Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Meltorauta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
273
1500-luvun lopulla Niilo Olavinpoika, mestattu
Viipurissa 1599. Vielä sam. v. lahjoitettiin tila
valtaneuvos Svante Bielkelle, joka 1G08 luovutti
sei; Kaarle IX :n määräyksen mukaan Pietari
Plåginanille, Ehrnrooth-suvun kantaisälle.
Sittemmin olivat Rl: n omistajina kreivi Kustaa Ilorn
ja Niilo Bielke 1600-luvulla sekä seur. vuosis:lla
vanha karoliini Johan Blum ja
hovioikeudenneuvos Gudmund Adlerbeth, kunnes se 1761
oston kautta siirtyi laamanni Erik Johan af
Pa-leenin haltuun, llänen jälkeensä tuli M:n
omistajaksi hänen vävynsä majuri J. R. Rehbinder,
jolta sen peri hänen ainoa poikansa,
ministeri-valtiosihteeri, kreivi Robert Henrik Rehbinder.
Hänen kuoltuaan 1841 sai tilan hänen leskensä,
o. s. Hedenberg, ja tämän kuoltua 1845 hänen
veljensä poika C. L. Hedenberg, jonka
pojanpojan varatuomari E. R. L. Hedenbergin
hallussa tila nykyään on. — Kartanossa on kreivi
Rehbinderin laaja kirjasto ja runsas
muotokuvakokoelma. A. Es.
Meltorauta, mellottamalla saatu rauta; usein =
hitsirauta (ks. Rauta).
Meltoteräs, mellottamalla saatu teräs; usein =
hitsiteräs (ks. Rauta).
Melusina [-V-], ransk. tarun mukaan
merenneito, puoleksi nainen, puoleksi kala; ilmaantui
kreivi Raimondille, joka vei hänet aarteilleen
kotiinsa. M. rakensi Lusignanin linnan, mutta
katosi, kun Raimond kerran oli yllättänyt hänet
alastomana ja nähnyt hänen kaksoismuotonsa.
Sittemmin M. näyttäytyi surupukuisena linnan
korkeassa tornissa vain milloin joku suvun jäsen
pian oli kuoleva. M.-tarina on aiheena Jean
d’Arras’n romaanissa (1387, pain. 1478).
Kau-neitnniin sitä on käsitellyt Moritz v. Schwind.
[Marie Nowack, ,.Die Melusinensage" (1S86);
J. Köhler, ,.Der Ursprung der Melusinensage"
(1895); Roy, „Melusiue" (1898).] J. H-l.
Melville [-vii]. 1. Saari Austraalian poh
joisrannikolla, Van Diemenin-lahden suulla; 4,350 km2.
Aspley-salmi erottaa M:n lännessä olevasta
Batliurstin-saaresta. — 2. Parry-saaristoon
kuuluva saari Pohjoisessa jäämeressä, Ameriiknn
pohjoispuolella; 42.500 km2. M:n löysi Parry
1819, joka talvehti sen etelärannalla olevassa
satamassa. M:n eteläpuolella olevaa merenselkää
nimitetään M : n-s a 1 m e k s i. — 3.
Hudsonin-lahden suun länsipuolelta Baffinin-maahan päin
ulottuva suuri niemimaa. Furu- ja Hecla-salmet
erottuvat sen Baffinin-maasta. Franklin tutki M;n
rannikkoja 1821-22. — 4. M.-l a h t i,
Baffinin-lahden mutka Grönlannin länsirannikon
pohjoisosassa. — 5. Hamilton-joen järvenmuotoinen suu
Labradorin koillisrannikolla.
E. E. K.
Melzi [-tn], Francesco (n. 1492-jiilkeen v:n
1566), it. taidemaalari; Leonardo da Vinci’n
oppilas, joka seurasi häntä Ranskaan. Läheinen
ystävyys opettajaansa on tehnyt ylhäissyntyisen,
taidetta kenties vain amatöörin kannalta
harjoittaneen M:n enemmän tunnetuksi kuin hänen
teoksensa, joista eräs Milanon Ambrosianassa oleva
punaliitupiirustus on varmasti hänen nimellään
merkitty, jotavastoin Leonardon tyyliin maalatut
taulut „Vertumnus ja Pomona" (Berliinin
Kai-ser-Friedrich-museossa) ja „Colombina" (Pietarin
Eremitaasissa) ainoastaan otaksutaan hänen
te-kemikseen. E. H-r.
