- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
279-280

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mena ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

279

Mendel

230

sopivaisuutta vapaaseen tieteelliseen työhön. Joka
tapauksessa M. 21-vuotiaana joutui St. Thomasin
luostariin Briinniin. Muutamia vuosia
myöhemmin hänet vihittiin papiksi ja 1851-53 hän
luostarin kustannuksella opiskeli matematiikkaa,
fysiikkaa ja biologiaa Wienin yliopistossa, tullen
senjälkeen kokeell sen fysiikan opettajaksi
Brün-nin reaalikouluun kunnes 1868 nimitettiin
apotiksi. — Jo noviisina M. oli hankkinut luostarin
tilavaan puutarhaan suuren joukon
viljelyskasvi-lajeja ja -muunnoksia, joita hän viljeli tarkkoja
havaintoja tehden. M. m. hän huomasi sen
ilmeisen pysyväisyyden, mikä on ominaista kasveille,
joilla kukkien erikoinen rakenne estää
ristisiitoksen (esim. hernekukkaiset). Nämä havainnot
saivat M:n epäilemään samoihin aikoihin esi
n-tyvää darvinistista oppia lajien jatkuvasta
muur-tumisesta, ja vakaumus lajien pysy väi syy destä
olikin hänen periytymistutkimustensa perustana.
Wienistä palattuaan M. alkoi varsinaisen
uraauurtavan tieteellisen työskentelynsä. Hänen
mielenkiintonsa oli kohdistunut sekasikiök
ysymyk-seen ja useiden vuosien kuluessa (1856-63) hän
toimitti luostarin puutarhassa
puutarhaherne-(Pixnm sativum) ja papu- fPhnsenlus) rotujen
suhteen klassillisia risteyttämiskokeitaan. jotka
ovat saaneet perustavan merkityksen
nykyaikaisessa perinnöllisyystutkimuksessa. Tulokset M.
julkaisi 1865- sarjassa „Verhandlungen des
na-turforschenden Vereins in Briinn" n mellä
..Ver-suche iiber Pflanzenhvbrklen" (uusi painos 1901:
n:o 121 Ostwaldin Klassiker-snrjassa).

Jo ennen M:iii monet etevät tiedemiehet olivat
kohdistaneet tutkimuksensa sekasikiöiden
jälkeläisiin, mutta he olivat tarkastaneet eri
sukupolviin kuuluvien yksilöiden välisiä
suhteita. M. taas otti lähtökohdaksi
risteyttämiseen valittujen kasvien yksityiset
ominaisuudet ja seurasi erikseen kunkin
ominaisuuden periytymistä. Samalla hän myöskin eristi
tarkoin kunkin yksilön jälkeläiset monessa
polvessa sekä lask; niiden luvun. Koeaineiston
tarkkaa ja numerollista käsittelyä helpotti suuresti
se. että herneellä tapahtuu säännöllisesti
itse-hedelmöitys, satunnaisia risteytyksiä sattuu
harvoin. M:n nerokas ja itsenäinen menettelytapa
oli tietyst1 äärettömän vaivaloinen ja aikaa vievä,
mutta se laskikin perustuksen perinnöllisyyden,
„kohtalon" ja „sattuman" luvatun alueen,
tieteelliselle hallitsemiselle. M:n onnistui
matemaattisesti määritellä yksityisten om naisuuksien
periytymisen lait koekasveissaan; myöhemmät
tutkimukset ovat osoittaneet näiden lakien pitävän
paikkansa suvullisessa lisääntym sessä koko
elolliseen maailmaan nähden — ihminenkin
mukaanluettuna. Esimerkkinä Mendelin laista
mainittakoon yksinkertaisin tapaus, jossa
vanhemmat eroavat toisistaan yhteen
ominaisuuteen nähden. Jos risteytetään kaksi muuten
samanlaista hernerotua, joista toisella on keltaiset,
toisella vihreät siemenet, niin ensimäisen
seka-sikiöpolven (FJ kaikki yksilöt ovat
keltasiemeni-siä. Vaikka jälkeläiset saavat toiselta puolen
keltasiemenisvyden, toiselta puolen
vihreäsieme-nisyvden aiheen, ei viimemainittu tule F, :ssä
ollenkaan esille, se on piilevä, reeessiivinen.
kun taas keltasiemenisyys on vallitseva,
do-mineeraava. Mutta kun F,-yksilöiden
sukupuoli-solut kehittyvät, tapahtuu aiheiden jakaantumi-

