- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
295-296

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mentoliini ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

•295

Meo voto—Merck

296

ria. 47.980 tataaria. 116.330 baskiiria (kaikkiaan
391,868 as.).

Meo voto [-Ö vätö] (lat.), „minun ääneni
mukaan", mikäli minä saan määrätä.

Mephitis ks. Haisunäätä.

Meran /-«-/, kaupunki ja kuuluisa parantola
Länsi-Tirolissa, Brennerin radan varrella olevasta
Bozenista luoteeseen, Adigen kauniissa laaksossa,
Adigeen vas. laskevan Passerin varrella; 9.323 as.
(1900; lähellä olevien Obermais, Untermais ja
Gratsch nimisten kylien keralla 18,376 as.). —
M. sijaitsee 320-520 m yi. merenp. ötztalin
alp-peihin kuuluvan Kiichelbergin etelärinteellä,
suojassa kaikilta muilta paitsi lauhkeilta
etelätuulilta. Ilmasto on erinomaisen kuiva ja
verrattain tasainen (talvella tosin yöt kylmät, mutta
päivät lämpimät), joten M. sopii rintatautisten
parantola- ja toipumispaikaksi. Sellaisena se
onkin saavuttanut suuren merkityksen; kylpykausi
kestää syysk.-kesäk. Kylpvvieraiden luku 24.918
(1909). -— M:n vanha kaupunginosa on
ahdas-katuinen, vanhanaikainen, uusi rautatien
läheisyydessä on säännöllisesti rakennettu; useita
kauniita puistokäytäviä. — M. on samannimisen
Bezirkshauptmannschaftin pääkaupunki. — II:n
pohjoispuolella on Tirolin linnan rauniot;
Tirolissa (josta Tirolin ruhtinaallisen
kreivikunnan nimi) asui v:een 1369 maakunnan ruhtinas.
— M. mainitaan ensikerran 857 ileirana
nimisenä. E. E. K.

Mercator ks. K a u p p a 1 e h d e t.

Mercator /-«’-/ (alkuperäinen saks. muoto
Kremer-, ransk. De Cremer), Gerardus
(1512-94), kuuluisa belg.-saks.
kartanpiirustus-taidon uudistaja. M. kirjoittautui Louvainin
yliopistoon 1530, harjoitti aluksi humanistisia
opintoja, ryhtyi sitten menestyksellä valmistamaan
tieteellisiä koneita, piirustamaan karttoja ja
piirtämään niitä vaskeen. Hänen teoksistaan
mainittakoon: Palestiinan kartta (esikoisteos, 1537),
maailman kartta (1538), Flanderin kartta (1540;
vanhimpia topografisia karttoja), maapallo (1541).
V. 1552 M. siirtyi Duisburgiin, jossa perusti
aikaansa nähden runsailla apuneuvoilla
varustetun kartanpiirustuslaitoksen. Tunnetuimmat M:n
täällä valmistamista kartoista ovat: suuri,
8-leh-tinen. erinomaisella kritiikillä valmistettu
Euroopan kartta, joka hankki hänelle aikansa
etevim-män kartanpiirustajan maineen (1554),
8-lehti-nen maailman kartta (2 m leveä, 1 m korkea)
„Nova et aueta orbis terræ descriptio ad usum
navigantium emendate aecomodata", joka on
ensimäinen varsinainen merikortti, piirrettynä M:sta
nimensä saaneessa projektsionissa (1569), uusi,
voittamaton painos Ptolemaioksen kartasta (1578),
karttoja useista Euroopan maista („Galliæ,
Bel-gii inferioris et Germaniæ tabulæ", 1585 ja
,,Ita-liæ, Sclavoniæ et Græciæ tabulæ", 1590), „Atlas
sive eosmographicæ meditationes de fabriea mundi
et fabricati figura" (1595, M:n kuoleman
jälkeen), karttakokoelma, josta atlas nimi on
sellaisille kartastoille periytynyt. — Tärkein
uudistus, paitsi monia teknillisiä parannuksia,
M:n kartoissa on se, että niissä on täydellinen
nsteverkko. M. keksi useita uusia projektsioneja,
joista hänen nimeään kantava on paras koko
maapalloa kuvattaessa; sitä käytetään myös
merikorteissa. Tärkeä M:n uudistus on myös
latjnaisten kirjainten käytäntöön ottaminen

