Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Mercure ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
pelosta. Hänen oma kaunokirjallinen tuotantonsa,
josta mainittavin on romanssi „Pätus und Arria”
(1775), oli merkitykseltään vähäisempi kuin
hänen vaikutuksensa etevien aikalaistensa
kirjalliseen tuotantoon. Varsinkin oli hänen
vaikutuksensa Goetheen melkoinen. Kriitikkona M.
tasapuolisesti on kuvannut „Sturm und
Drang”-kauden (ks. t.) valo- ja varjopuolia.
[Zimmermann, „J. H. Merck, seine Umgebung und Zeit”
(1871); Löbell, „Mephistopheles-Merck” (1896).]
J. H-l.
Mercure [-kȳ´r], ransk. aikakauskirja, joka
ilmestyi Pariisissa 1672-1825, v:sta 1724 nimellä
„Mercure de France”; myöskin tätä nykyä
ilmestyy „Mercure de France” niminen aikakauskirja.
Mercurialia = elohopeavalmisteet, ks.
Elohopea.
Mercurialis ks. Sinijuuri.
Mercurius [-cū´-], muin.-it. kaupanjumala, joka
jo varhaisina aikoina identifioitiin kreik. Hermes
jumalan kanssa (ks. t.). Roomassa palveltiin
M:ta viljakaupan suojelijana n. v:sta 495 e. Kr.,
jolloin hänelle rakennettiin temppeli. Temppelin
perustamispäivä, 15 p. toukokuuta, oli pyhitetty
M:lle ja hänen äidilleen Maialle (ks. t.) ja sam. p.
vietettiin kauppiasten ammattikunnan perustamisen
muistoa. M:n palvelus levisi Rooman
kaupan mukana koko vanhaan maailmaan, kuten
eri tahoilta löydetyt pienet M:n veistokuvat
osoittavat. Niissä M. kuvataan nuorukaiseksi, jolla
on toisessa kädessään rahakukkaro ja toisessa
käärmeillä koristettu sauva. — Alkemistit
käyttivät nimitystä M. kaikenlaisista juoksevista
aineista, kuten esim. M. communis (elohopea).
Nykyään käytetään M. nimitystä yksinomaan
elohopeasta ja elohopeayhdistyksistä. E. H-l.
Mercurius, elohopea. M. du1cis, kalomeli.
M. præcipitatus per se, elohopeaoksidi.
M. sub1imatus corrosivus, elohopeakloridi,
sublimaatti. M. vivus, metallinen elohopea.
Mercurius [-cū´-], useiden ruots.
aikakauslehtien nimi. — Huomattavin niistä on K. K.
Gjörwellin toimittama Den svenska M.,
kuukauslehti, joka ilmestyi Tukholmassa 1755-65 (heinäk.
1761-lokak. 1762 nimellä „Den nya svenska M.”
E. Ekholmin toimittamana). Myöhemmin
Gjörwell julkaisi epäsäännöllisesti ilmestyvää „Den
historiske och politiske M.” (1773-78).
Mercurius philosophorum [-cū´- -ōr-],
viisasten merkuri. Tällä nimityksellä alkemistit
tarkoittivat ainetta, jota pidettiin viisasten kiven
siemenenä, jonka valmistus puhtaaseen muotoon
siis oli erittäin tärkeä tehtävä. Sillä oli myös
muita nimityksiä, esim. materia prima cruda,
neidenmaito. vihreä leijona y. m. (ks. Alkemia).
Edv. Hj.
Mer de Glace [mär də glas] („jäämeri”),
kolmihaarainen jäätikkö Mont Blancin pohjoisrinteellä;
14 km pitkä. M. laskeutuu Chamonix’n
yläpuolella Arve-joen laaksoon.
