Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Menelik ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
285
Menelik—Menger
voitti Pariin kaksintaistelussa ja suojeli
Patrok-loksen ruumista sekä pelasti sen vihollisten
käsistä. M. oli myös muiden urhojen mukana
„puu-hevosessa". Kun hän Troian valloituksen
jäljestä tapasi Helenan, alkoi hän heti surmata
tämän, mutta luopui aikeestaan naisen ihanuuden
ja Afroditen vaikutuksesta. Helenan kera M.
sitten purjehti kotia kohti, mutta Malean
niemen kohdalla hänet yllätti myrsky, joka ajoi
hänet Kreettaan. Menetettyään useimmat laivansa
hän joutui Egyptiin ja harhaili senjälkeen
itämailla, kunnes hän vihdoin 8:ntena vuotena pääsi
takaisin Spartaan. E. R-n.
Menelik, oik. Menilek (s. 1844), Abessinian
keisari; oltuaan ensin alikuninkaana Soassa M.
kruunautti itsensä Johannes keisarin kuoleman
jälkeen 1889 koko Abessinian hallitsijaksi. Juuri
näihin aikoihin italialaiset pyrkivät levittämään
valtaansa Eritreasta Abessiniaan ja M. näytti
aluksi taipuvan heidän ylivallan vaatimuksiinsa.
Mutta muutamia vuosia myöhemmin hän rikkoi
suhteensa heihin ja turvasi Aduan loistavalla
voitolla 1896 Abessinian itsenäisyyden. Englannin
kanssa tekemissään sopimuksissa M. takasi
itselleen laajan etupiirin lännessä, lounaassa ja
myöskin Somalimaassa. Samalla kuin hän
py-syttelihe hyvissä väleissä Euroopan suurvaltain
kanssa, esti hän niitä saavuttamasta
tuntuvampaa vaikutusvaltaa Abessinian politiikkaan.
Si-sällisessä hallituksessaan M. oli sovinnollinen,
piti arvossa eri maakuntain omituisuuksia ja
koetti yhteisillä eduilla liittää lääniruhtinaat ja
aateliston itseensä. Ylintä hallitusta
järjestäessään hän jossain määrin noudatti eurooppalaisia
esikuvia, esim. jakamalla kansliansa seitsemään
departementtiin. Kun hänellä ei ole poikaa,
julisti hän 1909 tyttärensä pojan I j as u n (Jeassu)
kruununperilliseksi; sam. v. M. sairastui
tylsä-mielisyyteen ja v:sta 1911 hallitusta on johtanut
kruununperillinen. J. F.
Menéndez y Pelayo [-ne’ndep i pela’jo], M a
r-celino (1S56-1912), esp. oppinut ja kirjailija,
jonka kriitilliset pääteokset ovat ,.Horacio en
Espafia", „Historia de las ideas estetieas en
Es-paüa", „La cieneia espaiiola", „Historia de los
heterodoxos en Espana" ja sarja
kirjallishistoriallisia ja filosofisia tutkielmia nimellä ,.Estudios
de critica literaria". M. oli professorina Madridin
korkeakoulussa. J. H-l.
Menenius Agrippa [-nC- -gri’p-], room.
patriisi, konsulina v. 503 e. Kr. Kun plebeijit v. 494
riitauduttuaan patriisien kanssa lähtivät
Roomasta Pyhälle vuorelle, perustaakseen sinne
siirtokunnan, sai A. heidät palaamaan esittämällä
heille vertauksen ruumiin jäsenistä, jotka
nousivat kapinaan vatsaa vastaan ja kuitenkin itse
joutuivat siitä kärsimään.
E. H-l.
Menephtha 1. Merenptah (kreik.
Ame-nephtes), faarao Ramses II:n poika ja seuraaja,
n. 1226-1215, kukisti hallituksensa 3:ntena v.
Palestiinan kapinaan nousseet heimot, joiden
joukossa Israelkin mainitaan ensi kerta historiassa.
Pari vuotta myöhemmin M. voitti libyalaiset,
jotka yhdessä Välimeren saaristolaisten
sardinialaisten, sisilialaisten, akliaialaisten (lelcewes),
lyy-kialaisten ja tyrsenien eli etruskilaisten (terse)
kanssa olivat hyökänneet suistomaahan.
