Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mennoniitit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
291
Mens sana in corpore sano—Mentoli
292
jo aikaisemmin oli korotettu ruhtinaaksi, tuli
sotamarsalkaksi, ja hänet lähetettiin johtamaan
Venäjän joukkoja Puolassa. V. 1712 hänet
lähetettiin Pommeriin, missä otti osaa liittoutuneiden
sotaretkeen Stenbockia vastaan. Aikaiseen
käytettiin häntä myöskin sisäisessä hallinnossa; 1718
hänet nimitettiin sotakollegin presidentiksi ja
senaattoriksi. Hänellä oli nousukkaana ja keisarin
suosikkina paljon vihamiehiä Venäjän vanhan
aateliston keskuudessa, mutta keisarinna
Katariina. hänen aikaisempi rakastajattarensa, oli
hänellä varmana puolustajana, aina milloin häntä
uhattiin rangaista epärehellisen hallinnon tai
valtiollisten erehdysten vuoksi. Kun Katariina
nousi valtaistuimelle (1725), kohosi M:n valta ja
vaikutus huippuunsa; hänestä tuli johtava
henkilö »korkeimmassa salaisessa neuvostossa", joka
silloin järjestettiin, ja keisarinna kannatti häntä,
kun hän pyrki Kuurinmaan herttuaksi. Myöskin
Katariinan kuoltua hän oli melkein neljän
kuukauden ajan yksinvaltias, sillä kaksitoistavuotias
tsaari Pietari II antautui alussa kokonaan M:n
johdettavaksi. Hän sai aikaan, että Pietari II
meni kihloihin hänen tyttärensä kanssa, mutta
menetti jo syysk. 1727 valtansa ja karkoitettiin
Siperiaan, missä kuoli 1729.
2. Aleksander Sergejevits M.
(1787-1869), ruhtinas, kenraali ja amiraali, Suomen
kenraalikuvernööri. M. toimi ensin diplomaattisella
uralla, meni sittemmin sotapalvelukseen, otti osaa
vv:n 1812-15 sotiin, ollen keisari Aleksanterin
ajutanttina; tuli 1816 kenraalimajuriksi.
Kreik-kalaisystävällisten mielipiteittensä vuoksi hän
erosi virasta 1823. mutta keisari Nikolain
noustua valtaistuimelle 1825, lähetettiin hänet 1826
erityiselle asialle Persiaan, missä hän oli jonkun
aikaa vankina. Kohta senjälkeen hän otti
kunniakkaasti osaa venäläis-persialaiseen ja
venä-läis-turkkilaiseen sotaan 1828-29, valloitti
Ana-pan ja piiritti Varnaa, jonka edustalla tuli
pahasti haavoitetuksi. Parannuttuaan M. tuli
vara-amiraaliksi ja laivaston yliesikunnan johtajaksi,
toimien tarmokkaasti laivaston kehittämiseksi.
Jouluk 1 p:nä 1831 hän tuli Suomen
kenraalikuvernööriksi, 1833 amiraaliksi ja 1836
meriministeriksi, säilyttäen kenraalikuvernöörinvirkansa,
jota kuitenkin kenraalikuvernöörin apulaiset
melkein säännöllisesti hoitivat. Vaikka Suomen
hallinto jäikin Pietarissa asuvalle M :lie syrjäasiaksi,
vaikutti hän kuitenkin tuntuvasti maamme
asioihin. Jyrkästi vanhoillisena hän vihasi kaikkia
uudistuksia ja vapauden pyrintöjä, epäillen
myöskin nousevia suomalaisuuden harrastuksia; hänen
aloitteestaan lienee syntynyt v:n 1850
sensuuri-asetus. Toiselta puolen sanottiin hänen estäneen
Venäjän viranomaisten yrityksiä sekaantua
Suomen asioihin. Jostakin tällaisesta syystä M:lle
senaatin toimesta 1842 lahjoitettiin Anjalan
kartano fideikomissiksi. Helmik. 1853 M. sai
toi-mekseen esittää Venäjän uhkavaatimukset
Konstantinopolissa, missä hän ylimielisellä
esiintymisellään vaikutti Krimin sodan syttymiseen (ks.
Itämainen sota). Hän sai ylijohdon
Krimillä, missä 1854 johti Alman ja Inkermannin
taisteluja. Talvella 1854-55 hän puolusti
Sevas-topolia, mutta sai 1855 eron kaikista viroistaan,
myöskin Suomen kenraalikuvernöörinvirasta; oli
senjälkeen jonkun aikaa Kronstadtin
sotakenraa-likuvernöörinä. V. 1833 M. tuli Suomen alamai-
seksi ja hänen sukunsa sai ensimäisen sijan
Suomen ritarihuoneessa.
