- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
271-272

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Melloni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

271

Melon ipuu—Meltola

272

jon liimpöä, että sen viljelystä ei meillä voida
avomaalla harjoittaa. M:ien viljeleminen vaatii
mitä suurinta huolellisuutta. Kylvö toimitetaan
viimeistään huhtikuun kuluessa lämpöiseen
lavaan asetettuihin, puoleksi mullalla täytettyihin
ruukkuihin. Sitämukaa kuin taimet kasvavat,
täytetään ruukku mullalla. Kun taimeen, paitsi
sirkkalehtiä, on kehittynyt kaksi lehteä,
istutetaan se varsinaiselle kasvupaikalle. Parhaiten m.
viihtyy runsaasti savensekaisessa, mieluimmin
ruohoturpeista muodostuneessa maassa, johon
sekoitetaan puoleksi muuta kevyempää ja
ravitsevampaa multaa. Kukkimisen aikana on taimia
tuuleutettava runsaasti. Iltapäivisin kukkimisen
jälkeen suihkutetaan taimia, jonka jälkeen
akkunat suljetaan, niin että syntyy noin 30-35°
korkuinen kostea lämpö. Kesäkuun alkupuoliskolle
saakka on lavat peitettävä huolellisesti yöksi. On
varottava, ettei kastella liian paljon eikä niin,
että runko ja varret kastuvat. Kun hedelmät
alkavat kypsyä, lopetetaan kasteleminen. Taimi
leikataan 4:unen tai 5:nnen lehden yläpuolelta.
Tällöin kasvaa kaksi haaraa, jotka jälleen
typistetään. Samalla tavalla leikataan vielä kaksi
kertaa, niin että saadaan kaikkiaan 16 haaraa.
Kasvihuoneissa ei päähaaraa leikata, ennenkuin
se on kasvanut toivottavan pitkäksi. Sivuhaarat
sitävastoin leikataan heti kolmannen ja näistä
kasvaneet versot neljännen lehden yläpuolelta.
— Useimmiten on välttämätöntä harventaa
hedelmiä, varsinkin jos halutaan saada ne
kehittymään isoiksi. — Viljelyslaadut jaetaan kolmeen
ryhmään: Kantalup-, verkko- ja itämaiset m:t.

B. IV. II.

Melonipuu (Carica papnyn),
Caricaccce-\\e\-moon kuuluva puu, kotoisin
Etelä-Ameriikasta, mutta
hyvänmakuisten hedelmiensä
vuoksi viljelty kaikkialla
tropiikeissa. Hedelmät
muistuttavat melonia, ovat
muodoltaan pyöreitä t. soikeita
ja voivat painaa n. 7 kg. M.
on n. 6 m korkea,
ulkomuodoltaan palmumainen, sillä
sor-miliuskaiset, pitkäruotiset
lehdet ovat haarattoman
varren latvassa. Kaikki osat
sisältävät kellahtavaa
maitiaisnestettä, jossa on
pepsii-niu tavoin vaikuttavaa
ent-symiä: maitiaisnestettä
käytetään ihotautilääkkeenä.

I. V-s.

Melos [mc–, uuskreik. äänt. mi-J (mvös Milo).
Kreikalle kuuluva saari Aigeian-meren
lounaisosassa, luetaan tav. Kykladeihin; 148 km3, 4.864
as. (1907). — M. on gneissi perustalle
kasaantuneista tuliperäisistä aineksista ja
plioseeniker-roksista syntynyt vuori (Hagios Elias 772 m).
Tuliperäisiä ilmiöitä: solfatarit, lämpimät lähteet,
maaperän korkea lämpötila. Pohjoisesta
tunkeutuu syvä lahti, joka erottaa M:n kahteen osaan.
Maanviljelys tuottaa viljaa, viiniä. Vuorista
saadaan monenlaisia mineraaleja. Asukkaat ovat
erinomaisia merimiehiä. Pääkaup. on Pia ka
pohjoisrannikolla. Sen luona on löydetty
muinaisen M. niinisen pääkaupungin jätteitä. Laajoista
maanalaisista hautakammioista on tavattu paljon

Melullipuu.

taideteoksia, m. m. Venuksen marmorinen
kuvapatsas (n. s. Milolainen Venus: ks. Aphrodite),
joka 1820 siirrettiin Pariisin Louvreen. •— M. oli
alkuaan foinikialainen siirtokunta; Lakoniasta
käsin se sitten-sai doorilaisen asutuksen. Koska
M. peloponnesolais-sodassa tahtoi pysyä
puolueettomana, hyökkäsivät ateenalaiset sen kimppuun
ja surmasivat väestön. Sen sijaan lähetettiin sinne
Attikasta asukkaita, jotka Lysandros vuorostaan
karkoitti. M:n kukoistus oli ainiaaksi mennyt.