karttanimistössä siihen asti vallitsevan
fraktuu-ran asemasta (asiasta M. 1540 julkaisi kirjasen).
— II. harrasti innokkaasti teologisia
tutkimuksia („Chronologia", 1569 ja „Evangelicæ
histo-riæ quadripartia Monas", 1592) ja oli 1544
kerettiläisyydestä epäiltynä neljännesvuoden
inkvi-sitsionin vankilassa. [M:n elämäkertoja ja häntä
koskevia tutkimuksia ovat julkaisseet J. van
Raemdonck, K. Breusing, M. Fiorini, F. van
Otroy, Nordenskiöld („Facsimileatlas", 1889)
y. m.] E. E. K.

Mercelin, melkein läpinäkyvä
palttinasidoksi-nen silkkikangas, jonka loimi on organsiinia ja
kude tramsilkkiä. E. J. 8.

Merci [-sV] (ransk.), kiitos!

Mercia [mäsiä], anglien n. 584 Keski-Englantiin
perustama valtio, joka lopulta ulottui
Pohjanmerestä Walesin vuoriin; oli 8:nnella vuosis.
anglosaksilaisista valtioista mahtavin, mutta tuli
827 Wessexista riippuvaksi.

Mercié [■sië/], Marius Jean Antonin
(s. 1845), ransk. kuvanveistäjä, Jouffroy’n ja
Falgièren oppilas, tutki v:n 1868 jälkeen
Roomassa antiikin ja renesanssin mestareita. On
luonut lukuisia erittäin taidokkaita kuva-,
muistoja hautapatsaita, joista mainittakoon
voimak-kaanpateettiset ryhmäkuvat „Gloria victis" (1874)
ja „Quand meme" (1882). Huomattavia ovat myös
eräät M:n maalaukset: „Venus" (1883),
„Michel-angelo tutkii anatomiaa" (1885) ja ..Eeva
syntiinlankeemuksen jälkeen" (1905). Enimmät M:n
veistoksista on asetettu Pariisin julkisiin
paikkoihin.

Mercier [-siè’], Louis Sébastien
(1740-1814), ransk. kirjailija; joutui „Tableau de
Pa-ris" (1781-89) nimisestä Pariisin paheita
kuvaavasta teoksestaan maanpakoon, josta palasi vasta
vallankumouksen alkaessa. Konventin
edusmiehenä hän äänesti Ludvik XVI:n elinkautista
vankeutta, joutui senjälkeen vankeuteen, valittiin
vapaaksi päästyään 500-miehiseen neuvostoon,
sai historian professorin paikan ja otettiin
akatemian jäseneksi. M. vastusti ransk. klassillista
näytelmätyyliä, moittien Racinea ja Corneillea
siitä, että he olivat ammentaneet näytelmiensä
aiheet työhuoneestaan eivätkä elämän avoimesta
kirjasta. Omia käsityksiään draamasta hän esitti
tutkielmassa „Essai sur 1’art dramatique" (1773).
Mutta M. itse oli liiaksi keskinkertainen
kirjailija, voidakseen omilla todellisuuden maaperään
istuttamillaan näytelmillä luoda mitään todella
arvokasta. Niistä mainittakoon „Eugénie" (1767),
’..Les deux amis" (1770), ..Le faux ami" (1772),
,,Le juge" (1774), ,,Le déserteur", „L’indigent"
(1782). [Desnoiresterres, ..Tableau de Paris.
Étu-des sur la vie et les ouvrages de M." (1852);
Zollinger, „S. M. als Dramatiker" (1899) ; Béclard,
„Sébastien Mercier" (1903).] J. Il-l.

Mercier de la Rivière [-sië da -a’r], Paul
Pierre (1720-93 t. 94), ransk.
yhteiskuntatieteilijä: toimi 1759-64 intendenttinä
Martinique-saarella; julkaisi 1767 teoksen „L’ordre naturel
et essentiel des sociétés politiques", jossa hän
antaa oivallisen esityksen fysiokraattien (ks. t.)
opista. M :tä on pidetty sekä Malthusin että
nykyaikaisen sosiologian edelläkävijänä.

Merck, Johann Heinrich (1741-91),
saks. kirjailija, v:sta 1768 sotaneuvos
Darm-stadtissa, ampui itsensä taloudellisen häviön pe-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0160.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free