Meredith [merediÞ], George (1828-1909),
engl. runoilija ja romaaninkirjoittaja,
uudenaikaisen engl. psykologisen romaanin
pääedustaja, jonka mainittavimmat teokset ovat
romaanit „The ordeal of Richard Feverel” (1859), joka
sisältää runsaasti vaikuttavia situatsioneja ja
hienolla psykologialla piirrettyjä henkilöitä;
„Rhoda Fleming” (1864), psykologiselta
hahmottelultaan vielä hienompi ja vuoropuhelultaan
realistisempi ja vaikuttavampi; mestarilliset naissielun
analyysit „Vittoria” (1866) ja „Diana of
the crossways”, 1885; „The egoist. A. comedy in
narrative” (1879). M:n myöhäisemmissä
romaaneissa („The tragic comedians”, 1880, „Lord
Omont and his Aminta”, 1894, „The amazing
marriage”, 1895, y. m.) ilmenee yhä
tuntuvammin M:n kallistuminen eriskummaisuuteen,
himmeyteen ja sureksivaan mietiskelyyn, mikä
niinikään on ominaista hänen runoilleen. [Le
Gallienne, „George M., some characteristics” (1900);
H. Lynch, „George M., a study” (1891); W.
Jerrold. „George M.” (1902).] J. H-l.
Merenhätä, sellainen, laivan ollessa matkalla,
laivaa, sen väkeä tahi lastia kohdannut vaara,
jota ei laivan ja laivaväen omilla voimilla voida
torjua. A. Ch.
Merenjäristykset ks. Maanjäristys.
Merenkulku ks. Laivaliikenne.
Merenkulkuhytti. isonpuoleisissa aluksissa
useimmiten ylimmälle kannelle tai
komentosillalle sijoitettu huone (hytti), jossa merikartat
ja muut laivalla olevat tärkeät
merenkulkutieteen välineet säilytetään ja ovat asianomaisten
käytettävissä. F. W. L.
Merenkulkukongressit järjestää Brysselissä
oleva kansainvälinen liitto (useimmat valtiot
virallisesti edustettuina). Kongresseissa, joita v:sta
1885 on pidetty useissa kaup:ssa, käsitellään
sisävesi- ja meriliikenteen teknillisiä ja
hallinnollisia kysymyksiä.
Merenkulkuoikeus, laveammassa
merkityksessä se osa kansainvälistä merioikeutta, joka
järjestää oikeuden kulkea merellä. Ahtaammassa
merkityksessä m. on niiden säännösten
yhdistelmä, jotka tarkoittavat laivain
yhteentörmäämisen estämistä merellä. M:n kansainväliseen
laatuun nähden sen säännökset ovat kaikissa
merivaltioissa samanlaiset. Suomessa voimassa
olevana oikeutena tällä alalla on asetus 22 p:ltä
kesäk. 1897. A. Ch.
Merenkulkutiede, laajemmassa merkityksessä
kaikki merellä kulkemiseen tarvittavat sekä
käytännölliset että teoreettiset tiedot. Tavallisimmin
m. rajoittuu siihen, että milloin tahansa voidaan
määrätä aluksen asema merikartalla sekä että
edullisinta tietä voidaan kulkea paikasta toiseen.
Tämä tiede jakautuu maanpäälliseen ja
tähtitieteelliseen osaan. F. W. L.
Merenkuluntarkastaja, virkamies, jonka
asiana on pitää silmällä niiden määräysten
noudattamista, jotka tarkoittavat hengen ja
omaisuuden turvaamista merenkulkua harjoitettaessa.
M:n tulee myös tarkastaa merenkulkuopetuslaitoksia
sekä muuten olla hallitukselle avullisena
kauppamerenkulun etujen hoidossa. M. on,
milloin hyvänsä hän sitä vaatii, päästettävä
laivoihin, joilla kauppamerenkulkua harjoitetaan tahi
matkustajia kuljetetaan. A. Ch.
Merenkurkku. 1. Matala salmi, joka erottaa
Pohjanlahden sisemmän osan („Perämeren”)
Raumanmerestä („Selkämerestä”). Merikorteissa
erotetaan Länsi- ja Itä-M. toisistaan, rajana
Ruotsiin kuuluva Holmö niminen pitkähkö
saariryhmä. Runsaasti kolmannen osan Suomen
puoleisesta M:sta täyttää matalikkoina jatkuva
saaristo. Luoteisosa on verrattain karitonta. Holmön
itäpuolella on kynnyssyvyys n. 25 m ja
länsipuolella n. 35 m. M:n leveys on 70-80 km.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