274
Membraani (lat. membrä’na = iho, kalvo),
kalvo.
Membrum, mon. mcmbra (lat.), jäsen, elin.
Memel [mc-]. 1. Joki ks. Niemen. — 2.
Piirikaupunki preussilaisessa Königsbergin
halli-tusalueessa Itäpreussissa, lähellä Venäjän rajaa
Kurisches Haffiin laskevan Dange-joen suussa;
21.470 as. (1910). — M:n satama on tilava,
turvallinen. melkein jäätymätön, väylä 5-6 m syvä.
Vastapäätä, Kurische Nehrungin kärjessä on luja
linnoitus. M. käy suurta välityskauppaa
Venäjältä tulleilla tavaroilla (puutavaroita, viljaa,
pellavansiemeniä, pellavaa, hamppua, öljykakkuja
y. m.). Pari laivaveistämöä, rauta-,
tupakka-y. m. tehtaita. Ympäristössä paljon sahoja. —
M. perustettiin 1252 saksalaiselle ritarikunnalle
kuuluvan Memelburgin linnan turviin. Kustaa
Aadolf valloitti M:n 1627; Ruotsin hallussa se
oli 1629-35. (E. E. K.)
Memento [-me’n-] (lat.), „muista!", muistutus.
— Memento m o r i, muista kuolemaasi.
Memfis (muin. egypt. Men-nefer = ,,hyvä
olinpaikka", myöh. M en f e, kopt. Mcnbe; assyr. M empi,
Raani. 31 öf 1. Nöf), Egyptin vanhin tunnettu
pääkaupunki, Niilin länsirannalla, n. 15 km etelään
Kairosta, nykyään T e 11-M o n f s. o.
Memfis-kuk-kula, lähellä Sakkaraa. M:n perusti kuningas
Menes, joka sitä varten siirsi Niilin uoman
idemmäksi, rakennuttamalla valtavan lammikon, joka
vieläkin tasoittelee Niilin tulvavettä. Menes
korotti Ptali jumalan valtion ylijumalaksi ja
rakennutti hänelle M:een temppelin, josta aikojen
kuluessa tuli Egyptin kuuluisin. Senkin jälkeen,
kun 12:nnen dynastian aikana pääkaupungiksi
tehtiin Tebe Pohjois-Egyptissä, oli M:n ja sen
temppelin maine suuri, ja kun keskushallitus
2l:nnen dynastian aikana taas siirtyi
Etelä-Egyptiin, kohosi M:n arvo ja merkitys uudelleen.
Mutta vähitellen alkoi vieraita kansoja tulvia
Egyptiin. Ensin etiopialaiset, sitten ass.
kuningas Assarhaddon ja persialaiset Kainbyseksen
johdolla vuoron perääii valloittivat M:n.
Aleksandrian synty asetti M:n yhä enemmän
varjoon, ja keisari Theodosiuksen sotajoukot (n. 380
j. Kr.) hävittivät lukemattomia määriä M:n
ikivanhoja muistomerkkejä. V. 638 M: joutui
arabialaisten valtaan. Kairon perustaminen antoi
M:lle lopullisen kuoliniskun, ja sen vanhoja
rakennuksia alettiin käyttää uusien kaupunkien,
varsinkin Kairon, rakennusaineiksi. Vielä
12:nnella vuosis. olivat M:n mahtavat rauniot
maailmaa ihmetyttämässä, mutta nykyään on
kaupunki kokonaan maan tasalle hajonnut.
Mui-naistutkijatkaan eivät ole täällä tehneet
kaivauksia ennenkuin vasta viime vuosina (etupäässä
Flinders Petrie). Sen sijaan ei ajan hammas ole
pystynyt M:n ikivanhaan hautausmaahan, niissä
valtavat pyramidit — kuningasten haudat — ja
lukemattomat yksityishaudat n. 50 km pitkänä
jonona ulottuvat pitkin Libyan erämaan rajaa.
Paremmin kuin mitkään muut muistomerkit
nämä Egyptin pitkän loistokauden eri ajoilta
polveutuvat pyramidit meille todistavat sen
muinaisen sivistyksen suuruutta, ja senjälkeen kuin on
opittu lukemaan egyptiläisten kirjoitusta,
avaavat pyramidien hautakammiot runsaine
kirjoituksilleen meille tämän ikivanhan sivistyksen
salaisuuksia. M:n hautausmaa olikin Egyptin suurin
(ks. myös Egypti ja Pyramidit), [de Mor-
Meltorauta—Memfis
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