Mens sana in corpore sano (lat.), »terve sielu
terveessä ruumiissa", voimistelun ja
nykyaikaisen kasvatustaidon valiolause (alkuaan
Juvena-liksen 10:nnessä satiirissa, 356 värssy: Orandum
est ut sit mens sana in corpore sano).
Menstruatsioni (lat. menstruus = kuukautinen)
ks. Kuukautiset.
Menstruumi (lat. menstruus = kuukautinen).
kern., liuottamis- ja uuttamisneste.
Mensuraalimusiikki (lat. müsica mensurälis
= »mitattava musiikki"), myöhemmän keskiajan
polyfoninen musiikki, jonka merkintään
käytettiin n. s. mensuraalinuotteja.
Mensuraalinuotit kehittyivät 12:nnella
vuosis. neumikirjoituksesta, ja niiden tarkoituksena
oli ilmituoda sävelten keskinäiset aika-arvot.
Monisokkeloisen järjestelmän avulla pyrittiin
täten ilmaisemaan sävelten kaikenlaatuisia
rytmi-suhteita, kunnes (n. 1600) tahtiviiva otettiin
käytäntöön ja sen johdosta nykyinen
yksinkertaisempi nuottikirjoitus kävi riittäväksi.
Pitkäarvoi-simmat m. (m a x i m a, 1 o n g a) hävisivät
käytännöstä kokonaan. Yksi ainoa (b r e v i s. ks. t.)
säilyi semmoisenaan, nelikulmaisessa muodossaan,
joskin harvinaisuutena (3/,-tahtilajissa). Muiden
nuottien muoto vaihtui pyöreäksi ja niiden
nimet muuttuivat nykyään käytetyiksi; s e m i b r
e-v i s = kokonuotti, minimaa ’/:-nuotti, semi
m i n i m a = Y4"nu°tti, f u s a = ’/,-nuotti, s e m
i-f u s a = 7]6-nu°tti. [Wolf, »Geschichte der
Mensu-ralnotation 1250-1460" (1904).] 7. K.
Mensuuri (lat. mensü’ra = mittaaminen, mitta).
1. Pituuden ja laajuuden keskinäinen suhde
urkupillien ja puhallussoittimien putkissa. Laajempi
m. aikaansaa pehmeämmän äänen, ahtaampi
te-rävämmän. — 2. Nuottien vaihtoehtoinen 3- tahi
2-jakoinen aika-arvo
mensuraalinuottikirjoituk-sessa. Metaf37ysillisistä syistä pidettiin
keskiajalla 3-jakoisuutta taiteellisesti arvokkaampana:
mensura perfecta. 3-jakoinen, mensura imperfecta,
2-jakoinen. — 3. Miekkailevien mitattu
välimatka: saks. ylioppilaskaksintaistelu sapeleilla.
— 4. Mittalasi, asteikolla varustettu nestemitta.
I. K.
Mentaalinen. 1. (lat. mens- sielu), sielua
koskeva, sielullinen, ajatuksellinen. — 2. (lat.
men-tum — leuka), leukaan kuuluva.
Mentagra (mentum = leuka),
partanäp-p y 1 ä. ks. S y k o s i s.
Mentana [tä’-/, it. kylä. 21 km koilliseen päin
Koomasta; täällä Garibaldin vapaajoukot
joutuivat 3 p. marrask. 1867 tappiolle taistellessaan
ranskalaisia ja paavin joukkoja vastaan.
Menter, Sophie (s. 1846), saks. pianisti,
Tausigin, Bülowin ja Lisztin oppilas, sellisti
Popperin puoliso 1872-86. Toimi opettajana Pietarin
konservatorissa 1883-87. I. K.
Mentlia ks. M i n 11 u.
Mention honorable [màsiö’ onora’bl] (ransk.).
kunnialause; alin palkinto kaunokirjallisissa
kilpailuissa tai yleisissä näyttelyissä.
Mentlaks ks. M ä n 11 a li t i.
Mentoli, C,„H,„0. yksiarvoinen alkoholi, on
pi-parminttuöljyn tärkein osa, se joka antaa tälle
sekä hajun että raittiin, kylmentävän maun. M.
on väritön kristallinen aine, joka sulaa 42-43° :ssa
ja kiehuu 212°:ssa. Liukenee helposti alkoholiin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