nen niiden kesken siten, että keskimäärin
puolet saa keltasiemenisyyden aiheen ja toinen puoli
taas vihreäsiemenisyyden aiheen. Näiden
„puh-taiden" sukupuolisolujen yhtyessä F,-yksiöiden
hedelmöityksessä, syntyy taas sekä kelta- että
vihreäs:emenisiä kasveja (F2-polvi) luvultaan
määrätyssä suhteessa j. n. e. (vrt. Perinnöl
1 isyys). Tämä M:n keksintö on nykyaikaisen
perinnöllisyystutkimuksen perusta. Nerokkaan
deduktsionin kautta M. sai edellämainitun lain
mukaisuuden johdetuksi määrätyistä olosuhteista
sukupuolisolujen syntymisessä ja niiden
yhtymisessä hedelmöityksessä. M. huomasi myös,
etteivät vanhempain eri ominaisuudet per ydy yhtenä
ryhmänä, kokonaisuutena, vaan aivan
toisistaan riippumatta, joten ne voivat
kombi-neerautua mitä erilaisimm ksi yhtymiksi —
huomio, jolla on arvaamaton merkitys
rodunjalostus-työssä. Jos esim. risteytetään kaksi silkkiperhos
rotua, joista toisessa toukka on tummasti
poikki juovainen ja kotelokoppa valkea,
toisessa taas toukka juovaton ja sen keli
räämä kotelokoppa keltainen, niin voidaan
saada kaksi uutta rotu a. joista toisessa
toukka on juovikas ja kehrää keltaisen
kotelokopan. toisessa taas toukka on juovaton
ja kotelokoppa valkea. Sitäpaitsi sekas
kiö-polven jälkeläisissä, F=-polvessa tietysti myös
alkuperäiset rodut esiintyvät, ja eri rotujen sum
mittainen vksilölitku on edeltäpäin laskettavissa
Per nnöllisyysnäkökannalta katsoen siis
omi-n a i s u u d e t. eivätkä lajit, ovat syvemmässä
merkityksessä biologisia kokonaisuuksia. Laji on
..elävää mosaiikkia" (Naudin). —
Edellämainittu hin tuloksiin päästyään M., kuten hänen
kirjeistään luonnontutkija Nägeli’lle käy selville
jatkoi risteyttämiskokeitaan hyvin lukuisilla kas
veilla, jotka kokeet yhä vahvistivat hänen
havaintojensa oikeutta. Sen s jaan erittäin
vaivaloiset //ter-aci«»re-kokeet antoivat aivan
poikkeavia tuloksia, mikä, kuten nvt tiedetään, riippuu
tälle suvulle ominaisesta partenogenes stä. M. teki
myös laajoja periytyväisyyskokeita mehiläisten
suhteen — hänellä oli yhtaikaa 50 parvea kokei
lujen esineinä: tulokset ovat kirtenkin valitetta
vasti joutuneet hukkaan. Otaksutaan M:n
itsensä, loppuikäänsä synkistäneen syvän ala
kuloisuuden vallassa. hävittäneen
muistiinpanonsa. — Paitsi biologisia tutkimuksia M. on
tehnyt mallikelpoisia meteorologisia havaintoja,
tutkinut auringon pilkkuja y. m. — M. kuoli
1884 ptkällisen taudin runtelemana ja syvästi
pettyneenä. Aikalaiset eivät ymmärtäneet hänen
tutkimustensa arvoa. Ne jäivätkin siten yli
30 v:ksi unohduksiin, varsinkin kun samoihin
aiko;hin polveutumisoppi lo stavine tuloksineen
kokonaan vallitsi luonnontutkijain harrastusta.
Vasta 1900 M:n teos keksittiin uudelleen, mutta
nyt jo on kaikkialla sivistvsma ssa kokonaisia
tieteellisiä koulukuntia työskentelemässä M:n
viitoittamaa suuntaa, harjoittamassa
„mendelis-miä", vuosi vuodelta yhä arvokkaammin tuloksin.
[Bateson, „Mendel’s Principles of Heredity"
(1909): Correns. ..Gregor Mendels Briefe an
Carl Nägeli" (1905).] T. N.

Mendel, 11 e r m a n n (1834-76), saks. musiikki
kirjailija. Toimi Berliinissä musiikkikauppiaana
ja musiikkilehden toimittajana (1870-76).
Kirjoitti Nicolain ja Meyerbeerin elämäkerrat. Jul

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0152.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free