetyli-aniliinista valmistettu väriaine. Käytetään
puuvillan värjäykseen. ,/. V.

Meleagrina ks. Simpukat.

Meleagris ks. Kalkkuna.

Meleagros [-le’-], lat. tav. 3Iele’ager. 1. Kreik.
tarusankari, Aitoiian Kalydonin kuninkaan
Oi-neuksen ja (kureettien heimoa olevan) Thestioksen
tyttären Althaian poika. Hänen synnyttyään
moirat (kohtalottaret) ilmoittivat, että hänen oli
määrä kuolla, kun paraikaa liedessä palava halko
oli palanut loppuun. Althaia silloin tempasi
kekäleen tulesta ja pani sen talteen. Kun M. oli
varttunut jaloksi urhoksi, niin Artemis jumalatar,
rangaistakseen Oineusta laiminlyödystä uhrista,
lähetti hirveän metsäkarjun vainioita
hävittämään. Tehdäksensä maanvaivasta lopun M. pani
toimeen metsästyksen, johon yhtyi sankarejakoko
Hellaasta. Kun hirviö oli tapettu, syntyi
kunniapalkinnosta (taljasta) riita, jossa M. surmasi
äitinsä veljet. Surunvimmassaan Althaia pisti
kohtalokkaan kekäleen tuleen; siten M. sai
surmansa. — Iliadissa kerrotaan M:n taru toisin.
Kekälettä ei siinä mainita. Karjunajon jälkeen
syntyneestä riidasta sukeutuu aitolialaisten ja
kureettien sota. Voitto on edellisten puolella,
niin kauan kuin M. on sodassa mukana. Mutta
kun hän on taistelussa kaatanut enonsa, niin
Althaia rukoilee manalan valloilta poikansa
kuolemaa. Katkeroituneena M. vetäytyy pois
taistelusta. Aitolialaiset eivät voi enää pitää
puoliaan :x kureetit piirittävät Kalydonia. Turhaan
aitolialaiset tarjoavat M:lle suuria lahjoja:
turhaan papit, isä, äiti, sisaret ja ystävät
rukoilevat häntä pelastamaan kaupunkia. Vasta kun
kureetit tunkevat kaupunkiin ja pistävät sen
tuleen, taipuu M. puolisonsa Kleopatran rukouk
sista. Hän torjuu viholliset ja pelastaa
kansansa. Siihen kertomus katkeaa. Tämä tarun
muoto muistuttaa suuresti Iliadin pääaihetta.
Akhilleuksen vihaa; onpa arveltu, että se.
kenties kehitettynä vanhassa (myöhemmin
hävinneessä) eepoksessa, on ollut Iliadin suunnitelman
esikuvana. — M:n taruun on liittynyt runsaita
lisäpiirteitä, osaksi muista tarupiireistä. Niinpä
karjunajoon ottaa osaa m. m. sankaritar
Ata-lante (ks. t.) ; hänelle M. (jota välistä kuvataan
häneen rakastuneeksi) antaa kunniapalkinnon
karjun kaadannasta. — M:n kuoltua Althaia ja
Kleopatra hirttäytyvät; hänen surevat sisarensa
muuttuvat helmikanoiksi (Melengridcs). — M:n
kohtaloa käsiteltiin usein antiikkisessa runou-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0143.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free