Saadak-sensa rakennusainetta kuolintemppeliinsä M. van-
daalin tavoin hävitti edeltäjiensä rakennuksia,
vrt. Egypti, palsta 544. K. T-t.
Menes ks. M e n a.
Menesjärvi (lap. Menesjäyri), järvi
Inarin Lapissa Menesjoen vesistössä, n. 8 km
yläpuolella Menesjoen laskua Paadarjärveen; pituus
9 km, suurin leveys 1 ’/2 km, korkeus yi. merenp.
n. 143 m. Järvi on erinomaisen luonnon hana;
lounaispuolella näkyvät Viipustunturit,
kauneimpana niistä Juuvvugiellas („Jokikielinen"), jonka
korkeus 549 m yi. merenp. M :n itärannalla
samanniminen majatalo Kittilän-Inarin postitien (n. s.
„ratsutien") varrella; 4 penink. Repojoen
majataloon (eteläänpäin) ja jotenkin sama matka
(vesitse) Paadarjärven ja Juutaanjoen kautta Ina
iin kirkolle. L. Il-nen.
Menestrels [-stre’l] (lat. ministeriä’les),
keskiajalla Ranskassa ja Englannissa kierteleviä
soittajia ja laulajia (jongleureja, vrt. t.), varsinkin
sellaisia, jotka olivat jonkun herran vakinaisessa
palveluksessa ja jotka itse olivat runoilijoita ja
ennen kaikkia kouliintuneita soittajia. J. H-l.
Mene tekel, lyhennys aramealaisista sanoista
mene menU teqël vfarsin, jotka luultavasti ovat
käännettävät: „luettu, luettu, punnittu ja —
puoli-miinoja" (Dan. 5S). Nämä sanat, jotka
tuntematon käsi oli kirjoittanut Belsasarin (ks. t.)
palatsin seinään, tiesivät Danielin selityksen mu
kaan valtakunnan häviötä; m. t. sentähden on
sama kuin varoitushuuto. K. T-t.
Menetelmä ks. Metodi.
Ménétrier ks. Menestrels.
Mengelberg
berhjj, Otto (1817-90), saks.
taidemaalari. Työskenteli Diisseldorfissa [-maalaillen etupäässä uskonnollisia tauluja. Ateneumissa
on häneltä taulu „Kristus vangittuna" (1857).
E. R-r.
Menger. 1. K a r 1 M. (s. 1840), itäv.
taloustieteilijä, oli 1873-1903 professorina Wienissä. M.
on n. s. itävaltalaisen koulukunnan perustajia ja
puoltaa vasten historiallista koulukuntaa
deduktiivisen metodin käyttämistä taloustieteessä (vrt.
Böhm v. B a \v e r k); teoksia: „Grundsätze der
Volkswirtschaftslehre" (1871), „Untersuehungen
iiber die Methode der Socialwissenschaften"(1883),
Sehmolleria ja historiallista koulukuntaa vastaan
suunnattu „Die Irrtiimer des Historismus in der
deutsclien Nationalökonomie" (1884), „Zur
Kri-tik dec politischen Oekonomie" (1887).
2. Anton M. (1841-1906). edellisen veü, itäv.
lainoppinut ja yhteiskuntafilosofi; oli 1S75-99
lainopin professorina Wienissä. Ollen
vakaumukseltaan sosialisti M. „antoi yhteiskunnallisia
perspektiivejä oikeustieteelle ja lainopillisen
muodostuksen sosialistien vaatimuksille"; teoksia: ..Das
Reeht auf den vollen Arbeitsertrag in
geschicht-licher Darstellung" (18S6), „Das biirgerliehe Recht
und die besitzlosen Volksklassen" (1890), „Die
sozialen Aufgaben der Rechtswissenschaft" (1895),
„Neue Staatslehre" (1903, myös suomeksi:
„Uusi valtio-oppi"), jossa hän esittää, miten
nykyinen .individualistinen valtavaltio" olisi
muutettava sosialistiseksi eli ..demokraattiseksi
kan-sanvaltioksi", niissä tuotantovälineet ja
„käyttö-esineet" (rakennukset, huonekalut, kirjat j. n. e.)
olisivat valtion tai valtion järjestöjen omaisuutta,
mutta pikemmin kuluvat ja kulutettavat
,.kulu-tusesineet" (ruoka, vaatteet y. m.) yksityisten
perinnöksi menevää omaisuutta: „Neue Sittenlehre"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