— Turkkilaiset valloittivat 1537 M:n, joka v:n
1341 jälkeen jonkun aikaa oli ollut itsenäisenä
valtiona. — Nykyään M. on hallintopiiri Kykla
dien nomoksessa. E. E. K.

Melozzo da Forli
lo’-J (M. degli [-Am-brosi) (1438-94), it. taidemaalari, eli parhaasta
päästä Roomassa, paavi Sixtus IV:n ja hänen
sukulaisensa Girolamo Riarion palveluksessa,
suorittaen siellä pääteoksensa, m. m. Sixtus IV:n
kirjaston freskot ja SS. Apostoli-kirkon kuori
freskon. Edellisistä on säilynyt Sixtus IV:tä ja
hänen lähimpiään esittävä ryhmäkuva (nyk.
Vatikaanin kokoelmissa), jälkimäisistä katkelmia
(Kooman Pietarinkirkon sakaristossa ja
Quiri-nalen palatsissa), joista Jeesuksen taivaaseen
astumista kuvaava katkelma osoittaa maalarin
tyylillisen erikoisuuden: hän oli uudemman ajan
maalaustaiteilijoista ensi mainen, joka varsinai
semmin rupesi esittämään ihmisiä lyhennyksessä,
katsottuna alhaalta ylöspäin (it. di sottn in sm).

— Viime aikoina 011 forlilaisen mestarin voi
makastunteinen, leveätyylinen maalaus
saavuttanut entistä suurempaa ihailua; yhä uudestaan
ovat M:n saattaneet puheenaineeksi ne
seitsemää vapaata taitoa kuvaavat, Urbinon hovista
läl-teneet, nyk. Lontoossa ja Berliinissä olevat
maalaukset, joita on väitetty vuoroin M:n, vuo
roin Urbinon hovissa oleskelleen alankom.
maalarin Justus van G e n t i n, vuoroin heidän
molempien yhteisesti tekemiksi. [August
Schmar-so\v, „M. d. F." (1886), Onni Okkonen, „M. d. F.
und seine Schule" (1910).] O. 0.

Melpomene [-me’në] (lat. Melpo’mene),
..laulajatar", kreik. runoudessa yksi yhdeksästä
muusasta (runottaresta); erityisesti tragedian
runotar. Kuvaamataiteessa hänen tunnusmerkkinään
on tavallisesti traagillinen naamari. 0. E. T.

Meltaus, maatila Rovaniemellä Ounasjoen var
rella lähellä sitä kohtaa, missä Sodankylässä
olevasta Unarijärvestä tuleva Meltausjoki laskee
Ounasjokeen. Sen mukaan on saanut nimensä
\l:n metsä n hoitoa lue, joka käsittää Rovaniemen
pitäjän pohjois- ja länsiosassa olevat
kruunun-maat, yhteensä 220,000 ha. A. Es.

Melto, mellottamalla saatu, valmistettu;
pehmeä. G. A. A.

Meltola (ruots. M el d oi a), allodisäteri
Paimion pitäjässä Paimionlahden rannalla 7 km
Paimion rautatieasemalta etelään, käsittää paitsi
päätilaa 3 rälssitaloa, yhteensä 4 manttaalia,
n. 1.000 ha. — Mainitaan ensikerran
tutkinto-käräjien tuomiossa 1405, jolloinka M:n silloiset
omistajat Ljunge ja Nils Skaelgi menettivät sen.
koskapa tila oli laittomasti kruunulta joutunut
pois. V. 1490 arkkipiispa Jaakko Ulfinpoika,
Turun piispa Maunu Särkilahti, valtionhoitaja Sten
Sture ja asemies Knut Posse lahjoittivat sen
Naantalin luostarille. Vesteråsin resessin kautta
tila peruutettiin jälleen kruunulle. M:n omisti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0148.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free